Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Tampereen ja Ylöjärven valtuustot hyväksyivät loka-marraskuussa 2020 raitiotien ratavarausten sijainnit raitiotien seudullisen yleissuunnitelman perusteella. Tämän jälkeen raitiotien suunnitelmaa on tarkennettu Tampereen Hiedanrannan ja Ylöjärven Leijapuiston päätepysäkin välillä laatimalla tarkentavasta yleissuunnitelmasta luonnos ja vaikutusarviointi. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Maakuntamuseo on aiemmin antanut lausunnot Tampereen seudullisen raitiotien yleissuunnitelman luonnoksesta (28.5.2020, diar. 261/2020) sekä hankkeen YVA-harkintaan liittyen (23.6.2020, diar. 336/2020). Lausunnoissa on tuotu esiin raitiotien suunnittelussa huomioon otettavat kulttuurihistorialliset arvot sekä vaikutustenarvioinnin täydennystarpeet. Aiempien lausuntojen seikat on huomioitu pääosin hyvin tarkentavan yleissuunnitelman luonnoksessa sekä sen vaikutusarvioinnissa. Yleisenä huomiona Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa lausuntoaineistosta, että kartta-aineistojen tulkintaa helpottaisi, mikäli kartat olisi tavalliseen tapaan asemoitu siten, että pohjoinen olisi karttalehden yläreunassa.
Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta maakuntamuseo toteaa, että raitiotien yleissuunnitelmaluonnoksella ei vaikuttaisi olevan merkittäviä arvoja heikentäviä vaikutuksia. Raitiotie sijoittuisi pääosin olemassa oleville katualueille. Paikoin rakentamisesta aiheutuu muutoksia liikennejärjestelyihin sekä katualueen levennyksiä, mutta muutokset ovat paikallisia ja ympäristöönsä sovitettuja. Sähkönsiirtoasemien osalta maakuntamuseo toteaa, että rakenteisiin integroidut ratkaisut vaikuttavat sopivan kaupunkiympäristöön uusia erillisiä laitetiloja paremmin. Suunnittelussa tulisikin pyrkiä suosimaan integroituja ratkaisuja.
Merkittävin muutos koskee Kuruntien reunassa, Ylöjärven kirkko ja ympäristö -nimisellä maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueella sijaitsevaa Pietilän makasiinia. Katutilan leventämisen vuoksi se esitetään siirrettäväksi nykyiseltä paikaltaan luoteeseen, Makasiininpuistoon. Rakennuksen siirtotarve on valitettavaa, sillä siirrossa joudutaan uusimaan vähintäänkin rakennuksen perustukset, jolloin väistämättä menetetään rakennuksen alkuperäisiä rakenteita ja siten historiallista kertovuutta. Toisaalta hirsirakennusten siirtäminen on kautta aikain ollut tavallista.
Maakuntamuseo katsoo, että makasiinin siirtäminen on mahdollista, mutta edellyttää tarkempia selvityksiä ja suunnitelmia. Rakennuksesta tulee laatia rakennushistoriaselvitys, josta käyvät ilmi sen rakenteet, muutokset ja perustamistapa. Uusi perustus tulee toteuttaa mahdollisimman lähelle alkuperäistä vastaavana ja siirto suunnitella toteutettavaksi niin, että rakennukselle aiheutuu mahdollisimman vähän vaurioita. Makasiinin asema osana Kuruntien katutilaa tulisi pyrkiä säilyttämään. Todennäköisesti viljan säilyttämiseen käytetyn rakennuksen yksi tärkeä ominaispiirre on sen sijainti tien varressa, helposti saavutettavana. Maakuntamuseo esittää myös tutkittavaksi voitaisiinko makasiini vaihtoehtoisesti siirtää Kuruntien itäpuolelle Pietilän päärakennuksen tuntumaan, johon se historiallisesti liittyy. Uuden sijoituspaikan tulee olla sekä rakennukselle että sen ympäristölle luonteva. Rakennukselle olisi myös siirron yhteydessä hyvä miettiä tuleva käyttötarkoitus, joka turvaisi sen säilymisen ja kannustaisi kunnossapitoon. Makasiinin tarkemman sijoituspaikan ja siirtosuunnitelmien osalta on vielä syytä olla yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Valtioneuvosto on marraskuussa 2021 vahvistanut Suomen valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Raitiotielinjauksesta lähimmillään vain noin sadan metrin etäisyydellä sijaitseva Teivaalanharju on osa Pirkanmaan harjumaisemat -nimistä valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (peruste: VAMA 2021). Alueen status tulisi tuoda esiin vaikutustenarvioinnissa.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että suunnitelman kartan 6 mukaan Mikkolantien varrella, sen koillispuolella katualueen raja ja jalkakäytävän/pyörätien koillisreuna siirtyisivät Mikkolan rautakautisen kalmiston (mj-tunnus 980010024) rajalle, kiinteän muinaisjäännöksen suoja-alueelle. Maakuntamuseo toteaa, että suunnitelman toteuttaminen tältä osin vaatii vähintään rakennustöiden (kaivutöiden) arkeologista valvontaa. Jos valvonnan yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, kaivutyö keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tai suunnitelmamuutosten tarve (MML 14 §).
Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Mikäli jalkakäytävän/pyörätien luiska on tarkoitus sijoittaa kiinteistön 980-428-39-276 puolelle eli muinaisjäännösalueelle, tulee sen vaatima alue tutkia etukäteen arkeologisin koekaivauksin, joissa selvitetään muinaisjäännöksen säilyneisyys. Koekaivausten tulosten perusteella arvioidaan suunnitelman ko. kohdan toteuttamisen mahdollisuudet ja määritellään jatkotutkimusten, kuten pelastuskaivausten tai arkeologisen valvonnan, tarve. Jalkakäytävän/pyörätien reunaa ja luiskaa koskeva tarkempi suunnitelma tulee lähettää maakuntamuseolle lausuntoa varten. Asiasta tulee myös neuvotella MML 13 §:n mukaisesti hyvissä ajoin ennen suunnitelman hyväksymistä. Muinaisjäännösalue on merkittävä suunnitelmaan ja sitä koskeva tutkimustarve on mainittava merkinnän yhteydessä.
Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Museovirastoon ja maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti tallennetaan arvioinnin jälkeen Museoviraston sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Raportin lisäksi museolle on toimitettava havaittujen kohteiden sijaintitiedot/rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Raitiotien valmis tarkentava yleissuunnitelma aineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Tampereen ja Ylöjärven valtuustot hyväksyivät loka-marraskuussa 2020 raitiotien ratavarausten sijainnit raitiotien seudullisen yleissuunnitelman perusteella. Tämän jälkeen raitiotien suunnitelmaa on tarkennettu Tampereen Hiedanrannan ja Ylöjärven Leijapuiston päätepysäkin välillä laatimalla tarkentavasta yleissuunnitelmasta luonnos ja vaikutusarviointi. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Maakuntamuseo on aiemmin antanut lausunnot Tampereen seudullisen raitiotien yleissuunnitelman luonnoksesta (28.5.2020, diar. 261/2020) sekä hankkeen YVA-harkintaan liittyen (23.6.2020, diar. 336/2020). Lausunnoissa on tuotu esiin raitiotien suunnittelussa huomioon otettavat kulttuurihistorialliset arvot sekä vaikutustenarvioinnin täydennystarpeet. Aiempien lausuntojen seikat on huomioitu pääosin hyvin tarkentavan yleissuunnitelman luonnoksessa sekä sen vaikutusarvioinnissa. Yleisenä huomiona Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa lausuntoaineistosta, että kartta-aineistojen tulkintaa helpottaisi, mikäli kartat olisi tavalliseen tapaan asemoitu siten, että pohjoinen olisi karttalehden yläreunassa.
Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta maakuntamuseo toteaa, että raitiotien yleissuunnitelmaluonnoksella ei vaikuttaisi olevan merkittäviä arvoja heikentäviä vaikutuksia. Raitiotie sijoittuisi pääosin olemassa oleville katualueille. Paikoin rakentamisesta aiheutuu muutoksia liikennejärjestelyihin sekä katualueen levennyksiä, mutta muutokset ovat paikallisia ja ympäristöönsä sovitettuja. Sähkönsiirtoasemien osalta maakuntamuseo toteaa, että rakenteisiin integroidut ratkaisut vaikuttavat sopivan kaupunkiympäristöön uusia erillisiä laitetiloja paremmin. Suunnittelussa tulisikin pyrkiä suosimaan integroituja ratkaisuja.
Merkittävin muutos koskee Kuruntien reunassa, Ylöjärven kirkko ja ympäristö -nimisellä maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueella sijaitsevaa Pietilän makasiinia. Katutilan leventämisen vuoksi se esitetään siirrettäväksi nykyiseltä paikaltaan luoteeseen, Makasiininpuistoon. Rakennuksen siirtotarve on valitettavaa, sillä siirrossa joudutaan uusimaan vähintäänkin rakennuksen perustukset, jolloin väistämättä menetetään rakennuksen alkuperäisiä rakenteita ja siten historiallista kertovuutta. Toisaalta hirsirakennusten siirtäminen on kautta aikain ollut tavallista.
Maakuntamuseo katsoo, että makasiinin siirtäminen on mahdollista, mutta edellyttää tarkempia selvityksiä ja suunnitelmia. Rakennuksesta tulee laatia rakennushistoriaselvitys, josta käyvät ilmi sen rakenteet, muutokset ja perustamistapa. Uusi perustus tulee toteuttaa mahdollisimman lähelle alkuperäistä vastaavana ja siirto suunnitella toteutettavaksi niin, että rakennukselle aiheutuu mahdollisimman vähän vaurioita. Makasiinin asema osana Kuruntien katutilaa tulisi pyrkiä säilyttämään. Todennäköisesti viljan säilyttämiseen käytetyn rakennuksen yksi tärkeä ominaispiirre on sen sijainti tien varressa, helposti saavutettavana. Maakuntamuseo esittää myös tutkittavaksi voitaisiinko makasiini vaihtoehtoisesti siirtää Kuruntien itäpuolelle Pietilän päärakennuksen tuntumaan, johon se historiallisesti liittyy. Uuden sijoituspaikan tulee olla sekä rakennukselle että sen ympäristölle luonteva. Rakennukselle olisi myös siirron yhteydessä hyvä miettiä tuleva käyttötarkoitus, joka turvaisi sen säilymisen ja kannustaisi kunnossapitoon. Makasiinin tarkemman sijoituspaikan ja siirtosuunnitelmien osalta on vielä syytä olla yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Valtioneuvosto on marraskuussa 2021 vahvistanut Suomen valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Raitiotielinjauksesta lähimmillään vain noin sadan metrin etäisyydellä sijaitseva Teivaalanharju on osa Pirkanmaan harjumaisemat -nimistä valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (peruste: VAMA 2021). Alueen status tulisi tuoda esiin vaikutustenarvioinnissa.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että suunnitelman kartan 6 mukaan Mikkolantien varrella, sen koillispuolella katualueen raja ja jalkakäytävän/pyörätien koillisreuna siirtyisivät Mikkolan rautakautisen kalmiston (mj-tunnus 980010024) rajalle, kiinteän muinaisjäännöksen suoja-alueelle. Maakuntamuseo toteaa, että suunnitelman toteuttaminen tältä osin vaatii vähintään rakennustöiden (kaivutöiden) arkeologista valvontaa. Jos valvonnan yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, kaivutyö keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tai suunnitelmamuutosten tarve (MML 14 §).
Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Mikäli jalkakäytävän/pyörätien luiska on tarkoitus sijoittaa kiinteistön 980-428-39-276 puolelle eli muinaisjäännösalueelle, tulee sen vaatima alue tutkia etukäteen arkeologisin koekaivauksin, joissa selvitetään muinaisjäännöksen säilyneisyys. Koekaivausten tulosten perusteella arvioidaan suunnitelman ko. kohdan toteuttamisen mahdollisuudet ja määritellään jatkotutkimusten, kuten pelastuskaivausten tai arkeologisen valvonnan, tarve. Jalkakäytävän/pyörätien reunaa ja luiskaa koskeva tarkempi suunnitelma tulee lähettää maakuntamuseolle lausuntoa varten. Asiasta tulee myös neuvotella MML 13 §:n mukaisesti hyvissä ajoin ennen suunnitelman hyväksymistä. Muinaisjäännösalue on merkittävä suunnitelmaan ja sitä koskeva tutkimustarve on mainittava merkinnän yhteydessä.
Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Museovirastoon ja maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti tallennetaan arvioinnin jälkeen Museoviraston sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Raportin lisäksi museolle on toimitettava havaittujen kohteiden sijaintitiedot/rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Raitiotien valmis tarkentava yleissuunnitelma aineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.