Kyösti on entinen kantatila, jonka ensimmäinen tunnettu isäntä Heikki Kyösti omisti tilan v. 1552. Kyöstin tilan rakennukset sijoitettiin Suupan tulipalon jälkeen n. kilometri Suupalta länteen Pyhäjoen eteläpuolelle. Pirkkalan kunta osti vuonna 1949 Kyöstin tilan, johon myös nykyinen Kyöstin asuinalue kuuluu. Kunta sai kaupassa merkittävän maa-alueen asutusta, teollisuutta ja kunnallisia palveluita varten. Tilan 1900-luvun alusta peräisin oleva entinen päärakennus muutettiin 1970-luvun puolivälissä päiväkodiksi ja tilan navettaan kunnostettiin kerhotiloja. Valtaosa nykyisestä kyöstin asuinalueesta oli 1960-luvulle asti peltoja tai metsää. Nykyisin vanhan tilakeskuksen rakennusten lisäksi ainut muuta rakennuskantaa selvästi vanhempi rakennus on entinen suojeluskunnan talo Pirkan-Pirtti, joka on rakennettu 1920-luvulla.

Kyösti muodostuu 1960-luvun lopulla kaavoitetuista asuin- ja teollisuusalueista. Teollisuustontit sijoittuvat asuinalueen lounaispuolelle, Turkkiradan yritysalueelle. Asuinaluella on kerros-, rivi- ja omakotitaloja sekä lisäksi kaksi liikerakennusta ja vuonna 1992 valmistunut vanhainkoti-palvelutalo. Asuinalueen rakentaminen aloitettiin Kyöstintien eteläpuolen kerrostaloista vuonna 1967. Seuraavaksi rakennettiin alueen omakotitalot ja rivitalot, viimeisinä Koivutien ja Koivukujan rivitalot 1980-luvun alussa. Omakotialuetta on lisäksi täydennetty Koivutien ja Haapatien länsipään omakotitonteilla 1980-luvulla. Tässä käsitellään Kyöstin vanhinta, 1960-70-luvuilla rakennettua osaa.

Kyöstin alue sijaitsee Pirkkalan kuntakeskuksen länsipuolella, kuntaa halkovan Naistenmatkantien eteläpuolella. Kyösti rajoittuu pohjoisessa Naistenmatkantiehen ja idässä Naistenmatkan länsireunan metsäalueeseen. Kaakossa Kyösti rajautuu Lepomoision asuinalueeseen ja etelässä ja lounaassa vuonna 1983 valmistuneeseen taajaman ohittavaan Pyhäjärventiehen.

Kyöstin asuinalue on rakennettu pääosin vuosina 1967-1977 ja alueella on kerros-, rivi- ja omakotiasuntoja sekä yksi paritalo. Asuinalueen rakentaminen aloitettiin Kyöstintien eteläpuolen kerrostaloista (8kpl), jotka ovat ajalle tyypillisiä vaaleiksi maalattuja 2-3-kerroksisia betonielementtitaloja. Muutoin suorakaiteen muotoisten lamellitalojen parvekkeet ovat ulkonevat. Asunnot ovat kooltaan pienehköjä (1-3h+k) ja pääosin vuokra-asuntoja.

Omakotitaloista (n. 70kpl) pääosa on 1970-luvun alkuvuosilta. Ajalle tyypilliset omakotitalot ovat yksikerroksisia ja tasa- tai loivaharjakattoisia. Asunto-osan jatkeena on usein hieman matalammaksi porrastettu tasa- tai pulpettikattoinen siipi, jossa sijaitsevat autotalli, sauna- ja varastotilat. Rinteeseen sijoitetuissa taloissa edellä mainitut tilat ovat kellarissa. Talot ovat joko puu tai tiilirunkoisia ja betoniperustaisia. Julkisivumateriaalina yleisin on puhtaaksi muurattu tiili, jota on käytetty joko koko julkisivuissa tai vain rakennuksen päädyissä. Ikkunanpuitteet, räystäänaluset ja muut puuosat ovat tyypillisesti tummaksi petsattua puuta. Rakennusten yleisväritys on tummansävyistä. Kyöstin omakotitontit ovat säännöllisen suorakaiteen muotoisia ja kooltaan noin 900-1000m².

Rivitalot (22kpl) muistuttavat materiaaleiltaan ja yleisilmeeltään omakotitaloja. Valtaosa rivitaloista sijaitsee Lehtimäentien luoteispuolella. Koivutien ja Koivukujan rivitalot on rakennettu vasta 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alkupuolella.

Kyöstin rakennuskaava on tyypillinen 1960-70-luvun asumalähiölle. Kerrosatalot ja palvelut muodostavat Kyöstintielle, pääliikenneväylän eli Lehtimäentien tuntumaan keskustan, jota ympäröi puistovyöhyke ja pientaloalueet. Pääväylästä haarautuvat kapeammat asuntotiet, jotka on kaikki nimetty lehtipuiden mukaan. Kadut ovat pääosin viivasuoria, lukuunottamatta loivasti kaartuvia Koivutien ja Haapatien länsipäitä.

Pientaloalueen rakennuskannan yhtenäisyys tulisi pyrkiä jatkossa säilyttämään, välttämällä alueen täydennysrakentamista ja merkittäviä rakennusten ulkoasun muutoksia. Erityisesti rakennusten matalien kattolinjojen säilymiseen tulisi kiinnittää huomiota. Olemassa olevien viher- ja puistoalueiden säilyttäminen alueen asukkaiden virkistyskäytössä tulisi turvata myös tulevaisuudessa. Alueen rakennusinventointitiedot eivät ole vielä kattavat. Mahdolliset uudet maankäyttösuunnitelmat edellyttävät inventoinnin täydentämistä ja syventämistä.

Asemakaavat, Pirkkalan kunta; rakennuslupapiirustukset, Pirkkalan kunta; Pitkin poikin Pirkkalaa, 1997; Pirkkalan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, 2002.

Alueen asemakaavan vahvistamis pvm 16.1.1978; 28.9.1973; 22.4.1972 ja alkuperäinen kaava on 1960-luvulta.