Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Kaava-alue sijaitsee kokonaisuudessaan Vesilahden valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella, jonka keskeisiä arvoalueita Vesilahden kirkonkylä on. Suunnittelualue sijoittuu Vesilahdentien eteläpuolelle rajautuen pohjoisessa tiealueeseen, idässä kuntarajaan ja olemassa oleviin kiinteistörajoihin, etelässä Ylä-Uotilan alueen pelto- ja metsäalueiden rajaan sekä lounaassa ja lännessä yleiskaavojen rajaan.

Kaavahankkeen keskeisinä tavoitteina ovat väestönkasvuun varautuminen, yhdyskuntarakenteen jäsentäminen, keskustan eteläpuolisen alueen kehittäminen, kulkuyhteyksien ja teknisten verkostojen kehittäminen viheryhteystarpeet huomioiden, elinkeinoelämän kasvun vahvistaminen ja asuinympäristöjen laadun ja monipuolisuuden edistäminen. Yhtenä konkreettisena tavoitteena on parantaa kunnan asuin- ja yritystonttien tarjontaa ja palvelujen saatavuutta sekä kunnan energiaomavaraisuutta eri tuotantomenetelmät huomioiden.

Rakennettu ympäristö ja maisema

Suurin osa suunnittelualueesta on metsätalousaluetta. Alueelle sijoittuu myös peltoa, suppeita pientaloalueita ja maatilarakentamista. Kaava-alue ei ulotu laajimmille peltoaukeille saakka. Rakennetuilta osiltaan suunnittelualueella on voimassa Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus (2007/2009), jossa Kilpalantien varren pientaloalueen osalle ja Vesilahdentie 651:n korttelialueelle on osoitettu merkintä AP/s. Kesolan tilakeskus on suojeltu merkinnällä AM/s. Heti Vesilahdentien pohjoispuolelle, kaavan lähivaikutusalueelle sijoittuu kirkonkylän rakennuskantaa. Suurimmaksi osaksi suunnittelualueella on voimassa Koskenkylän ympäristön osayleiskaava (2016). Kaava-alueen tälle osalle ei sijoitu suojelumerkintöjä, mutta kaava rajautuu maisemallisesti erityisen merkittäviksi arvotettuihin laajoihin viljelysaukeisiin sekä niihin liittyviin tärkeisiin maisematilaa rajaaviin metsänrajoihin. Osin kaava-alueelle sijoittuva Valkkistentie on merkitty osayleiskaavaan kulttuurihistoriallisesti merkittävänä tielinjana. Kaavan lähivaikutusalueella sijaitsee lisäksi Yli-Uotilan tilakeskus, jolle on osoitettu suojelumerkintä AM/s.

Kaava-alueelta on laadittu edellä mainittuja kaavoja varten osayleiskaavatasoiset rakennusinventoinnit (Heiskanen, Jari 2004: Vesilahti, Kirkonkylän ja sen ympäristön rakennusinventointi ja maisemahistorian selvitys ja Pirkanmaan maakuntamuseo/Anna Lyyra-Seppänen 2011: Vesilahti - Koskenkylä, Koskenkylän osayleiskaava-alueen rakennusinventointi). Lisäksi Koskenkylän osayleiskaava-alueelta on laadittu maisemaselvitys (Airix Ympäristö 2013). Nämä on mainittu OAS:ssa kaavan taustaselvityksinä, samoin kuin Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi, VAMA 2021 (SYKE ja Ympäristöministeriö 2021).

Selvitykset ovat riittäviä niiltä osin kuin tieto on ajantasaista. Niiden laatimisesta on kuitenkin kulunut jo n. 10-20 vuotta. Selvitystiedon ajantasaisuutta tulee arvioida hankkeen kuluessa ja kaavan valmisteluaineistosta on syytä käydä ilmi, mikäli jollakin alueella on tapahtunut oleellista muutosta selvitysten valmistumisen jälkeen. Heiskasen 2004 rakennusinventoinnissa huomioitu rakennuskanta on pääasiassa ennen toista maailmansotaa rakennettua. Inventoinnissa on huomioitu esim. 1950-luvulta peräisin olevaa rakennuskantaa ainoastaan Vesilahdentien ja Valkkistentien risteyksen rakennusryhmän kohdalla. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että nyt käsillä olevan kaavahankkeen yhteydessä tulee kartoittaa ja tarpeen mukaan inventoida suunnittelualueella ja sen lähivaikutusalueella sijaitsevat mahdolliset modernit/toisen maailmansodan jälkeiset rakennuskohteet ja -alueet.

Kaavan tavoitteista päätellen on oletettavaa, että suunnittelualueelle on tulossa merkittävää maankäytön muutosta. Maiseman valtakunnalliset arvot on huomioitu OAS:n tavoitteita kuvaavassa kappaleessa 3, kohdassa 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Myös maakuntakaavan kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen säilymiseen ja alueiden omaleimaisuuden vahvistamiseen tähtäävät määräykset VAMA-alueella ja taajamatoimintojen alueisiin liittyen on huomioitu.

Vaikutusten arviointi tulee olemaan maiseman osalta erityisen tärkeää, mikä onkin kirjattu OAS:aan. Suunnittelualueella on vain vähän rakennettua ympäristöä, eikä yhtään yleiskaavoissa maisemallisesti arvokkaaksi (MA) merkittyä peltoaukeaa, mutta kaavan vaikutusalueella näitä herkkiä kohteita ja alueita on. Mm. Vesilahdentien päätteenä oleva avoin laaja peltoalue on keskeinen osa Kirkonkylän identiteettiä. Peltomaisema rajautuu Kirkonkylän puolella Hovinmäkeen, Koulutien ympäristöön ja Pappilanmäkeen sekä kaakossa hieman rikkonaisemmin Kesolan alueeseen ja Muhonmäkeen. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaavaselostukseen tulee kirjata selkeästi kaava-alueen ja sen vaikutusalueiden ominaispiirteet sekä muutoksensietokyky ja -herkkyys. Kaavaratkaisut tulee tehdä maiseman ominaispiirteet huomioiden. Vaikutustenarvioinnissa tulee huomioida mahdolliset vaikutukset suurmaisemaan.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kaavan suunnittelualueelta tunnetaan ennestään yksi kiinteä muinaisjäännös, Hailianmäen (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000042260) historiallisen ajan rajamerkki. Suunnittelualueella sijaitsee myös muu kulttuuriperintökohde Hailianmäki B (1000044481), joka on historialliselle ajalle ajoittuva maakuopanne, sekä osa historiallista Vesilahti - Akaa -tielinjaa. Kohteet on varustettu suojelumerkinnöin voimassa olevassa Koskenkylän ympäristön osayleiskaavassa (2016). 

Kaavan suunnittelualue tai osia siitä, on kuulunut useiden arkeologisten inventointien tutkimusalueeseen. Kyseiset selvitykset on mainittu osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Viimeisimpien inventointien (2014) jälkeen on suunnittelualueen läheltä, sen itäpuolelta, tehty uusia muinaisesinelöytöjä, mikä on muuttanut myös käsitystä suunnittelualueen arkeologisesta potentiaalista. Tämän vuoksi on pidettävä mahdollisena, että kaava-alueelta löytyisi vielä tuntemattomia esihistoriallisia tai historiallisen ajan muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Niiden huomioonottaminen kaavassa edellyttää arkeologisen tarkkuusinventoinnin suorittamista MRL 9 §:n mukaisesti. Inventoinnissa tulee käyttää apuna metallinetsintä. Inventointi on tarpeellinen ainakin Hailianmäen alueella kuten myös metsäalueelle, joka ei ole kuulunut Vesilahden Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin ja sen täydennyksen (2014) piiriin. Nämä alueet tulee inventoida vähintään niiltä osin kuin niille on suunniteltu muuttuvaa maankäyttöä. 

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Kaavaluonnos pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten. 

Kaava-alue sijaitsee kokonaisuudessaan Vesilahden valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella, jonka keskeisiä arvoalueita Vesilahden kirkonkylä on. Suunnittelualue sijoittuu Vesilahdentien eteläpuolelle rajautuen pohjoisessa tiealueeseen, idässä kuntarajaan ja olemassa oleviin kiinteistörajoihin, etelässä Ylä-Uotilan alueen pelto- ja metsäalueiden rajaan sekä lounaassa ja lännessä yleiskaavojen rajaan.

Kaavahankkeen keskeisinä tavoitteina ovat väestönkasvuun varautuminen, yhdyskuntarakenteen jäsentäminen, keskustan eteläpuolisen alueen kehittäminen, kulkuyhteyksien ja teknisten verkostojen kehittäminen viheryhteystarpeet huomioiden, elinkeinoelämän kasvun vahvistaminen ja asuinympäristöjen laadun ja monipuolisuuden edistäminen. Yhtenä konkreettisena tavoitteena on parantaa kunnan asuin- ja yritystonttien tarjontaa ja palvelujen saatavuutta sekä kunnan energiaomavaraisuutta eri tuotantomenetelmät huomioiden.

Rakennettu ympäristö ja maisema

Suurin osa suunnittelualueesta on metsätalousaluetta. Alueelle sijoittuu myös peltoa, suppeita pientaloalueita ja maatilarakentamista. Kaava-alue ei ulotu laajimmille peltoaukeille saakka. Rakennetuilta osiltaan suunnittelualueella on voimassa Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus (2007/2009), jossa Kilpalantien varren pientaloalueen osalle ja Vesilahdentie 651:n korttelialueelle on osoitettu merkintä AP/s. Kesolan tilakeskus on suojeltu merkinnällä AM/s. Heti Vesilahdentien pohjoispuolelle, kaavan lähivaikutusalueelle sijoittuu kirkonkylän rakennuskantaa. Suurimmaksi osaksi suunnittelualueella on voimassa Koskenkylän ympäristön osayleiskaava (2016). Kaava-alueen tälle osalle ei sijoitu suojelumerkintöjä, mutta kaava rajautuu maisemallisesti erityisen merkittäviksi arvotettuihin laajoihin viljelysaukeisiin sekä niihin liittyviin tärkeisiin maisematilaa rajaaviin metsänrajoihin. Osin kaava-alueelle sijoittuva Valkkistentie on merkitty osayleiskaavaan kulttuurihistoriallisesti merkittävänä tielinjana. Kaavan lähivaikutusalueella sijaitsee lisäksi Yli-Uotilan tilakeskus, jolle on osoitettu suojelumerkintä AM/s.

Kaava-alueelta on laadittu edellä mainittuja kaavoja varten osayleiskaavatasoiset rakennusinventoinnit (Heiskanen, Jari 2004: Vesilahti, Kirkonkylän ja sen ympäristön rakennusinventointi ja maisemahistorian selvitys ja Pirkanmaan maakuntamuseo/Anna Lyyra-Seppänen 2011: Vesilahti - Koskenkylä, Koskenkylän osayleiskaava-alueen rakennusinventointi). Lisäksi Koskenkylän osayleiskaava-alueelta on laadittu maisemaselvitys (Airix Ympäristö 2013). Nämä on mainittu OAS:ssa kaavan taustaselvityksinä, samoin kuin Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi, VAMA 2021 (SYKE ja Ympäristöministeriö 2021).

Selvitykset ovat riittäviä niiltä osin kuin tieto on ajantasaista. Niiden laatimisesta on kuitenkin kulunut jo n. 10-20 vuotta. Selvitystiedon ajantasaisuutta tulee arvioida hankkeen kuluessa ja kaavan valmisteluaineistosta on syytä käydä ilmi, mikäli jollakin alueella on tapahtunut oleellista muutosta selvitysten valmistumisen jälkeen. Heiskasen 2004 rakennusinventoinnissa huomioitu rakennuskanta on pääasiassa ennen toista maailmansotaa rakennettua. Inventoinnissa on huomioitu esim. 1950-luvulta peräisin olevaa rakennuskantaa ainoastaan Vesilahdentien ja Valkkistentien risteyksen rakennusryhmän kohdalla. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että nyt käsillä olevan kaavahankkeen yhteydessä tulee kartoittaa ja tarpeen mukaan inventoida suunnittelualueella ja sen lähivaikutusalueella sijaitsevat mahdolliset modernit/toisen maailmansodan jälkeiset rakennuskohteet ja -alueet.

Kaavan tavoitteista päätellen on oletettavaa, että suunnittelualueelle on tulossa merkittävää maankäytön muutosta. Maiseman valtakunnalliset arvot on huomioitu OAS:n tavoitteita kuvaavassa kappaleessa 3, kohdassa 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Myös maakuntakaavan kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen säilymiseen ja alueiden omaleimaisuuden vahvistamiseen tähtäävät määräykset VAMA-alueella ja taajamatoimintojen alueisiin liittyen on huomioitu.

Vaikutusten arviointi tulee olemaan maiseman osalta erityisen tärkeää, mikä onkin kirjattu OAS:aan. Suunnittelualueella on vain vähän rakennettua ympäristöä, eikä yhtään yleiskaavoissa maisemallisesti arvokkaaksi (MA) merkittyä peltoaukeaa, mutta kaavan vaikutusalueella näitä herkkiä kohteita ja alueita on. Mm. Vesilahdentien päätteenä oleva avoin laaja peltoalue on keskeinen osa Kirkonkylän identiteettiä. Peltomaisema rajautuu Kirkonkylän puolella Hovinmäkeen, Koulutien ympäristöön ja Pappilanmäkeen sekä kaakossa hieman rikkonaisemmin Kesolan alueeseen ja Muhonmäkeen. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaavaselostukseen tulee kirjata selkeästi kaava-alueen ja sen vaikutusalueiden ominaispiirteet sekä muutoksensietokyky ja -herkkyys. Kaavaratkaisut tulee tehdä maiseman ominaispiirteet huomioiden. Vaikutustenarvioinnissa tulee huomioida mahdolliset vaikutukset suurmaisemaan.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kaavan suunnittelualueelta tunnetaan ennestään yksi kiinteä muinaisjäännös, Hailianmäen (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000042260) historiallisen ajan rajamerkki. Suunnittelualueella sijaitsee myös muu kulttuuriperintökohde Hailianmäki B (1000044481), joka on historialliselle ajalle ajoittuva maakuopanne, sekä osa historiallista Vesilahti - Akaa -tielinjaa. Kohteet on varustettu suojelumerkinnöin voimassa olevassa Koskenkylän ympäristön osayleiskaavassa (2016). 

Kaavan suunnittelualue tai osia siitä, on kuulunut useiden arkeologisten inventointien tutkimusalueeseen. Kyseiset selvitykset on mainittu osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Viimeisimpien inventointien (2014) jälkeen on suunnittelualueen läheltä, sen itäpuolelta, tehty uusia muinaisesinelöytöjä, mikä on muuttanut myös käsitystä suunnittelualueen arkeologisesta potentiaalista. Tämän vuoksi on pidettävä mahdollisena, että kaava-alueelta löytyisi vielä tuntemattomia esihistoriallisia tai historiallisen ajan muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Niiden huomioonottaminen kaavassa edellyttää arkeologisen tarkkuusinventoinnin suorittamista MRL 9 §:n mukaisesti. Inventoinnissa tulee käyttää apuna metallinetsintä. Inventointi on tarpeellinen ainakin Hailianmäen alueella kuten myös metsäalueelle, joka ei ole kuulunut Vesilahden Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin ja sen täydennyksen (2014) piiriin. Nämä alueet tulee inventoida vähintään niiltä osin kuin niille on suunniteltu muuttuvaa maankäyttöä. 

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Kaavaluonnos pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.