Tampereen Kaakinmaan (VI) kaupunginosassa sijaitsevan Eteläpuiston alueella on käynnistynyt asemakaavan muutos (asemakaava nro 8581). Jotta alueen kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot voitaisiin huomioida kaavoituksessa, tulee kaavan perustua riittäviin selvityksiin. Kaava-alueen rakennuskannasta on olemassa selvityksiä lukuun ottamatta entistä De Gamlas Hem -vanhainkotirakennusta. Sen arvojen määrittelemiseksi katsottiin tarpeelliseksi teettää rakennusta ja sen välitöntä lähiympäristöä koskeva asemakaavatasoinen rakennusinventointi.

Tutkimuksen kohteesta käytetään tässä työssä alkuperäistä nimitystä De Gamlas Hem, vaikka nykyisin se tunnetaankin pitkäaikaisen vuokralaisensa mukaan Pirkanmaan musiikkiopistona. Rakennus on tunnettu myös nimellä ”Mummukoppa” ja sen edessä Eteläpuistossa sijaitseva sorakenttä nimellä ”Mummukopan kenttä”. Ikääntyneiden naisten kodiksi rakennetun De Gamlas Hemin suomenkielinen nimi oli Muorikoti, josta se muotoutui Mummukodiksi. Kummallinen nimitys syntyi nuorison alkaessa kutsua tapaamispaikkanaan käyttämäänsä sorakenttää ”mummukodin kentäksi”. Tamperelaisittain D ääntyi tietenkin R:ksi eli tapaamiset sovittiin ”Mummukorille” ja korihan on tietenkin tampereeksi ”koppa”.

Inventoinnin tilaaja on Tampereen Tilakeskus Liikelaitos. Työn tekijäksi valikoitui Pirkanmaan maakuntamuseo. Inventointityön on tehnyt rakennustutkija Miia Hinnerichsen (FM) ja työtä ohjasi museolla rakennustutkija Hannele Kuitunen.

Työtä koskevissa tarjousasiakirjoissa käytetään virheellisesti termiä rakennushistoriaselvitys, jolla perinteisesti tarkoitetaan huomattavasti laajempaa ja erityisesti sisätilojen osalta yksityiskohtaisempaa selvitystä, kuin mikä asemakaavan laatimisen vaatimuksiin on tarpeen.

Rakennusinventointi toteutettiin maaliskuussa 2016. Inventointityöhön kuuluivat esiselvitykset, maastokäynti kohteessa, aineiston analysointi ja raportointi sekä tallennus. Inventoinnin lähdemateriaalina käytettiin mm. vanhoja valokuvia, kartta- ja ilmakuva-aineistoja, kirjallisuutta sekä rakennusvalvonnan arkiston ja Tampereen kaupunginarkiston rakennuspiirustuksia.

Maastotyöt sisälsivät kiinteistö- ja rakennuskohtaisen inventoinnin. Maastokäynnillä inventointialueen ja lähiympäristön nykytila dokumentoitiin sekä sanallisessa että kuvallisessa muodossa. Tutkimusalue, De Gamlas Hemin tontti, entinen vanhainkotirakennus ja välitön lähiympäristö valokuvattiin sekä tehtiin muistiinpanot muun muassa rakennuksen piirteistä ja rakennusmateriaaleista. Lisäksi suoritettiin ympäröivän vertailualueen historiallinen ja kaupunkikuvallinen arviointi, siltä osin kuin se oli tarpeen tutkimuskohteen arvojen määrittelemiseksi.

De Gamlas Hemin ja sen ympäristön nykytilaa ja historiatietoja vertaamalla luotiin kokonaiskuva kohteen muutoksista, säilyneisyydestä ja kulttuurihistoriallisista ominaispiirteistä. Inventointi koottiin loppuraportiksi sekä kohdekohtaiseksi kuvaukseksi, inventointikortiksi. Aineistot tallennettiin maakuntamuseon Siiri-tietojärjestelmään.

Inventoinnin tulokset koottiin yhteenvetoraporttiin, joka sisältää raporttitekstin, karttaliitteiden ja kuvien lisäksi yksityiskohtaiset kohdeinventointitiedot.

Aineistot on tallennettu maakuntamuseon Siiri-tietojärjestelmään, johon tilaajan on mahdollista saada selausoikeudet. Siiri on museon tietopankki, jonne tallennetaan valokuvia sekä tietoa esineistä ja maakunnan kulttuuriympäristöstä. Siiriin tallennetut tiedot ja tutkimusraportti ovat selattavissa myös Siirin julkisessa versiossa internetissä http://siiri.tampere.fi/ lukuun ottamatta henkilötietoja ja muita yksityisyyden suojan piirissä olevia aineistoja. Siiriä voidaan hyödyntää mm. kaavan aineistojen esillepanossa. Inventointikohteen ydintiedot näkyvät myös Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna-sovelluksessa http://www.paikkatietoikkuna.fi/ (Karttatasot – Tiedontuottaja – Tampereen kaupunki – Pirkanmaan rakennetun ympäristön kohteet).

Tilaajalle on toimitettu tulostettu kierreselkäinen loppuraportti sekä sähköiset aineistot, joihin kuuluvat pdf-tiedosto loppuraportista, paikkatietoaineistot (MapInfo) sekä kenttätöiden yhteydessä otetut digitaalivalokuvat jpg -tiedostoina. Tilaaja vastaa saamansa aineiston jatkokopioinnista.

Inventoinnin aikana otettujen värivalokuvien kuvaaja on Miia Hinnerichsen ja niiden oikeudet omistaa Tampereen museot. Kuvituksena käytettyjen muiden kuvien ja karttojen oikeudet on mainittu kuvateksteissä.

Valokuvien, yhteenvetoraportin sekä kaikkien inventoinnin liiteaineistojen julkaisuoikeudet ovat Pirkanmaan maakuntamuseolla. Tilaaja voi käyttää aineistoja veloituksetta asemakaavoituksessa ja muissa aluetta koskevissa ei-kaupallisissa hankkeissaan.

Kaakinmaan kaupunginosa (VI) sijaitsee Tampereen ydinkeskustan lounaispuolella. Inventointialue noudattaa entisen De Gamlas Hem -vanhainkotirakennuksen, nykyisen Pirkanmaan musiikkiopiston kiinteistörajoja. Toisaalta rakennuksen merkityksen ymmärtämiseksi on ollut tarpeen tarkastella laajemmin paitsi Kaakinmaan kaupunginosaa myös Tampereen koko ydinkeskustan aluetta, erityisesti säilyneen 1900-luvun alun arkkitehtuurin osalta.

Tutkimusalueen maankäytön historiaa on selvitetty vanhojen karttojen avulla liitteessä 1. Nykyisin Kaakinmaan rakennuskanta koostuu valtaosin asuintaloista, joiden joukossa on muutamia kouluja. Teollisuusrakennukset on muutettu liike-, asuin ja toimistokäyttöön. Alueen kaupunkikuva perustuu 1800-luvun lopun ruutukaavaan, joka eteläosassa muuttuu vapaaksi puistoksi.

De Gamlas Hemin ja lähiympäristön kulttuuriympäristöä on arvotettu valtakunnallisissa ja maakunnallisissa selvityksissä. Valtakunnallisesti arvokas Hämeenpuiston RKY-alue sijaitsee sen itäpuolella ja Pyynikinrinne luoteispuolella. Pirkanmaan liiton 2015 tekemässä Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt -selvityksessä De Gamlas Hemin tontti on ehdotettu kuuluvaksi Koulukadun maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön tontin lounaiskulmaa lukuun ottamatta. Koulukadun maakunnallisen arvoalueen ominaispiirteiksi ja arvoiksi mainitaan erityisesti katunäkymät, kortteleiden muoto, jugendarkkitehtuuri, näkymät ja yhteys Pyhäjärvelle, julkisten rakennusten asema kaupunkikuvassa sekä liittyminen kiinteästi ympäröiviin RKY-alueisiin.

De Gamlas Hem sijaitsee Kaakinmaan eteläosassa. Suorakaiteen muotoinen tontti rajautuu kaikilta neljältä sivulta katualueisiin; lännessä Koulukatuun, pohjoisessa Kurilankatuun, idässä Papinkatuun ja etelässä Eteläpuistoon. Pohjoispuolella on entisen kulkutautisairaalan tontti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun rakennuksineen ja itäpuolella 1890-luvun lopulta alkaen rakentunut entinen Klingendahlin tehdaskiinteistö. Etelä- ja länsipuolilla on pääosin rakentamattomia puisto- ja viheralueita; eteläpuolella pienehkö sorapintainen kenttä ja länsipuolella minigolf radat. Maasto on melko tasaista, loivasti etelään viettävää.

Tontilla on inventointihetkellä voimassa 15.6.1989 hyväksytty asemakaava, jossa tontti on merkitty Y-tontiksi ja sille on merkitty kaksi rakennusalaa, toinen entiselle vanhainkotirakennukselle ja toinen uudisrakennukselle tontin länsipäähän.

De Gamlas Hemillä on kaavassa suojelumerkintä sr-20: ”Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen julkisivujen tai kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia arvoja. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Myös rakennuksen ullakko- ja kellarikerroksessa saadaan muuttaa tiloja kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi rakennuslautakunnan luvalla.”

Piha-alueella on kaavamerkintä sj-3: ”Kaupunkikuvan kannalta tärkeä korttelialue. Rakentamattomat korttelialueen osat on istutettava alueen käytön vaatimalla tavalla ja ottaen huomioon korttelialueen ja sitä ympäröivien alueiden kaupunkikuvallinen merkitys.”

Tampereen De Gamlas Hem on arkkitehti Birger Federleyn suunnittelema jugendrakennus, joka valmistui Eteläpuiston laidalle 1905. Federley vastasi ajan tavan mukaan myös suurelta osin rakennuksen kansallisromanttisen kiinteän sisustuksen ja hieman karjalaisvaikutteisenkin kalustuksen suunnittelusta. Arkkitehtuurilla, tiloilla ja sisustusratkaisuilla tavoiteltiin jugendille tyypillistä yksilöllisyyttä ja kodikasta tunnelmaa. Rakennuksesta haluttiin myös tuolloin luoda kokonaistaideteos.

Rakennus toimi lähes 80 vuotta ruotsinkielisten naisten vanhainkotina, minkä jälkeen tilat peruskorjattiin 1984 Pirkanmaan musiikkiopiston käyttöön. Muutoksista huolimatta rakennus on sekä julkisivuiltaan että sisätiloiltaan pääosin säilynyt huomattavan hyvin alkuperäistä vastaavassa asussa. Toista yhtä hyvin säilynyttä jugendajan rakennusta ei tunneta Tampereelta eikä koko Pirkanmaalta. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri -selvityksessä (1998) asemakaavalla suojellulla De Gamlas Hemillä on arvioitu olevan rakennustaiteellisia, kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia tai kaupunkikuvallisia arvoja.

De Gamlas Hemin inventoinnin perusteella määritellyt kulttuurihistorialliset arvot

Arkkitehtuurin historia: Erittäin hyvin alkuperäisen ilmeensä, muotonsa ja rakennusmateriaalinsa säilyttänyt rakennus edustaa julkisivuiltaan, tilajaoltaan ja sisustukseltaan kansallisromantiikkaa ja/tai jugendtyyliä (art nouveau). Tyypillisiä piirteitä ovat mm. loivasti kaareutuvat katot, rapatut julkisivut (rappaus uusittu), julkisivujen alaosan rapakivivyöhyke, kasvi- ja eläinaiheiset koristeet pilastereissa, pylväissä ja ikkunoiden kehyksissä, yläosastaan pieniruutuiset ikkunat ja pääovi, takorautaiset koristelut ovissa ja hallin avoportaikon kaiteissa, kasviornamentiikalla koristellut kaakeliuunit ja hallin graniittiuuni, kaunismuotoinen, puinen hallin avoporras ja kaiteet, ruokasalin seinien alaosan panelointi, hallin rapattujen seinien maalauskoristelut (portaikossa olevan kissa-aiheisen maalauksen alkuperäisyydestä ei ole varmuutta), puiset väliovet ja niiden uurroksin koristellut kehykset.

Asemakaavoituksen historia: De Gamlas Hemin tontti on yksi Kaakinmaan 1896 ruutuasemakaavan tonteista.

Sosiaalihistoria: De Gamlas Hem kertoo yhdistyksen perustamasta ja toteuttamasta vanhushuollosta 1900-luvun alkupuolella.

Maisemallisesti merkittävä sijainti: De Gamlas Hemin tontti rajoittuu kaikilta sivuiltaan katuihin, rakennus on sijoitettu etäälle katulinjoista avaran tontin itäpäätyyn, tontin etelä- ja länsipuolella on rakentamattomat puistoalueet, joiden maasto viettää etelään Pyhäjärvelle. Sijainnistaan, avarasta tontistaan ja ympäröivistä rakentamattomista alueista johtuen De Gamlas Hemillä on merkittävä maisemallinen asema Eteläpuiston reunassa, jossa tiivis ruutukaavaan perustuva umpikorttelien Kaakinmaan kaupunginosa muuttuu vähitellen avoimeksi puistoalueeksi.

De Gamlas Hemin ja sen välittömän lähiympäristön kulttuurihistoriallisia arvoja on havainnollistettu myös seuraavan sivun kartassa.

Pihapiirin ja rakennuksen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

- De Gamlas Hemin julkisivujen piirteiden, aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon, tilajaon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

- Rakennuksen julkisivujen ja sisätilojen pintojen ja kiinteän sisustuksen alkuperäisten tai niitä vastaavien rakennusosien ja materiaalien, kuten ovien, ikkunoiden (mukaan lukien ikkunoiden ja ovien lukot ja heloitus), portaiden, kaiteiden, kaakeliuunien ja panelointien säilyminen ja kunnostaminen.

- Tarvittavien tarkempien selvitysten (mm. materiaali- ja värimääritykset) laatiminen, vähintäänkin muutoskohteen osalta, ennen rakennuksen tulevien kunnostustöiden suunnittelua.

- Jo tehtyjen muutosten palauttaminen (esim. rappauksen materiaali, väri ja toteutustapa) mahdollisuuksien mukaan tulevien kunnostustöiden yhteydessä.

- Rakennuksen ja sitä ympäröivän pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen avaran ja puistomaisen pihapiirin sekä pihapiirin komeimpien puiden säilyminen.

- Pihan polkujen, kulkuväylien, aidan ja porttien säilyminen. Mikäli aitaa, portteja tai pihan jäsennystä uusitaan, tulisi ne pyrkiä toteuttamaan alkuperäisen 1904 laaditun suunnitelman mukaisesti.

- Pihan ja rakennuksen aseman säilyminen katu- ja järvimaisemissa sekä etelä- ja länsipuolisten puistoalueiden maisemassa.

- Tontin länsiosaan mahdollisesti rakennettavan uudisrakennuksen sopeutuminen ympäristöönsä: sen harjakorkeus ei saa olla korkeampi kuin De Gamlas Hemin ja sen tulee muutoinkin olla sille alisteinen.

- Tontin pohjoispuolisen Kurilankadun säilyminen kapeana ja mukulakivipinnotteisena ja tontin länsipuolisen Koulukadun säilyminen bulevardimaisena, lehtipuiden reunustamana.

SELVITYKSET JA INVENTOINNIT

VALTAKUNNALLISET

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY), valtioneuvosto 2009. http://www.rky.fi

MAAKUNNALLISET

Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, julkaisu B 174, 3 p. Tampereen seutukaavaliitto, Tampere 1990.

Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, Ehdotus maakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013. Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Pirkanmaan liitto, 2013.

Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2015. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskeva selvitys. Pirkanmaan liitto, 2015.

Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, Ehdotus valtakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013–14. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2014.

PAIKALLISET

Eteläpuiston ja Nalkalanrannan maisemallinen tarkastelu. Maisemasuunnittelu Hemgård. Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 2011.

Lyytinen Hanna; Tampereen kulkutautisairaalan rakennushistoriaselvitys. Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy, Tampereen kaupungin tilakeskus, 2009.

Raninen Sami, Tampere, Keskustan osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014. Pirkanmaan maakuntamuseo, 2014.

Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, julkaisuja 2/98, Tampere 1998.

Tampereen keskustan rantojen käytön historia 1700-luvulta lähtien. Tampereen kaupunki, Maankäytön suunnittelu, 2013.

RAKENNUSPIIRUSTUKSET

Alkuperäiset rakennuslupapiirustukset ja myöhemmin tehdyt muutoslupapiirustukset (mikrofilmit).Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

Alkuperäiset rakennuspiirustukset. Tampereen kaupunginarkisto.

KARTAT

1696: Oloff Mört, Tammerkosken kartanon maakirjakartta. Valokuvakopio Jyväskylän yliopisto Historialliset kartat http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200805164319

1758: Isaac Lithov, isojakokartta. Valokuvakopio, Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto.

1779: Daniel Hall, Plan till Tammerfors stad. Valokuvakopio, Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto.

1780: Jean Limon & Jac. Stålström, Charta öfver Tammerfors Stad. Valokuvakopio, Vapriikin kuva-arkisto.

1841: C. W. Gyldén, Plan af Tammerfors. Kansalliskirjasto, Suomen karttoja ja kartastoja http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201002031265

1882: August Ahlberg, Plan Karta öfver Tammerfors Stad. Valokuvakopio, Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto.

1896: Lambert Petterson, Tampereen kaupungin asemakartta, Kansalliskirjasto, Suomen karttoja ja kartastoja http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194375

1908: Tampereen kaupungin asemaja aluekartta, Kansalliskirjasto, Suomen karttoja ja kartastoja http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194339

1921 ja 1926: Tampereen kaupungin asemakartta. Valokuvakopio, Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto.

1942: Tampereen kaupungin asemakartta, Kansalliskirjasto, Suomen karttoja ja kartastoja http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194330

1953, 1960, 1975, 1980, 1991: Peruskartta, Maanmittauslaitos. Vanhat painetut kartat http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

2016: Ajantasa-asemakaava, kantakartta ja virastokartta. Tampereen kaupunki, karttaja paikkatietopalvelu https://kartat.tampere.fi/oskari

2016: Peruskartta ja taustakarttasarja. Maanmittauslaitos, Paikkatietoikkuna, Karttaikkuna http://www.paikkatietoikkuna.fi/

VALOKUVAT JA ILMAKUVAT

Ortoilmakuvat 1946-2011. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/ ja Tampereen kaupunki, karttapalvelu https://kartat.tampere.fi/oskari

Vanhat valokuvat, Vapriikin kuva-arkisto.

Diaari-nro, ala-nro: kuvaaja, aihe, aika

341, 21:59: tuntematon, De Gamlas Hem, 1931-1939

447, 1:530: Axel Tammelander, Vanhusten talo, 1911

447, 1:531: Axel Tammelander, Vanhusten talo, 1911

717, DIA:6: Juhani Riekkola, De Gamlas Hem, 1970-1979

1078, DIA:99: Paavo Korhonen, Vanhainkoti De Gamlas Hem, 1960-1969

1178, 17: SkyFoto Group, Ilmakuva Kaakinmaasta ja Ratinasta, 2010-2011

1289, 2:2: tuntematon, Postikortti Tampereen ruotsinkielisten vanhainkodista, 1905-1910

HM 68, 142: tuntematon, De Gamlas Hem rakenteilla, 1904-1905

HM 3146, 755: Atelier Laurent, De Gamlas Hem, 1905-1910

Minttu, VAR 9035: Pentti Visa, De Gamlas Hem, 1970-1979

Minttu, VAR 9036: Pentti Visa, De Gamlas Hem, 1970-1979

Minttu, VAR 9037: Pentti Visa, De Gamlas Hem, 1970-1979

Minttu, VAR 9038: Pentti Visa, Vanhainkoti De Gamlas Hem. Kaakeliuuni, 1970-1979

TKA Thulé, 228: Richard Thulé, De Gamlas Hem vastavalmistuneena, 1905

VAR, 234: Hannu Rantakallio, Eteläpuisto, 1920-1929

VAR, 803: Hannu Rantakallio, De Gamlas Hem, 1920-29

VAR, 1023: Hannu Rantakallio, De Gamlas Hem, 1920-1929

VAR, 3744: Kuvaus Oy, Turku, Ilmakuva Eteläpuistosta pohjoiseen, 1950

VAR, 5438: Karhumäki, Ilmakuva Eteläpuistosta pohjoiseen, 1933

VAR, 9039: Pentti Visa, Vanhainkoti De Gamlas Hem, 1970-1979

KIRJALLISUUS

Doepel Lennart, De Gamlas Hem - Vanhain koti Tampereella. Teoksessa Vårt Tammerfors : en svensk språkö i hjärtat av det finska Tavastland. Svenska klubben i Tammerfors, Tampere 2001.

Jaakkola, Jouko et al.; Koukkuniemi 1886–1986: sata vuotta laitoshuoltoa Tampereella. Tampere: Tampereen kaupunki, 1986.

Jutikkala, Eino. Tampereen historia 3. Tampere 1979.

Kivinen, Paula; Tampereen jugend : arkkitehtuuri taideteollisuus. Otava, Helsinki 1982.

Niemelä, Jari Tampereen kuvia ennen ja nyt. Tampere-seura, Tampere 2007.

Pietarila, Pentti, Rakennusten värit ja koristetyylit. Tikkurila Paints, Helsinki 2004.

Rasila, Viljo. Tampereen historia II. Tampere 1984.

Standertskjöld, Elina, Arkkitehtuurimme vuosikymmenet : 1900-1920. Rakennustieto, Helsinki 2006.

Talo kautta aikojen. Kiinteän sisustuksen historia. Rakentajain kustannus, Helsinki 1989.

Tampereen jugend : näyttely : Tampereen taidemuseo 7.10.-28.11 -73. Tampereen taideyhdistys, Tampere 1973.

Wäre Ritva, Arkkitehtuuri vuosisadan vaihteessa. Teoksessa: Ars Suomen taide. 4. Weilin + Göös, Espoo 1989. ss. 112-199.

LEHTIARTIKKELIT

Halme Kerttu; De Gamlas Hem. Artikkeli Tammerkoski -lehdessä, 5/1994. s. 8.

Mettälä Helena; Käynnillä Eteläpuiston vanhainkodissa. Artikkeli Tammerkoski -lehdessä, 8/1958. ss. 414-415.

Mummukopasta musiikin opinahjoksi. Artikkeli Tammerkoski -lehdessä, 8/1984. ss. 16-18.

Toivola Olavi; Eteläpuistoon liittyvä rakennus- ja kulttuuriperintö. Artikkeli Tammerkoski -lehdessä, 6/2012. ss. 4-6.

INTERNETLÄHTEET

De Gamlas Hem Kristiinankaupunki, palvelutalon internetsivut. http://www.degamlashem.com/ [luettu 11.3.2016]

Lackström Anna; Koukkuniemi 1940-1960. Koskesta voimaa. Tampereen yliopiston historiatieteenlaitoksen verkkojulkaisu http://www15.uta.fi/koskivoimaa/arki/1940-60/koukkuniemi.html [luettu 11.3.2016]

Miettunen, Katja-Maria: Birger Federley (1874–1935) Koskesta voimaa. Tampereen yliopiston historiatieteenlaitoksen verkkojulkaisu http://www.uta.fi/koskivoimaa/henkilot/federley.htm [luettu 11.3.2016]

Pirkanmaan musiikkiopiston internetsivut http://www.pmo.fi/ [luettu 11.3.2016]

Rättilä Markku; De Gamlas Hem korvaa Toppeliuksen. Kaleva -lehti 19.9.2006. http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/de-gamlas-hem-korvaa-toppeliuksen/105224/ [luettu 16.2.2016]

Suur-Merijoen kartano. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suur-Merijoen_kartano [luettu 11.3.2016]

Vanhusten hoidon historiaa. Valtakunnallisen hoiva-alan yrityksen Esperi Caren internetsivut https://www.esperi.fi/fi/ikaihmisten-asumispalvelut-vanhainkodit [luettu 11.3.2016]

MUUT LÄHTEET

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Eteläpuiston ja lähiympäristön asemakaava nro 8581. Tampereen kaupunki, asemakaavoitus, 23.4.2015.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Rakennustiedot. Tampereen kaupunki, karttaja paikkatietopalvelu https://kartat.tampere.fi/oskari

SUULLISET LÄHTEET

Kurri Kaarin, tutkija, Varsinais-Suomen maakuntamuseo, 17.2.2016 (sähköposti).

Nummelin Liisa, rakennustutkija, Satakunnan Museo, 18.2.2016 (sähköposti).

Rapo Anna-Leena, palvelusihteeri, Pirkanmaan musiikkiopisto, 24.2.2016.

Saarento Paula, tutkija, Varsinais-Suomen maakuntamuseo, 19.2.2016 (sähköposti).