Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta, jossa Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy suunnittelee vesijohdon saneerausta Akaan Viialassa. Nykyinen, saneerattava vesijohto kulkee Rautatiekadulta Rautatienkatu 21-23 kiinteistön läpi kohti junaradan toisella puolella olevaa Nahkatehtaantietä. Vesijohto on tarkoitus saneerata nykyiseen sijaintiinsa joko aukikaivamalla tai suuntaporaamalla. Nykyinen vesijohto on asennettu aikanaan aukikaivamalla nykyiseen sijaintiinsa ja oletettavasti siinä yhteydessä vesijohdon välittömässä läheisyydessä sijaitsevat maamassat on vaihdettu. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Saneerattava vesijohto sijoittuu osittain mahdollisen muinaisjäännöksen, Viialan kylän- ja kartanonpaikan (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000019475, liitekartta 1) alueelle. Historiallisiin kylän- ja kartanonpaikkoihin voi liittyä muinaismuistolain rauhoittamia tai muita huomioonotettavia kiinteitä rakenteita ja kerrostumia. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että vesijohdon saneeraus on mahdollista toteuttaa nyt esitetysti jo olemassa olevan vesijohdon kohdalle joko suuntaporaamalla tai aukikaivamalla, kunhan kaikki kohteen alueella ja välittömässä läheisyydessä tehtävä kaivutyö tapahtuu arkeologin valvonnassa. Linjanosat, joilla tehtävä kaivutyö tulisi tapahtua arkeologin valvonnassa käyvät ilmi lausunnon liitekartasta 2. Mikäli päädytään valitsemaan asennusmetodiksi suuntaporaus, tulee porauksen lähtö- ja ulostulokaivannot pyrkiä sijoittamaa jo kertaalleen kaivetun maan alueelle ja kaivutyö niin ikään tehdä arkeologin valvonnassa kaivantojen sijoittuessa mahdollisen muinaisjäännöksen alueelle tai välittömään läheisyyteen. Jos valvonnan yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, kaivutyö keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tai suunnitelmamuutosten tarve (MML 14 §).
Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa tarvittaessa maakuntamuseolta. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajan nimiä tai osoitteita.
Rakennettu ympäristö ja maisema
Hankkeen kohteena olevalla kiinteistöllä sijaitsee Viialan kartano, joka on osa maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, Haihunkosken kulttuurimaisemaa. Viialan kartano pihapiireineen on määritetty maakunnallisen arvoalueen sisällä rakennuskulttuurin ydinalueeksi. (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016). Viialan kartano muodostettiin 1610-luvulla ja määrättiin vuosisadan lopulla ratsutilaksi. Sen myöhemmät vaiheet liittyvät kiinteästi kartanolta nimensä saaneen Viialan teollisuusyhdyskunnan historiaan. Kartanon päärakennus on rakennettu 1700-1800-luvun vaihteessa ja sen nykyasu on peräisin vuodelta 1927. Pihapiiriin kuuluvat myös mm. asuinrakennukset 1800-luvun alusta ja 1930-40-luvulta sekä viljamakasiini 1920-30-luvulta (Viiala rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman inventointi 2005-2006. Pirkanmaan maakuntamuseo, Jari Heiskanen).
Vesijohtolinja kulkee kiinteistön eteläkulman läpi, eikä sijoitu rakennusten välittömään läheisyyteen. Mikäli vesijohdon saneeraukseen liittyisi uusia maanpäällisiä rakenteita, ne tulisi pyrkiä sijoittamaan siten, että niiden näkyvyys maakunnallisesti arvokkaassa kulttuuriympäristössä on mahdollisimman pieni. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta muuta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta, jossa Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy suunnittelee vesijohdon saneerausta Akaan Viialassa. Nykyinen, saneerattava vesijohto kulkee Rautatiekadulta Rautatienkatu 21-23 kiinteistön läpi kohti junaradan toisella puolella olevaa Nahkatehtaantietä. Vesijohto on tarkoitus saneerata nykyiseen sijaintiinsa joko aukikaivamalla tai suuntaporaamalla. Nykyinen vesijohto on asennettu aikanaan aukikaivamalla nykyiseen sijaintiinsa ja oletettavasti siinä yhteydessä vesijohdon välittömässä läheisyydessä sijaitsevat maamassat on vaihdettu. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Saneerattava vesijohto sijoittuu osittain mahdollisen muinaisjäännöksen, Viialan kylän- ja kartanonpaikan (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000019475, liitekartta 1) alueelle. Historiallisiin kylän- ja kartanonpaikkoihin voi liittyä muinaismuistolain rauhoittamia tai muita huomioonotettavia kiinteitä rakenteita ja kerrostumia. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että vesijohdon saneeraus on mahdollista toteuttaa nyt esitetysti jo olemassa olevan vesijohdon kohdalle joko suuntaporaamalla tai aukikaivamalla, kunhan kaikki kohteen alueella ja välittömässä läheisyydessä tehtävä kaivutyö tapahtuu arkeologin valvonnassa. Linjanosat, joilla tehtävä kaivutyö tulisi tapahtua arkeologin valvonnassa käyvät ilmi lausunnon liitekartasta 2. Mikäli päädytään valitsemaan asennusmetodiksi suuntaporaus, tulee porauksen lähtö- ja ulostulokaivannot pyrkiä sijoittamaa jo kertaalleen kaivetun maan alueelle ja kaivutyö niin ikään tehdä arkeologin valvonnassa kaivantojen sijoittuessa mahdollisen muinaisjäännöksen alueelle tai välittömään läheisyyteen. Jos valvonnan yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, kaivutyö keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tai suunnitelmamuutosten tarve (MML 14 §).
Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa tarvittaessa maakuntamuseolta. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajan nimiä tai osoitteita.
Rakennettu ympäristö ja maisema
Hankkeen kohteena olevalla kiinteistöllä sijaitsee Viialan kartano, joka on osa maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, Haihunkosken kulttuurimaisemaa. Viialan kartano pihapiireineen on määritetty maakunnallisen arvoalueen sisällä rakennuskulttuurin ydinalueeksi. (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016). Viialan kartano muodostettiin 1610-luvulla ja määrättiin vuosisadan lopulla ratsutilaksi. Sen myöhemmät vaiheet liittyvät kiinteästi kartanolta nimensä saaneen Viialan teollisuusyhdyskunnan historiaan. Kartanon päärakennus on rakennettu 1700-1800-luvun vaihteessa ja sen nykyasu on peräisin vuodelta 1927. Pihapiiriin kuuluvat myös mm. asuinrakennukset 1800-luvun alusta ja 1930-40-luvulta sekä viljamakasiini 1920-30-luvulta (Viiala rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman inventointi 2005-2006. Pirkanmaan maakuntamuseo, Jari Heiskanen).
Vesijohtolinja kulkee kiinteistön eteläkulman läpi, eikä sijoitu rakennusten välittömään läheisyyteen. Mikäli vesijohdon saneeraukseen liittyisi uusia maanpäällisiä rakenteita, ne tulisi pyrkiä sijoittamaan siten, että niiden näkyvyys maakunnallisesti arvokkaassa kulttuuriympäristössä on mahdollisimman pieni. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta muuta huomautettavaa.
Jaa
Facebookissa