Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu tiedoksi asiakohdassa mainittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Maakuntamuseo on tutustunut aineistoon todeten seuraavaa. Kaavamuutoksella tähdätään 1970-luvulla rakennettujen modernien elementtitalojen korvaamiseen uudemmilla asuinkerrostaloilla. Suunnitelmassa asuinkerrostalojen kerrospinta-alaa on tarkoitus kasvattaa. Rakennusten lukumäärää sekä niiden kerrosten lukumäärää lisättäisiin. Pysäköintipinta-alaa on puolestaan tarkoitus vähentää. Hankealue sijaitsee sekä kaupunkikuvallisesti että rakennetun kulttuuriympäristön kannalta erittäin merkittävällä paikalla osana Finlaysonin tehtaan ympärille syntynyttä historiallista kaupunkiympäristöä. Tehdas on 1800-luvulta lähtien määrittänyt alueen rakennetta; asumisen, liikenteen ja teollisen tuotannon suhdetta toisiinsa. Tehtaan 1800-luvun toiminnasta kertovat vielä useat alueella olevat rakennukset, rakennetut kokonaisuudet ja viheralueet. Katuverkon voidaan nähdä palautuvan periaatteiltaan jopa vanhimpiin Tampereen kau-punkisuunnitelmiin 1700-luvun lopulle.

Käsillä olevalla suunnittelualueella rakennuskanta koostuu 1960- ja 1970-lukujen teollisen rakennustuotannon ja aluerakentamisen oppien mukaan toteutetuista lamellikerrostaloista. Ensimmäiset, vuonna 1967 puisten asuinrakennusten paikalle Taito Uusitalon suunnitelmien mukaan rakennetut 7-kerroksiset talot sijoittuivat korttelin pohjoisosaan, viimeisimmät, Olavi Suvitien vuonna 1975 ja 1976 suunnittelemat talot Näsilinnankadun varteen. Rakennusten askeettinen muotokieli ja Näsilinnankadun varren korkeat massat luovat jyrkän kontrastin tehtaan asuinrakennuksien muodostamaan, 1800-luvulla nykyiselle paikalleen rakennettuun kortteliin Näsilinnankadun ja Puuvillatehtaankadun varressa. Tehtaan tiilisten makasiinien paikalle Näsilinnankadun varteen 2000-luvulla rakennetut kerrostalot ovat mittakaavaltaan maltillisimpia. Modernismin kaupunkisuunnittelun oppien mukaan avattu korttelirakenne ja tonttien reunoille sijoitetut asuintalot muodostavat laajan piha-alueen, jonka päätteeksi ensimmäisenä alueelle rakennettu korkea asuinkerrostalo sijoittuu. Korttelin avara luonne ja päätteenä olevan asuinrakennuksen dominantti kaupunkikuvallinen asema tulisi huomioida jatkosuunnittelussa oman aikansa modernistista kaupunkirakentamista edustavana ja osaksi alueen kaupunkirakennetta vakiintuneena ominaispiirteenä. Kaavaa varten laadittuun selvitykseen on tarpeen vielä täydentää tiedot em. elementtitalojen taustahistoriasta mm. kenelle asuinrakennukset rakennettiin ja kuka toimi rakennuttajana.

Suunnittelualue sijoittuu kahden valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön alueen väliin; itäpuolella on Tammerkosken teollisuusmaisema, lännessä Hämeenpuisto. Suunnitelman vaikutukset tulevat ulottumaan näille alueille. Yksittäisistä vaikutusalueella olevista rakennuksista erityistä huomiota tulee kiinnittää 1800-luvun loppupuolelta peräisin oleviin Finlaysonin pikkupalatsiin, Finlaysonin kirkkoon sekä Näsilinnaan Näsikalliolla. Kaavan vaikutuksia tulee arvioida em. kulttuuriympäristön arvoihin nähden ja tarkastella erityisesti millä tavoin olemassa olevien 1800-luvun rakennusten kaupunkikuvallinen asema muuttuu. Hämeenpuiston reunalla sijaitseva ns. Pikkupalatsi on alkujaan rakennettu erilleen muusta alueesta ja tarkoitettu kaupunkikuvalliseksi kiintopisteeksi laajahkon piha-alueen keskelle. Suunnitelmassa tulee huolehtia, että rakennuksen alkuperäinen asema säilyy.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on liitetty havainnemateriaalia, jossa uudisrakentamisen liittymistä itään ja länteen on selvitetty. Vaikutuksia Hämeenpuistoon on syytä havainnollistaa myös. Lisäksi tulee esittää miten mahdollisia haitallisia vaikutuksia vähennetään. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maa-kuntamuseolla ei ole huomautettavaa hankkeesta.

Kaavaluonnos tulee lähettää lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.