Diar. 447/2023 Nokian Kankaantaan koulun ja Nokianvirran koulun kuntoselvitykset, Pirkanmaan maakuntamuseon huomioita

Hei,
Toimititte keväällä Pirkanmaan maakuntamuseolle luettaviksi ja kommentoitaviksi Kankaantaan koulun ja Nokianvirran koulun kuntoselvitykset. (Lukion kuntoselvityksiä olemme kommentoineet jo aiemmin 11.11.2020. Nämä kommentit ovat viestin liitteenä.) Maakuntamuseon perinnerakennusmestari Anne Uosukainen tutustui nyt toimitettujen koulujen selvityksiin ja koosti niistä alla olevat huomiot.

Kankaantaan koulu

Kankaantaan koulusta teetetyn kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen (Renovatek Oy 27.9.2018) perusteella rakennuksen merkittävimmät ongelmat keskittyvät alimman kerroksen maanvastaisiin betonirakenteisiin. Maanvaraisessa alapohjassa sekä ruokalan ja kattilahuoneen seinien alaosissa todettiin haitallista kosteusrasitusta sekä mikrobitoimintaa useimmissa analysoiduissa näytteissä. Vastaavat kosteusongelmat ovat tavanomaisia aikakauden rakennusten kellaritiloissa.  Maanvastaisten rakenteiden uusiminen kosteusteknisesti toimiviksi on laajuudeltaan merkittävä, mutta nykyään varsin yleisesti toteutettu toimenpide. Mikäli ongelmallisten tilojen käyttötarkoitus muuttuisi vähemmän vaativaksi, esimerkiksi varasto- ja tekniikkatiloiksi, olisi kunnostaminen mahdollista toteuttaa myös uusimista kevyemmillä ratkaisuilla.

Koulun muiden rakenteiden kosteusteknistä kuntoa tutkittiin suhteellisen harvalukuisin rakenneavauksin ja materiaalinäyttein, joista liikuntasaliosan lattian täytteistä (2 näytettä) ja päätyseinän eristehalkaisusta (1 näyte) löytyi viite mikrobitoiminnasta. Yläpohjan neljästä materiaalinäytteestä tai luokkaosan alimman välipohjan eristeestä ei löytynyt mikrobivaurioita. Luokkahuoneiden muut välipohjat ovat ylälaattapalkistoja ja ulkoseinät ovat pääosin massiivitiilirakennetta, jotka molemmat ovat kosteusteknisesti turvallisia ja vikasietokykyisiä rakennetyyppejä.

Kuntotutkimus ei kaikilta osin anna kattavaa kuvaa koulurakennuksen kosteusteknisestä kunnosta, sillä kellaritilat ja yläpohja pois lukien rakenteita on avattu ja tutkittu niukasti. Käytettävissä olevan tutkimustiedon perusteella ja osin edellä mainituista rakenneratkaisuista johtuen Kankaantaan koulun voi kuitenkin arvioida olevan jopa korjauskelpoisempi, kuin useimmat saman aikakauden koulurakennukset.

Nokianvirran koulu

Koulurakennuksen joissakin tiloissa on koettu sisäilmaongelmia, joiden taustatekijöiden selvittämiseksi on muutamia vuosia sitten teetetty kuntotutkimus (FCG suunnittelu ja tekniikka Oy, Tutkimusraportti 14.2.2017).

Koulun alkuperäisistä osista tutkittiin ainoastaan luokkatiloja sisältävää osaa B, juhlasaliosaa C tarkasteltiin pintapuolisemmin. Todennäköisesti on oletettu saman aikakauden rakennusosien olevan keskenään samankaltaisessa kunnossa. B-osan tiili-villa-tiili -rakenteisten ulkoseinien eristeistä tutkittiin joitakin materiaalinäytteitä, jotka todettiin mikrobivaurioituneiksi. Ulkoverhouksessa on näkyviä paikallisia halkeamia, heikkolaatuisia saumauksia sekä puutteita veden ohjauksessa ja liittymissä, mitkä ovat ilmeisiä osatekijöitä eristeiden vaurioitumisessa. Alkuperäisen koulun maanvastaiset betonirakenteet todettiin aistinvaraisesti ja osin pintakosteusmittarilla kosteusvaurioituneiksi, joskaan kaksi eristehalkaisusta otettua mikrobinäytettä eivät vahvistaneet asiaa suuntaan tai toiseen. B-osan välipohjista tutkittiin ainoastaan alinta, joka on osittain jo kunnostettu v. 2016 putkivuodon vuoksi. Kunnostamaton käytäväosa todettiin yhdellä näytteellä mikrobivaurioituneeksi. Ulkoseiniä lukuun ottamatta mikrobinäytteitä otettiin niin vähän, ettei niistä täysin selviä koulun alkuperäisten osien vaurioiden vakavuus tai laajuus. Kuitenkin jo ulkoseinien ja maanvastaisten rakenteiden todetut vauriot ja niiden vaatimat toimenpiteet ovat niin laajat, että ne joiltain osin vertautuisivat uudisrakentamiseen.

Vuoden 1996 laajennusosista tutkittiin A- ja E-siipiä, D-osaa ei tutkittu. Laajennuksissa on ollut useita kattovuotoja ja vesikatteet on pääosin uusittu v. 2013, mutta vuotojen muille rakennusosille aiheuttamia vaurioita ei ole kattavasti korjattu. Lisäksi ongelmia aiheuttavat puutteet alapohjien kuivatuksessa ja tuuletuksessa sekä liittymät alkuperäisosiin, joiden ulkoseiniä on jäänyt väliseiniksi laajennusten yhteydessä. Laajennuksissakin mikrobinäyttein tutkittiin lähinnä ulkoseiniä, joista vaurioita löytyi vain E-osasta. Yhtenä mahdollisena sisäilmaongelmien aiheuttajana ovat mineraalivillakuidut, joiden raja-arvot ylittyivät paikoin. Todetut paikalliset ongelmat muodostavat yhdessä melko monimuotoisen kokonaisuuden ja korjaustarpeen. Ne myös kertovat osaltaan vuosituhannen vaihteen tyypillisistä rakentamisen ratkaisuista sekä mahdollisesti puutteellisesta kiinteistönpidosta, joiden vuoksi jo hyvin nuorten rakennusten kohdalla harkitaan purkamista.

Toivottavasti huomioista on apua rakennusten tulevaisuuden ja asemakaavaratkaisujen pohdinnassa.

Mukavaa kesää kaikille!

yst. terv.

Miia Hinnerichsen

Diar. 447/2023 Nokian Kankaantaan koulun ja Nokianvirran koulun kuntoselvitykset, Pirkanmaan maakuntamuseon huomioitaHei,Toimititte keväällä Pirkanmaan maakuntamuseolle luettaviksi ja kommentoitaviksi Kankaantaan koulun ja Nokianvirran koulun kuntoselvitykset. (Lukion kuntoselvityksiä olemme kommentoineet jo aiemmin 11.11.2020. Nämä kommentit ovat viestin liitteenä.) Maakuntamuseon perinnerakennusmestari Anne Uosukainen tutustui nyt toimitettujen koulujen selvityksiin ja koosti niistä alla olevat huomiot.Kankaantaan kouluKankaantaan koulusta teetetyn kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen (Renovatek Oy 27.9.2018) perusteella rakennuksen merkittävimmät ongelmat keskittyvät alimman kerroksen maanvastaisiin betonirakenteisiin. Maanvaraisessa alapohjassa sekä ruokalan ja kattilahuoneen seinien alaosissa todettiin haitallista kosteusrasitusta sekä mikrobitoimintaa useimmissa analysoiduissa näytteissä. Vastaavat kosteusongelmat ovat tavanomaisia aikakauden rakennusten kellaritiloissa.  Maanvastaisten rakenteiden uusiminen kosteusteknisesti toimiviksi on laajuudeltaan merkittävä, mutta nykyään varsin yleisesti toteutettu toimenpide. Mikäli ongelmallisten tilojen käyttötarkoitus muuttuisi vähemmän vaativaksi, esimerkiksi varasto- ja tekniikkatiloiksi, olisi kunnostaminen mahdollista toteuttaa myös uusimista kevyemmillä ratkaisuilla.Koulun muiden rakenteiden kosteusteknistä kuntoa tutkittiin suhteellisen harvalukuisin rakenneavauksin ja materiaalinäyttein, joista liikuntasaliosan lattian täytteistä (2 näytettä) ja päätyseinän eristehalkaisusta (1 näyte) löytyi viite mikrobitoiminnasta. Yläpohjan neljästä materiaalinäytteestä tai luokkaosan alimman välipohjan eristeestä ei löytynyt mikrobivaurioita. Luokkahuoneiden muut välipohjat ovat ylälaattapalkistoja ja ulkoseinät ovat pääosin massiivitiilirakennetta, jotka molemmat ovat kosteusteknisesti turvallisia ja vikasietokykyisiä rakennetyyppejä.Kuntotutkimus ei kaikilta osin anna kattavaa kuvaa koulurakennuksen kosteusteknisestä kunnosta, sillä kellaritilat ja yläpohja pois lukien rakenteita on avattu ja tutkittu niukasti. Käytettävissä olevan tutkimustiedon perusteella ja osin edellä mainituista rakenneratkaisuista johtuen Kankaantaan koulun voi kuitenkin arvioida olevan jopa korjauskelpoisempi, kuin useimmat saman aikakauden koulurakennukset.Nokianvirran kouluKoulurakennuksen joissakin tiloissa on koettu sisäilmaongelmia, joiden taustatekijöiden selvittämiseksi on muutamia vuosia sitten teetetty kuntotutkimus (FCG suunnittelu ja tekniikka Oy, Tutkimusraportti 14.2.2017).Koulun alkuperäisistä osista tutkittiin ainoastaan luokkatiloja sisältävää osaa B, juhlasaliosaa C tarkasteltiin pintapuolisemmin. Todennäköisesti on oletettu saman aikakauden rakennusosien olevan keskenään samankaltaisessa kunnossa. B-osan tiili-villa-tiili -rakenteisten ulkoseinien eristeistä tutkittiin joitakin materiaalinäytteitä, jotka todettiin mikrobivaurioituneiksi. Ulkoverhouksessa on näkyviä paikallisia halkeamia, heikkolaatuisia saumauksia sekä puutteita veden ohjauksessa ja liittymissä, mitkä ovat ilmeisiä osatekijöitä eristeiden vaurioitumisessa. Alkuperäisen koulun maanvastaiset betonirakenteet todettiin aistinvaraisesti ja osin pintakosteusmittarilla kosteusvaurioituneiksi, joskaan kaksi eristehalkaisusta otettua mikrobinäytettä eivät vahvistaneet asiaa suuntaan tai toiseen. B-osan välipohjista tutkittiin ainoastaan alinta, joka on osittain jo kunnostettu v. 2016 putkivuodon vuoksi. Kunnostamaton käytäväosa todettiin yhdellä näytteellä mikrobivaurioituneeksi. Ulkoseiniä lukuun ottamatta mikrobinäytteitä otettiin niin vähän, ettei niistä täysin selviä koulun alkuperäisten osien vaurioiden vakavuus tai laajuus. Kuitenkin jo ulkoseinien ja maanvastaisten rakenteiden todetut vauriot ja niiden vaatimat toimenpiteet ovat niin laajat, että ne joiltain osin vertautuisivat uudisrakentamiseen.Vuoden 1996 laajennusosista tutkittiin A- ja E-siipiä, D-osaa ei tutkittu. Laajennuksissa on ollut useita kattovuotoja ja vesikatteet on pääosin uusittu v. 2013, mutta vuotojen muille rakennusosille aiheuttamia vaurioita ei ole kattavasti korjattu. Lisäksi ongelmia aiheuttavat puutteet alapohjien kuivatuksessa ja tuuletuksessa sekä liittymät alkuperäisosiin, joiden ulkoseiniä on jäänyt väliseiniksi laajennusten yhteydessä. Laajennuksissakin mikrobinäyttein tutkittiin lähinnä ulkoseiniä, joista vaurioita löytyi vain E-osasta. Yhtenä mahdollisena sisäilmaongelmien aiheuttajana ovat mineraalivillakuidut, joiden raja-arvot ylittyivät paikoin. Todetut paikalliset ongelmat muodostavat yhdessä melko monimuotoisen kokonaisuuden ja korjaustarpeen. Ne myös kertovat osaltaan vuosituhannen vaihteen tyypillisistä rakentamisen ratkaisuista sekä mahdollisesti puutteellisesta kiinteistönpidosta, joiden vuoksi jo hyvin nuorten rakennusten kohdalla harkitaan purkamista.Toivottavasti huomioista on apua rakennusten tulevaisuuden ja asemakaavaratkaisujen pohdinnassa.Mukavaa kesää kaikille!yst. terv.Miia Hinnerichsen