Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa Pappilansaaren kehittäminen loma- ja matkailualueena lisäämällä alueen rakennusoikeutta ja osoittamalla uusia rakennuspaikkoja saaren länsiosaan. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Pappilansaaressa sijaitsee Teiskon pappila, joka on sijoitettu alueelle 1920-luvulla. Heikki Tiitolan suunnittelema, klassismia edustava pappilarakennus on valmistunut 1927, ja samaa tyyliä edustavat myös pihapiiriin kuuluvat pikkupappila, ulkohuussi ja rantasauna. Pappilansaari on osa Teiskon kirkon ja Teiskolan kartanon valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, jota koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tämän lisäksi alue kuuluu myös Teiskon-Asuntilan maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan, ja pappilan pihapiiri kuuluu maakunnallisen arvoalueen rakennetun ympäristön ydinkohteisiin. Maakuntakaavassa aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen." Alueella on voimassa Teiskon kirkonseudun osayleiskaava, jossa pappila on osoitettu merkittäväksi rakennuskohteeksi ja pääosa saaresta maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Yleiskaava on hyväksytty 1999. Aitolahden ja Teiskon alueelle on laadittu uusi Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava, joka ei ole vielä lainvoimainen. Tässä kaavassa on Pappilansaareen merkitty sekä valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön alue että pappilan historiallisesti merkittävä kohde. Myös näitä merkintöjä koskevat kaavamääräykset painottavat kulttuuriympäristön arvojen huomioista alueella.

Kaava-alueella ei sijaitse ennestään tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita. Kaavan suunnittelualueella tehtiin vuonna 2018 arkeologinen inventointi Mikroliitti Oy:n toimesta, jossa ei alueelta ei löydetty uusia arkeologisia kohteita. Tämän jälkeen valmistuneen Pohjois-Tampereen strategista yleiskaavaa varten tehdyssä arkistoinventoinnissa (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy/Heiskanen & Luoto Oy 2020: Pohjois-Tampereen historiallisen ajan asuinpaikkojen arkistoselvitys, kohde 32) kuitenkin kävi ilmi, että Pappilansaaressa olisi 1500-luvun puolivälissä sijainnut asutusta. Tämän johdosta Pirkanmaan maakuntamuseo teki Pappilansaareen (Isosaareen) maastotarkastuksen huhtikuussa 2021. Sen yhteydessä tarkastettiin 1600-luvun kartan perusteella saaren keskellä olleen Salon tilan sijaintipaikka kohteen säilyneisyyden ja suojelustatuksen arvioimiseksi. Tarkastuksessa ei tehty havaintoja historialliseen asuinpaikkaan liittyen, eikä kohde näin ollen täytä suojelukohteen kriteereitä. Salon historiallinen asuinpaikka tulisi kuitenkin mainita kaavaselostuksessa alueen lähtötietoja käsittelevässä kohdassa. Muilta osin maakuntamuseolla ei ole kaavahankkeesta arkeologisen kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa.

Teiskon pappilasta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys (Tuohiniitty, 2019) ja kulttuurihistoriallinen selvitys (Arkkitehtitoimisto Neva, 2021). Selvitysaineisto on laadukas ja soveltuu tämän hankkeen rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen tunnistamiseen. Pappilansaaren kaava-alueen arvoja ovat hyvin säilynyt, 1920-luvulle harvinainen, osittain omavarainen maaseutupappilan kokonaisuus, rakennuskannasta erityisesti pappila, pikkupappila, huussi ja rantasauna, sekä maisemallisesti pappilan puutarha ja pappilaa ympäröivä peltoaukea. Myös riihellä ja ladolla on todettu olevan kulttuurihistoriallista arvoa osana maisemakokonaisuutta, samoin rantapuustolla, joka tosin on huomattavasti umpinaisempaa kuin pappilan toimiessa aktiivisena talouskeskuksena.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että hanke on kehittynyt hyvään suuntaan ja kaavaluonnoksessa alueen merkittävät kulttuurihistorialliset arvot on huomioitu kiitettävästi. Rakennuksista suojelluiksi on osoitettu pappila, pikkupappila, huussi ja rantasauna. Lisäksi on mahdollistettu muidenkin nykyisten rakennusten olemassaolo, ja niille on osoitettu käyttöä alueen viitesuunnitelmassa. Maisemallisesti keskeisin pelto on osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi, ja pääosa muusta peltoalueesta ja puutarha istutettaviksi alueen osiksi täsmennyksin, jotka tukevat niiden säilymistä alueiden maisemalliset ominaispiirteet säilyttävässä viljelykäytössä. Saaren länsipuolella on peltoalueen reunalle muodostettu 17 pientä loma- ja matkailurakennusten tonttia. Ranta-alueet on uimarantaa ja satamaa lukuun ottamatta osoitettu lähivirkistysalueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaavaratkaisu on alueen kulttuurihistoriallisten arvojen osalta mahdollinen. Pappilan alueen palauttaminen puolijulkiseen käyttöön tukee hyvin alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä. Kaavahankkeessa olisi kuitenkin syytä vielä ohjata tarkemmin uusien tonttien sopeuttamista arvokkaaseen maisemakokonaisuuteen. Maakuntamuseo katsoo, että ohjaaminen voisi tapahtua esimerkiksi rakentamistapaohjeen avulla. Uusien tonttien osalta suunnittelua on syytä ohjata niin, että piha-alueet muodostuisivat vehreiksi ja uusien rakennusten sijoittuminen ympäristöönsä olisi luontevaa.

Kaava-alueen kaikki rakennukset on suojeltu merkinnällä sr-7, joka toteaa rakennukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeiksi sekä kieltää niiden purkamisen. Lisäksi määräys toteaa, että rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennusten kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Lisäksi edellytetään maakuntamuseon lausuntoa ennen korjaus- ja muutostöihin ryhtymistä. Pirkanmaan maakuntamuseo ehdottaa suojelumääräysten kehittämistä vielä siten, että ainakin pappilan ja pikkupappilan osalta määräyksessä huomioitaisiin kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen korjaus- ja muutostöissä ja maakuntamuseon lausunnon tarve koskisi vain merkittäviä korjaus- ja muutostöistä. Lisäksi maakuntamuseo toteaa, että kaavaselostukseen on syytä lisätä tiedot Pohjois-Tampereen strategisen yleiskaavan kulttuuriympäristöön kohdistuvista merkinnöistä.

Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa Pappilansaaren kehittäminen loma- ja matkailualueena lisäämällä alueen rakennusoikeutta ja osoittamalla uusia rakennuspaikkoja saaren länsiosaan. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Pappilansaaressa sijaitsee Teiskon pappila, joka on sijoitettu alueelle 1920-luvulla. Heikki Tiitolan suunnittelema, klassismia edustava pappilarakennus on valmistunut 1927, ja samaa tyyliä edustavat myös pihapiiriin kuuluvat pikkupappila, ulkohuussi ja rantasauna. Pappilansaari on osa Teiskon kirkon ja Teiskolan kartanon valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, jota koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tämän lisäksi alue kuuluu myös Teiskon-Asuntilan maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan, ja pappilan pihapiiri kuuluu maakunnallisen arvoalueen rakennetun ympäristön ydinkohteisiin. Maakuntakaavassa aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen." Alueella on voimassa Teiskon kirkonseudun osayleiskaava, jossa pappila on osoitettu merkittäväksi rakennuskohteeksi ja pääosa saaresta maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Yleiskaava on hyväksytty 1999. Aitolahden ja Teiskon alueelle on laadittu uusi Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava, joka ei ole vielä lainvoimainen. Tässä kaavassa on Pappilansaareen merkitty sekä valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön alue että pappilan historiallisesti merkittävä kohde. Myös näitä merkintöjä koskevat kaavamääräykset painottavat kulttuuriympäristön arvojen huomioista alueella.

Kaava-alueella ei sijaitse ennestään tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita. Kaavan suunnittelualueella tehtiin vuonna 2018 arkeologinen inventointi Mikroliitti Oy:n toimesta, jossa ei alueelta ei löydetty uusia arkeologisia kohteita. Tämän jälkeen valmistuneen Pohjois-Tampereen strategista yleiskaavaa varten tehdyssä arkistoinventoinnissa (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy/Heiskanen & Luoto Oy 2020: Pohjois-Tampereen historiallisen ajan asuinpaikkojen arkistoselvitys, kohde 32) kuitenkin kävi ilmi, että Pappilansaaressa olisi 1500-luvun puolivälissä sijainnut asutusta. Tämän johdosta Pirkanmaan maakuntamuseo teki Pappilansaareen (Isosaareen) maastotarkastuksen huhtikuussa 2021. Sen yhteydessä tarkastettiin 1600-luvun kartan perusteella saaren keskellä olleen Salon tilan sijaintipaikka kohteen säilyneisyyden ja suojelustatuksen arvioimiseksi. Tarkastuksessa ei tehty havaintoja historialliseen asuinpaikkaan liittyen, eikä kohde näin ollen täytä suojelukohteen kriteereitä. Salon historiallinen asuinpaikka tulisi kuitenkin mainita kaavaselostuksessa alueen lähtötietoja käsittelevässä kohdassa. Muilta osin maakuntamuseolla ei ole kaavahankkeesta arkeologisen kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa.

Teiskon pappilasta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys (Tuohiniitty, 2019) ja kulttuurihistoriallinen selvitys (Arkkitehtitoimisto Neva, 2021). Selvitysaineisto on laadukas ja soveltuu tämän hankkeen rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen tunnistamiseen. Pappilansaaren kaava-alueen arvoja ovat hyvin säilynyt, 1920-luvulle harvinainen, osittain omavarainen maaseutupappilan kokonaisuus, rakennuskannasta erityisesti pappila, pikkupappila, huussi ja rantasauna, sekä maisemallisesti pappilan puutarha ja pappilaa ympäröivä peltoaukea. Myös riihellä ja ladolla on todettu olevan kulttuurihistoriallista arvoa osana maisemakokonaisuutta, samoin rantapuustolla, joka tosin on huomattavasti umpinaisempaa kuin pappilan toimiessa aktiivisena talouskeskuksena.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että hanke on kehittynyt hyvään suuntaan ja kaavaluonnoksessa alueen merkittävät kulttuurihistorialliset arvot on huomioitu kiitettävästi. Rakennuksista suojelluiksi on osoitettu pappila, pikkupappila, huussi ja rantasauna. Lisäksi on mahdollistettu muidenkin nykyisten rakennusten olemassaolo, ja niille on osoitettu käyttöä alueen viitesuunnitelmassa. Maisemallisesti keskeisin pelto on osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi, ja pääosa muusta peltoalueesta ja puutarha istutettaviksi alueen osiksi täsmennyksin, jotka tukevat niiden säilymistä alueiden maisemalliset ominaispiirteet säilyttävässä viljelykäytössä. Saaren länsipuolella on peltoalueen reunalle muodostettu 17 pientä loma- ja matkailurakennusten tonttia. Ranta-alueet on uimarantaa ja satamaa lukuun ottamatta osoitettu lähivirkistysalueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaavaratkaisu on alueen kulttuurihistoriallisten arvojen osalta mahdollinen. Pappilan alueen palauttaminen puolijulkiseen käyttöön tukee hyvin alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä. Kaavahankkeessa olisi kuitenkin syytä vielä ohjata tarkemmin uusien tonttien sopeuttamista arvokkaaseen maisemakokonaisuuteen. Maakuntamuseo katsoo, että ohjaaminen voisi tapahtua esimerkiksi rakentamistapaohjeen avulla. Uusien tonttien osalta suunnittelua on syytä ohjata niin, että piha-alueet muodostuisivat vehreiksi ja uusien rakennusten sijoittuminen ympäristöönsä olisi luontevaa.

Kaava-alueen kaikki rakennukset on suojeltu merkinnällä sr-7, joka toteaa rakennukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeiksi sekä kieltää niiden purkamisen. Lisäksi määräys toteaa, että rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennusten kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Lisäksi edellytetään maakuntamuseon lausuntoa ennen korjaus- ja muutostöihin ryhtymistä. Pirkanmaan maakuntamuseo ehdottaa suojelumääräysten kehittämistä vielä siten, että ainakin pappilan ja pikkupappilan osalta määräyksessä huomioitaisiin kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen korjaus- ja muutostöissä ja maakuntamuseon lausunnon tarve koskisi vain merkittäviä korjaus- ja muutostöistä. Lisäksi maakuntamuseo toteaa, että kaavaselostukseen on syytä lisätä tiedot Pohjois-Tampereen strategisen yleiskaavan kulttuuriympäristöön kohdistuvista merkinnöistä.

Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.