rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemakokonaisuus
maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Asuinrakennus on rakennustyypiltään puurakenteinen pienkerrostalo. 1930-luvun alussa rakennetussa talossa on säilynyt erinomaisesti 1930-luvun rakentamiselle tyypilliset piirteet, kuten loivahko satulakatto, julkisivujen symmetrinen aukotus, listoitus- ja laudoitustapa sekä fortuskamalliset ikkunat. Myös porraskäytävän sijainti ja pintamateriaalit ovat osin säilyneet. Peruskorjauksesta huolimatta rakennuksen ilme, julkisivut ja käyttötarkoitus ovat säilyneet hyvin alkuperäistä vastaavana. Pihan yleisilme, pinnat ja kasvillisuus ovat tontin jakamisesta huolimatta säilyneet pääosin perinteisenä.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, pieniä asuntoja vuokratalotyyppisessä puutalossa, on säilynyt.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Hirvikadun varressa, lähes kiinni katulinjaan sijoitetulla kookkaalla asuinrakennuksella on suuri merkitys katunäkymässä.

Ympäristöarvo – Maisemakokonaisuus

Hirvikadun varressa ja Jalajakadun kulmauksessa on viiden puurakenteisen kerrostalon ja rakennusten rajaamien katutilojen muodostama maisemallisesti merkittävää kokonaisuus.

Hirvikadun kaakkoispuolella sijaitseva pieni tasamaatontti, jolla kaksikerroksinen puurakenteinen 1930-luvun alun pienkerrostalo.

Maa on kuulunut alkujaan Provastin kantatalolle ja ollut pitkään viljeltynä. Viimeisenä maita viljeli Lehto. Tontti on lohkottu palstoitus suunnitelman mukaisesti 1930-luvun alussa, jolloin myös asuinrakennus on rakennettu. Tontti on alkujaa ollut nykyistä suurempi käsittäen myös kaakonpuoleisen Hirvikatu 23 B tontin. Tontin kaakkoispääty on lohkottu omaksi kiinteistökseen 2000-luvulla ja sinne rakennettu kookas moderni omakotitalo.

Asuinrakennusta on peruskorjattu 1980-90-luvuilla, mm. asuntojen lukumäärä on vaihdellut, mutta ulkoasu on säilynyt hyvin. Pihassa on ollut autovaja ja piharakennus, jotka on purettu viimeistään 1980-luvulla.

Lähiympäristössä on muutamia samanikäisiä puurakenteisia 1930-luvun pienkerrostaloja, jotka muodostavat eheän maisemakokonaisuuden Hirvikadun varteen ja Jalajakadun kulmaukseen. Muuten ympäristössä on muutamia 1950-luvun omakotitaloja, 1980-luvun rivitaloja sekä 2000-luvun omakotitalo.

Käynti pihaan on asuinrakennuksen molemmista päädyistä. Myös kaakonpuoleiselle tontille kuljetaan Hirvikatu 23 tontin kautta. Kulkuväylät ja pihan autopaikat ovat sorapintaiset. Koillisreunalla on orapihlaja-aita ja lounaisreunalla verkkoaita. Osa pihasta on nurmella ja siellä kasaa sireeniä, jasmike, vaahtera, koivu ja omenapuu sekä muutamia pensaita ja kukkuistutuksia. Pihan yleisilme, pinnat ja kasvillisuus ovat tontinjakamisesta huolimatta säilyneet pääosin perinteisenä.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Porraskäytävän sijainnin ja pintamateriaalien säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (porraskäytävä).

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa ja osana useiden samantyyppisten asuinrakennusten muodostamaa maisemakokonaisuutta.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Kati Lahtinen/ 7.5.2003. 2003 inventoinnin kohdenumero 314.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Provastin perintötilan osan lohkomiskartta 1931, maanmittausinsinööri K. Sinervä; kopion kartasta omistaa Arto ja Kristiina Karima.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).