Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta aikaisemman lausunnon Diar. 426/2022. Hankkeessa mukana olevien tonttien jakamista pidettiin mahdollisena, mutta rakennuskannaltaan yhtenäisille tai melko yhtenäisille alueille esitettiin asemakaavamääräyksiä, joilla ohjattaisiin täydennysrakentamista alueella olemassa olevaan rakennuskantaan sopeutuvaksi mittakaavan, massoittelun, kattokulman sekä materiaalien ja ulkovärityksen osalta. Maakuntamuseo esitti myös, että muodostettavilla tonteilla ohjataan myös piha-alueiden käsittelyä ympäristöön sopivaksi, antamalla esim. kiveämistä ja terassien enimmäiskokoa rajoittavia määräyksiä. Lisäksi huomautettiin, että alueilta olemassa olevia rakennetun ympäristön yleiskaavatason selvityksiä ei mainittu OAS:ssa. Näiltä osin maakuntamuseo viittaa aikaisempaan lausuntoonsa. OAS-vaiheessa saatujen lausuntojen vastineraportissa ei ole annettu vastinetta maakuntamuseon lausuntoon, eikä esim. tietoja selvityksistä ole täydennetty OAS:iin tai kirjattu kaavaselostukseen. Kaavan vaikutuksia kulttuuriympäristöön ei ole arvioitu.

Maakuntamuseon kommentit on huomioitu ainoastaan Uuden Euroopan alueella sijaitsevan Mäkitie 7:n kaavaluonnoksessa, jossa yleismääräyksen mukaan rakennukset tulee sovittaa ympäröivään jälleenrakentamiskauden rakentamistapaan. Kyseinen kaavaluonnos on toimitettu lausuntopyynnön liitteenä ja sitä käsitellään edelleen myös kaavaselostuksen luonnoksessa. Selostuksen mukaan Mäkitie 7:n tontti on kuitenkin jätetty pois hankkeesta haasteellisten meluolosuhteiden takia.

Hakkarissa Mutkatiellä ja Pysäkkitiellä sijaitsevien tonttien asemakaavaluonnoksissa ei ole annettu mitään rakennusten ulkomuotoa ohjaavia kaavamääräyksiä. Hakkari on pääosin ennen kaavoituksen alkua metsärinteeseen, vanhojen tielinjojen varrelle vapaasti rakentunutta pientaloasutusta. Alueella on paljon toista maailmansotaa edeltävää ja jälleenrakennuskauden asuinrakentamista. Joukossa on myös uudempaa rakennuskantaa, mutta säilyneiltä osin se kuvastaa edelleen hyvin Hakkarin alueen syntyä ja kasvua 1930-luvulla rakennetun Tampereentien ja keskeisiksi paikallisteiksi muodostuneiden Pysäkkitien ja Mutkatien varrelle. Hakkarin yleisilme on edelleen metsäinen ja tielinjat seurailevat pääosin maaston muotoja. Tontit ovat reheviä ja puutarhamaisia. Hakkarintien vanhimman asutuksen lisäksi mm. Pysäkkitien ja Mutkatien varrella on kerroksellisesta ilmeestä erottuvaa yhtenäisempää, 1940-luvulta alkaen rakentunutta rakennuskantaa. (Lähde: Kuokkalan-Hakkarin- Herralan kulttuuriympäristökohteiden inventointi /FCG 2010). Myös mm. Rauhalantie 5:n lähiympäristössä on käytettävissä olevien aineistojen perusteella säilynyt vanhempaa rakennuskantaa.

Maakuntamuseo toistaa kantansa siitä, että edellä mainituilla alueilla täydennysrakentamisen kaavalliseen ohjaamiseen tulee kiinnittää huomiota, jotta vältetään arkkitehtonisesti ja maisemallisesti hajanaista tai jopa ristiriitaista vaikutelmaa. Uudisrakentaminen tulee sovittaa ympäristöönsä mittakaavan, massoittelun, kattokulman sekä materiaalien ja ulkovärityksen osalta. Myös muodostettavien tonttien vehreä ja puutarhamainen ilme on syytä varmistaa kaavamääräyksin. Tähän liittyen maakuntamuseo katsoo, että Mutkatiellä ja Pysäkkitiellä rakennusoikeudet on osin osoitettu huomattavan suuriksi, yli 200 k-m2:n ja jopa n. 300 k-m2:n suuruisiksi. Kerroskorkeuden ollessa II tämä mahdollistaa ympäristöönsä nähden massiivisen rakentamisen. Hankkeen vaikutukset kulttuuriympäristöön on syytä arvioida, ja erityisesti tulee huomioida se, mikäli hankkeen toteuttamiseen liittyy aikomus purkaa tonteilla sijaitsevia rakennuksia.

Tarkistettu ehdotus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle nähtäväksi mahdollista lausuntoa varten.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta aikaisemman lausunnon Diar. 426/2022. Hankkeessa mukana olevien tonttien jakamista pidettiin mahdollisena, mutta rakennuskannaltaan yhtenäisille tai melko yhtenäisille alueille esitettiin asemakaavamääräyksiä, joilla ohjattaisiin täydennysrakentamista alueella olemassa olevaan rakennuskantaan sopeutuvaksi mittakaavan, massoittelun, kattokulman sekä materiaalien ja ulkovärityksen osalta. Maakuntamuseo esitti myös, että muodostettavilla tonteilla ohjataan myös piha-alueiden käsittelyä ympäristöön sopivaksi, antamalla esim. kiveämistä ja terassien enimmäiskokoa rajoittavia määräyksiä. Lisäksi huomautettiin, että alueilta olemassa olevia rakennetun ympäristön yleiskaavatason selvityksiä ei mainittu OAS:ssa. Näiltä osin maakuntamuseo viittaa aikaisempaan lausuntoonsa. OAS-vaiheessa saatujen lausuntojen vastineraportissa ei ole annettu vastinetta maakuntamuseon lausuntoon, eikä esim. tietoja selvityksistä ole täydennetty OAS:iin tai kirjattu kaavaselostukseen. Kaavan vaikutuksia kulttuuriympäristöön ei ole arvioitu.

Maakuntamuseon kommentit on huomioitu ainoastaan Uuden Euroopan alueella sijaitsevan Mäkitie 7:n kaavaluonnoksessa, jossa yleismääräyksen mukaan rakennukset tulee sovittaa ympäröivään jälleenrakentamiskauden rakentamistapaan. Kyseinen kaavaluonnos on toimitettu lausuntopyynnön liitteenä ja sitä käsitellään edelleen myös kaavaselostuksen luonnoksessa. Selostuksen mukaan Mäkitie 7:n tontti on kuitenkin jätetty pois hankkeesta haasteellisten meluolosuhteiden takia.

Hakkarissa Mutkatiellä ja Pysäkkitiellä sijaitsevien tonttien asemakaavaluonnoksissa ei ole annettu mitään rakennusten ulkomuotoa ohjaavia kaavamääräyksiä. Hakkari on pääosin ennen kaavoituksen alkua metsärinteeseen, vanhojen tielinjojen varrelle vapaasti rakentunutta pientaloasutusta. Alueella on paljon toista maailmansotaa edeltävää ja jälleenrakennuskauden asuinrakentamista. Joukossa on myös uudempaa rakennuskantaa, mutta säilyneiltä osin se kuvastaa edelleen hyvin Hakkarin alueen syntyä ja kasvua 1930-luvulla rakennetun Tampereentien ja keskeisiksi paikallisteiksi muodostuneiden Pysäkkitien ja Mutkatien varrelle. Hakkarin yleisilme on edelleen metsäinen ja tielinjat seurailevat pääosin maaston muotoja. Tontit ovat reheviä ja puutarhamaisia. Hakkarintien vanhimman asutuksen lisäksi mm. Pysäkkitien ja Mutkatien varrella on kerroksellisesta ilmeestä erottuvaa yhtenäisempää, 1940-luvulta alkaen rakentunutta rakennuskantaa. (Lähde: Kuokkalan-Hakkarin- Herralan kulttuuriympäristökohteiden inventointi /FCG 2010). Myös mm. Rauhalantie 5:n lähiympäristössä on käytettävissä olevien aineistojen perusteella säilynyt vanhempaa rakennuskantaa.

Maakuntamuseo toistaa kantansa siitä, että edellä mainituilla alueilla täydennysrakentamisen kaavalliseen ohjaamiseen tulee kiinnittää huomiota, jotta vältetään arkkitehtonisesti ja maisemallisesti hajanaista tai jopa ristiriitaista vaikutelmaa. Uudisrakentaminen tulee sovittaa ympäristöönsä mittakaavan, massoittelun, kattokulman sekä materiaalien ja ulkovärityksen osalta. Myös muodostettavien tonttien vehreä ja puutarhamainen ilme on syytä varmistaa kaavamääräyksin. Tähän liittyen maakuntamuseo katsoo, että Mutkatiellä ja Pysäkkitiellä rakennusoikeudet on osin osoitettu huomattavan suuriksi, yli 200 k-m2:n ja jopa n. 300 k-m2:n suuruisiksi. Kerroskorkeuden ollessa II tämä mahdollistaa ympäristöönsä nähden massiivisen rakentamisen. Hankkeen vaikutukset kulttuuriympäristöön on syytä arvioida, ja erityisesti tulee huomioida se, mikäli hankkeen toteuttamiseen liittyy aikomus purkaa tonteilla sijaitsevia rakennuksia.

Tarkistettu ehdotus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle nähtäväksi mahdollista lausuntoa varten.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.