Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavaehdotuksesta. Maakuntamuseo on antanut samasta kaavahankkeesta lausunnon sen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa (22.1.2021, diar. 830/2020) sekä luonnosvaiheessa (7.8.2023, diar. 381/2023). Niissä on tuotu esiin mm. alueen poikkeuksellisen merkittävät kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot sekä ohjattu kulttuuriympäristöä koskevien selvitysten laatimisessa ja kaavamerkintöjen osoittamisessa. Tutustuttuaan ehdotusvaiheen kaava-aineistoon alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.

Ehdotusvaiheen aineisto on luonnosvaiheeseen verrattuna kehittynyt kulttuuriympäristön näkökulmasta monin tavoin myönteisesti. Erityisen positiivisia seikkoja ovat mm. kartanon päärakennuksen ja Lintuniemen puunjalostustehtaan betonisen kääntöpöydän varustaminen asianmukaisin suojelumerkinnöin sekä rakennustapaohjeen laatiminen. Kaavaehdotus ei kuitenkaan vielä ole täysin hyväksyttävissä, vaan sitä tulee vielä kehittää alla kuvatuilla tavoilla.

Pirkanmaan maakuntamuseo toistaa luonnosvaiheen lausunnon mukaisesti, että kaavakartalla Lintuniemen kuorimolle osoitettu ja sr-10-suojelumääräyksellä varustettu rakennusala tulee korjata vastaamaan asemakaavanmuutosta varten laaditussa kulttuuriympäristöselvityksessä (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 2016) säilytettäväksi esitettyä osaa. Selvityksessä kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpaan, ensimmäiseen arvoluokkaan on määritelty kuuluvan kuorimorakennuksen vuosien 1933-1959 välisenä aikana rakennetut kaari- ja tasakattoiset osat. Viimeisin, 1970-luvun laatikkomainen laajennus voidaan jättää suojelumerkinnän ulkopuolelle.

Myös kuorimorakennukselle osoitettua pääkäyttötarkoitusmerkintää tulisi vielä harkita. Ehdotuksessa käyttötarkoitukseksi on osoitettu toimitilarakennusten korttelialue (KTY). Maakuntamuseon näkemyksen mukaan käyttötarkoitus on kovin rajattu. Suojellun rakennuksen uudelleenkäyttöä edistäisi, mikäli sille olisi osoitettu mahdollisimman väljä käyttötarkoitusmerkintä, kuten kartanon alueen kortteleille. Kuorimo voisi soveltua mm. toimisto-, palvelu-, liike-, tapahtuma-, konsertti- tai kulttuuritilaksi. Lisäksi maakuntamuseo kannustaa yhä tutkimaan kaavamerkintöjä, joilla voitaisiin varmistaa kuorimon kunnostaminen ja uudiskäyttö (esim. osoittamalla kaavamääräys, jossa ympäröivän uudisrakentamisen rakennusoikeuden käyttäminen kytketään kuorimon kunnostamiseen).

Niin ikään maakuntamuseo toistaa, että kartanon aluetta koskevan rakennetun ympäristön selvityksen (Sweco, 2022) perusteella rakennuskohtaisella, purkamisen kieltävällä suojelumerkinnällä (sr) sekä rakennuksen pohjanalan mukaisella rakennusalalla tulee maakunnallisesti merkittävällä kartanon alueella osoittaa kartanon päärakennuksen lisäksi talouspihalla sijaitsevat asuinrakennus (N3), mankeli ja kellari. Myös kartanon korttelialueelle liitettyä /s-6-määräystä tulisi täydentää alueen arvojen säilyttämiseen tähtäävällä lauseella (esim. alue, jolla ympäristö säilytetään).

Rakennustapaohjeen olisi hyvä uudisrakentamisen ohjaamisen lisäksi sisältää ohjeita suojeltujen rakennusten huollon ja kunnostamisen rakennustapojen ja -materiaalien sekä värityksen valintaan.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että asemakaavamuutoksen ehdotuksessa kaava-aluetta on muutettu aiemmin nähtävillä olleesta luonnoksesta. Maakuntamuseon aiemmin antamassa lausunnossa diar. 381/2023 on todettu arkeologisen inventoinnin osittainen täydennystarve, joka muutosehdotuksessa koskee kaava-alueen itäkulmaa (Putaanvirran ja Nuijamiestentien välinen rantavyöhyke) ja eteläreunaa (Viholanraitin eteläpuoli). Maakuntamuseo toistaa, että inventointia tulee vielä täydentää näiltä osin MRL 9 §:n mukaisesti. Lisäksi Putaanvirran vesialueelle, länsirannan edustalle on merkitty venesatama-alue (LV) sekä osittain nykyiselle vesialueelle varaus kevyenliikenteen väylälle (erityisalue E-1). Maakuntamuseo on todennut edellisessä lausunnossaan, että mahdollisten vedenalaisen kulttuuriperinnön kohteiden huomioimiseksi kaavasuunnitelmassa tulisi em. muuttuvan maankäytön alueilla suorittaa arkeologinen vedenalaisinventointi MRL 9 §:n mukaisesti. Myös tämän tutkimuksen raportti puuttuu kaava-aineistosta, eikä sitä ole toimitettu maakuntamuseolle arvioitavaksi.

Hankkeen alueella sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset Nokian kartanopuisto (mj.tunnus 1000040241, varhaismetallikautinen asuinpaikka) ja Nokian kartano (mj.tunnus 1000024403, historiallinen asuinpaikka) on merkitty asianmukaisesti. Maakuntamuseo huomauttaa, että kiinteä muinaisjäännös Nokian kappelinpaikka (mj.tunnus 1000001956, historiallinen kirkonpaikka) on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi arkeologiseksi kohteeksi Museoviraston inventoinnissa (VARK, 2023). Tämän vuoksi se tulisi merkitä kaavaan pääkäyttötarkoitusmerkinnällä SM (Muinaismuistoalue, turkoosi). Lisäksi kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevaa selitystä ja määräystä on syytä tarkentaa muotoon: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon lausunto.

Muu kulttuuriperintökohde, Nokian kartanon rantatie (mj.tunnus 1000044829, historiallinen kulkureitti) on sisällytetty osaksi aluetta s-3. Maakuntamuseo esittää, että merkintään liittyvää määräystä täydennetään vielä lauseella: Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseon) kanssa. Vaihtoehtoisesti historiallinen kulkureitti on mahdollista osoittaa s-merkinnällä Muu kulttuuriperintökohde, johon kaavaluonnoksessa on liittynyt asianmukainen määräys (s-17).

Myös toinen alueella sijaitseva muu kulttuuriperintökohde Lintuniemen tukimuuri (mj.tunnus 1000037369, historiallinen kivirakenne) tulisi osoittaa kaavassa suojelumerkinnällä s (muu kulttuuriperintökohde), johon tulee liittää asianmukainen kaavamääräys. Sm-merkintä on käytettävissä vain muinaismuistolain rauhoittamien kohteiden merkitsemiseen.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Lisää tutkimukseen liittyviä ohjeita löytyy aiemmin annetusta lausunnosta.

Korjattu ja täydennetty kaavaehdotus aineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten. Myös mahdollinen asemakaavan hyväksymispäätös valitusosoituksineen tulee viipymättä toimittaa tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavaehdotuksesta. Maakuntamuseo on antanut samasta kaavahankkeesta lausunnon sen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa (22.1.2021, diar. 830/2020) sekä luonnosvaiheessa (7.8.2023, diar. 381/2023). Niissä on tuotu esiin mm. alueen poikkeuksellisen merkittävät kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot sekä ohjattu kulttuuriympäristöä koskevien selvitysten laatimisessa ja kaavamerkintöjen osoittamisessa. Tutustuttuaan ehdotusvaiheen kaava-aineistoon alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.

Ehdotusvaiheen aineisto on luonnosvaiheeseen verrattuna kehittynyt kulttuuriympäristön näkökulmasta monin tavoin myönteisesti. Erityisen positiivisia seikkoja ovat mm. kartanon päärakennuksen ja Lintuniemen puunjalostustehtaan betonisen kääntöpöydän varustaminen asianmukaisin suojelumerkinnöin sekä rakennustapaohjeen laatiminen. Kaavaehdotus ei kuitenkaan vielä ole täysin hyväksyttävissä, vaan sitä tulee vielä kehittää alla kuvatuilla tavoilla.

Pirkanmaan maakuntamuseo toistaa luonnosvaiheen lausunnon mukaisesti, että kaavakartalla Lintuniemen kuorimolle osoitettu ja sr-10-suojelumääräyksellä varustettu rakennusala tulee korjata vastaamaan asemakaavanmuutosta varten laaditussa kulttuuriympäristöselvityksessä (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 2016) säilytettäväksi esitettyä osaa. Selvityksessä kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpaan, ensimmäiseen arvoluokkaan on määritelty kuuluvan kuorimorakennuksen vuosien 1933-1959 välisenä aikana rakennetut kaari- ja tasakattoiset osat. Viimeisin, 1970-luvun laatikkomainen laajennus voidaan jättää suojelumerkinnän ulkopuolelle.

Myös kuorimorakennukselle osoitettua pääkäyttötarkoitusmerkintää tulisi vielä harkita. Ehdotuksessa käyttötarkoitukseksi on osoitettu toimitilarakennusten korttelialue (KTY). Maakuntamuseon näkemyksen mukaan käyttötarkoitus on kovin rajattu. Suojellun rakennuksen uudelleenkäyttöä edistäisi, mikäli sille olisi osoitettu mahdollisimman väljä käyttötarkoitusmerkintä, kuten kartanon alueen kortteleille. Kuorimo voisi soveltua mm. toimisto-, palvelu-, liike-, tapahtuma-, konsertti- tai kulttuuritilaksi. Lisäksi maakuntamuseo kannustaa yhä tutkimaan kaavamerkintöjä, joilla voitaisiin varmistaa kuorimon kunnostaminen ja uudiskäyttö (esim. osoittamalla kaavamääräys, jossa ympäröivän uudisrakentamisen rakennusoikeuden käyttäminen kytketään kuorimon kunnostamiseen).

Niin ikään maakuntamuseo toistaa, että kartanon aluetta koskevan rakennetun ympäristön selvityksen (Sweco, 2022) perusteella rakennuskohtaisella, purkamisen kieltävällä suojelumerkinnällä (sr) sekä rakennuksen pohjanalan mukaisella rakennusalalla tulee maakunnallisesti merkittävällä kartanon alueella osoittaa kartanon päärakennuksen lisäksi talouspihalla sijaitsevat asuinrakennus (N3), mankeli ja kellari. Myös kartanon korttelialueelle liitettyä /s-6-määräystä tulisi täydentää alueen arvojen säilyttämiseen tähtäävällä lauseella (esim. alue, jolla ympäristö säilytetään).

Rakennustapaohjeen olisi hyvä uudisrakentamisen ohjaamisen lisäksi sisältää ohjeita suojeltujen rakennusten huollon ja kunnostamisen rakennustapojen ja -materiaalien sekä värityksen valintaan.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että asemakaavamuutoksen ehdotuksessa kaava-aluetta on muutettu aiemmin nähtävillä olleesta luonnoksesta. Maakuntamuseon aiemmin antamassa lausunnossa diar. 381/2023 on todettu arkeologisen inventoinnin osittainen täydennystarve, joka muutosehdotuksessa koskee kaava-alueen itäkulmaa (Putaanvirran ja Nuijamiestentien välinen rantavyöhyke) ja eteläreunaa (Viholanraitin eteläpuoli). Maakuntamuseo toistaa, että inventointia tulee vielä täydentää näiltä osin MRL 9 §:n mukaisesti. Lisäksi Putaanvirran vesialueelle, länsirannan edustalle on merkitty venesatama-alue (LV) sekä osittain nykyiselle vesialueelle varaus kevyenliikenteen väylälle (erityisalue E-1). Maakuntamuseo on todennut edellisessä lausunnossaan, että mahdollisten vedenalaisen kulttuuriperinnön kohteiden huomioimiseksi kaavasuunnitelmassa tulisi em. muuttuvan maankäytön alueilla suorittaa arkeologinen vedenalaisinventointi MRL 9 §:n mukaisesti. Myös tämän tutkimuksen raportti puuttuu kaava-aineistosta, eikä sitä ole toimitettu maakuntamuseolle arvioitavaksi.

Hankkeen alueella sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset Nokian kartanopuisto (mj.tunnus 1000040241, varhaismetallikautinen asuinpaikka) ja Nokian kartano (mj.tunnus 1000024403, historiallinen asuinpaikka) on merkitty asianmukaisesti. Maakuntamuseo huomauttaa, että kiinteä muinaisjäännös Nokian kappelinpaikka (mj.tunnus 1000001956, historiallinen kirkonpaikka) on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi arkeologiseksi kohteeksi Museoviraston inventoinnissa (VARK, 2023). Tämän vuoksi se tulisi merkitä kaavaan pääkäyttötarkoitusmerkinnällä SM (Muinaismuistoalue, turkoosi). Lisäksi kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevaa selitystä ja määräystä on syytä tarkentaa muotoon: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon lausunto.

Muu kulttuuriperintökohde, Nokian kartanon rantatie (mj.tunnus 1000044829, historiallinen kulkureitti) on sisällytetty osaksi aluetta s-3. Maakuntamuseo esittää, että merkintään liittyvää määräystä täydennetään vielä lauseella: Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseon) kanssa. Vaihtoehtoisesti historiallinen kulkureitti on mahdollista osoittaa s-merkinnällä Muu kulttuuriperintökohde, johon kaavaluonnoksessa on liittynyt asianmukainen määräys (s-17).

Myös toinen alueella sijaitseva muu kulttuuriperintökohde Lintuniemen tukimuuri (mj.tunnus 1000037369, historiallinen kivirakenne) tulisi osoittaa kaavassa suojelumerkinnällä s (muu kulttuuriperintökohde), johon tulee liittää asianmukainen kaavamääräys. Sm-merkintä on käytettävissä vain muinaismuistolain rauhoittamien kohteiden merkitsemiseen.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Lisää tutkimukseen liittyviä ohjeita löytyy aiemmin annetusta lausunnosta.

Korjattu ja täydennetty kaavaehdotus aineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten. Myös mahdollinen asemakaavan hyväksymispäätös valitusosoituksineen tulee viipymättä toimittaa tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle.