taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Tontin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on 1912 rakennettu mansardikattoinen hirsitalo, jossa Nopolan kauppapuutarhan omistaja on asunut. Asuinrakennus on peruskorjattu ja laajennettu, mistä johtuen sen alkuperäiset piirteet ja materiaalit ovat kadonneet. Perusmuoto on kuitenkin säilynyt tunnistettavana. Kauppapuutarhan maat ovat ulottuneet lähelle Pyhäjärven rantaa ja nykyisten kasvimaiden alueelle. Maiden käyttötarkoitus on säilynyt, millä on historiallista jatkuvuutta.

Tahmelan viertotien varressa sijaitsevalla pihalla ja asuinrakennuksella on maisemallista merkitystä.

Tahmelan viertotien ja Nopolanpolun kulmauksessa sijaitseva, kadulta pohjoiseen viettävä rinnetontti. Tontilla on 1900-luvun alussa rakennettu yksittäispientalotyyppinen mansardikattoinen asuinrakennus, kookas uudehko pihavarasto- ja autokatosrakennus sekä pieni huvimaja.

Tontti on ollut paljon nykyistä suurempi rajoittuen Viikinsaarenkatuun, Mooseksenmäkeen, Nopolanpolkuun, harmaan tukkitien linjaan ja etelässä lähes Pyhäjärven rantaan asti. Tontilla on ainakin 1900-luvun alusta 1960-luvun lopulle asti toiminut yksityinen Nopolan puutarha. Tontilla säilyneen asuinrakennuksen kerrotaan rakennetun vuonna 1912 puutarhan omistajan asunnoksi. Asuinrakennuksen eteläpuolella oli useita lasisia kasvihuoneita ja muita viljelyyn liittyviä talousrakennuksia. Nopolassa viljeltiin pääasiassa kasviksia. Talossa oli pitkään myös hevonen, jota naapuruston oli mahdollista lainata esim. polttopuiden kuljettamiseen.

Tielinja kiersi pitkään Nopolan yläpuolelta, nykyistä Mooseksenmäkeä ja Nopolanpolkua pitkin. Puutarhatoiminnan päätyttyä tontin eteläosan viljelysmaat päätyivät kaupungille, talousrakennukset purettiin ja Tahmelan viertotie linjattiin kulkemaan asuinrakennuksen eteläpuolitse. Nykyisin palstaviljelykäytössä olevilta mailta löytyy yhä kasvihuoneista peräisin olevia lasinsiruja. Kiinteistöllä on Nopoloiden jälkeen ollut ainakin kaksi omistajaa ja asuinrakennukseen on tehty peruskorjausta kahdesti, ensin 1970-80-lukujen taitteessa ja toistamiseen 2000-luvun alussa. Kookas kahden auton autokatos- ja pihavarastorakennus ja länsipuolisen naapurin kanssa yhteinen jätekatos ovat 2000-luvulta. Pihan perällä rinteessä sijaitsee lisäksi pieni pulpettikattoinen, pohjaltaan suorakaiteen muotoinen huvimaja.

Tontin jakamisesta ja runsaista muutoksista johtuen tontin perinteinen ilme on kadonnut, eikä pitkään jatkunut kauppapuutarhatoiminta ole enää hahmotettavissa.

Kohteen välittömässä lähiympäristössä on pääasiassa uudempaa 1990-2000-lukujen rakennuskantaa. Pohjoispuolella on myös muutamia kohteen kanssa saman ikäisiä säilyneitä rakennuksia. Tahmelan viertotie ja Viikinsaarenkadun kulmaukseen rakennettu linja-autojen kääntöpaikka hallitsevat eteläpuolista maisemaa. Viertotien toisella puolella alkavat alavat kasvimaat, jotka ovat olleet viljelysmaita ainakin 1700-luvun lopulta alkaen.

Vaalean vihreäksi maalatulla pystyrima-aidalla rajatun tontin pintoja on uudistettu voimakkaasti 2000-luvulla. Kulkuväylät pihaan on päällystetty betonikiveyksellä, pihaan on tehty betonimuurikivipengerryksiä, betonikivettyjä polkuja ja kasvillisuus ja kukkaistutukset on osin uudistettu. Jyrkässä tontin pohjoisosassa kasvaa muutamia vaahteroita ja eteläosassa on omenapuu ja sireeniä. Muutoksista johtuen pihan yleisilme on melko moderni, kuten 2000-luvun uudisrakennuksilla.

Rakennukset ja rakenteet tulisi pyrkiä säilyttämään. Uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen kasvimaiden reunassa ja viertotien katumaisemassa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Lisäksi: Asuinrakennuksen ja pihan rakennusajalle tyypillisten piirteiden palauttaminen on suositeltavaa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 19.4.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 135.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt: Muistojeni Ala-Pispala ja Tahmela 22.8.2012.