rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Laukulan kylän vanha kantatalo, joka on siirretty nykyiselle paikalleen vanhalta kylätontilta 1800-luvulla. Päärakennus 1800-luvun puolivälistä (korotettu, nykyasu 1920-luvulta), vanha asuinrakennus 1830-luvulta, riviaitta ja viljamakasiini 1920-luvulta, muodostavat edustavan kokonaisuuden ja ne sijaitsevat maisemallisesti keskeisellä paikalla.

Pihapiirissä on päärakennus, vanhempi asuinrakennus, riviaitta, viljamakasiini, maakellari ja talli. Lisäksi pihapiirissä on uusi yksikerroksinen, viisiosainen autotalli. Pirkanmaantieltä pihaan johtaa kuusikuja. Pihapiirissä on lisäksi ollut 1920-luvulla rakennettu karjasuoja, jossa oli kahdenkymmenen lehmän navetta, talli, sikala ja karjakeittiö.

Kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu mahdollisesti ennen 1800-luvun puoliväliä. Sen perustuksena on lohkokivi. Hirsirunko on vuorattu vaakalaudoituksella, yläosassa on peiterimoitettu pystylaudoitus. Rakennus on väriltään keltainen, listat ovat valkoiset. Satulakatto on katettu betonitiilillä. Ikkunat ovat pääosin 6- ja 9-ruutuisia. Rakennuksen pitkällä kaakkoisseinällä on kaksikerroksinen ja leveä satulakattoinen poikkipääty, jonka alemmassa kerroksessa on mm. keittiö. Poikkipäädyn molemmilla puolilla on yksikerroksinen aumakattoinen umpikuisti. Katon luoteislappeessa on mansardikattoinen frontoni, jossa on kaksi 6-ruutuista ikkunaa. Rakennus on asuinkäytössä.

Vanha 1½-kerroksinen päärakennus on rakennettu mahdollisesti 1830-luvulla. Sen perustuksena on lohkokivi, hirsirunko on vuorattu vaakalaudoituksella. Seinät ovat punaiset, listat valkoiset. Satulakatto on katettu aaltopellillä. Ikkunat ovat 6-ruutuiset. Keskellä rakennuksen pitkää koillisseinää on ulko-ovi, jonka yläpuolella on on tasakattoinen, huovalla katettu katos. Oven yläpuolella katossa on satulakattoinen frontoni, jossa on 6-ruutuinen ikkuna. Myös katon lounaan puoleisessa lappeessa on satulakattoinen frontoni, jossa on 6-ruutuinen ikkuna. Rakennus on tällä hetkellä varastotilana.

1½-kerroksinen riviaitta on rakennettu mahdollisesti 1920-luvulla. Sen perustuksena on lohkokivi. Runko on vuorattu vaakalaudoituksella, päätykolmioissa on pystylaudoitus. Seinät ovat punaiset, ovet keltaiset ja listat valkoiset. Satulakatto on katettu betonitiilillä. Ikkunat ovat pääosin 6-ruutuisia, pitkällä lounaisseinällä on myös pyöreitä ikkunoita. Päätykolmioissa on puolipyöreät ikkunat. Toisessa kerroksessa pitkän lounaisseinän keskellä on avoin sola, jossa on kolme ovea. Rakennuksessa on kaksi autotallia ja se on tällä hetkellä varastotilana.

Yksikerroksinen viljamakasiini on rakennettu mahdollisesti 1920-luvulla. Sen perustuksena on lohkokivi. Tiilirunko on vuorattu sileällä, valkoisella rappauksella. Aumakatto on katettu aaltopellillä.

Vanha hevostalli on rakennettu mahdollisesti 1920-luvulla. Rakennus on yksikerroksinen ja sen perustuksena on lohkokivi. Hirsirunko on osin vuoraamaton, kaakkoisseinässä on pystylaudoitus ja siihen on tehty liukuovi. Yläosassa on pystylaudoitus. Seinät ovat punaiset, yläosastaan keltaiset, listat ovat valkoiset. Aumakatto on katettu huovalla ja sen harjalla on kaksi metalliviiriä. Rakennus on tällä hetkellä varastokäytössä.

Vanhan päärakennuksen luoteispuolella on lohkokivirakenteinen maakellari, jonka satulakatto on katettu huovalla.

Ensimmäiset merkinnät Holpin talosta ovat Kallialan kirkon tilikirjoissa vuosilta 1469-1524. Holppi siirrettiin nykyiselle paikalleen Laukulan kylätontilta 1790-luvulla suoritetun isojaon jälkeen. 1800-luvun alkupuolella talo asuivat Henric Henricinpoika (1795-1867) ja vaimonsa Caisa Henrikintytär (1797-1834). Talo oli ollut saman suvun hallussa ainakin neljä sukupolvea periytyen joko tyttärelle tai pojalle. Henric Henricinpoika muutti Holpilta vuonna 1836, minkä jälkeen talo oli asumattomana pari vuotta.

Vuodesta 1838 lähtien taloa isännöi Thomas Matinpoika Holppi (1806-1878) vaimonsa Katharina Elisabeth Johanintyttären (1808-1892) kanssa. Talo rakennettiin nykyiselle paikalleen todennäköisesti heidän aikanaan, mahdollisesti jo vuonna 1838. Ensin rakennettiin pienempi asuinrakennus ja nykyinen päärakennus myöhemmin sen viereen. Rakentamiseen käytettiin luultavasti 1700-luvulta peräisin olevia hirsiä, jotka olivat olleet käytössä todennäköisesti vanhassa Holpin talossa Laukulan yhteiskylässä.

Thomas Matinpoika ja Katharina Elisabet myivät Holpin vuonna 1857 Karkusta muuttaneelle Juho Ahlforsille (1817-1894), joka ryhtyi käyttämään nimeä Juho Ahlfors Holppi. Vuonna 1867 talon osti Urjalan pitäjän Vahoisten kylästä kotoisin ollut Matti Mikonpoika Jussila l. Holppi (1836-1914), joka avioitui Juho Ahlforsin tyttären Mariaana Josefiinan (1847-1912) kanssa. Myyjille ja ostajille jäi yhteinen nautintaoikeus talon kaikkiin huoneisiin ja rakennuksiin.

Matti Mikonpojan ja Mariaana Josefiinan poika Oskari (1884-1970) osti talon vanhemmiltaan vuonna 1907. Myyjille jäi asunnoksi pienempi asuinrakennus. Oskari Holppi avioitui vuonna 1915 Hilda Vähä-Tykin (1886-1951) kanssa ja perheeseen syntyi kaksi poikaa, jotka molemmat kuolivat sodan aikana 1940-luvulla. Oskari Holppi avioitui uudelleen vuonna 1958 Aino Helena Sipilän (1916-) kanssa. Oskari Holpin kuoltua leski myi tilan Outokumpu Oy:lle vuonna 1971.

Päärakennus peruskorjattiin vuonna 1926, jolloin talon katto nostettiin ja rakennus korotettiin kaksikerroksiseksi. Taloa laajennettiin, sinne muurattiin kaakeliuunit ja uudistettiin keittiö. Korjaustyön jälkeen rakennuksessa oli kuusi tilavaa huonetta. Peruskorjauksen suunnitteli tiettävästi rakennusmestari Jeremias Pirjola.

Pienemmän asuinrakennuksen katto uusittiin 1920-luvun loppupuolella. Rakennuksen nurkast otettiin 1960-luvulla osa pois pihaan suuntautuvan ajoneuvoliikenteen helpottamiseksi. Rakennuksen eteläpäädyn huoneeseen tehtiin sauna ja sen yhteyteen uima-allas. 1920-luvulla korjattiin vilja-aitta ja rapattiin sen seinät ulkoapäin. 1960-luvulla aittarakennukseen tehtiin sauna ja autotalli.

1970-luvulla Outokumpu Oy muutti asuinrakennuksen huoneet konttoritiloiksi, jolloin alkuperäinen huonejako muuttui. Vammalan kaivoksen konttori toimi Holpin talon tiloissa vuoteen 1985 saakka, jolloin kaivoksen alueelle valmistui uusi sosiaali- ja hallintorakennus. Tilan rakennuksia peruskorjattiin vuosina 1985-86, jolloin Outokumpu Oy:n malminetsinnän Etelä-Suomen aluetoimisto muutti sinne. Rakennusten peruskorjauksen suunnitteli vammalalainen Insar Oy, ja korjaustyön teki urakoitsija Toivo Myllymäki Vammalasta.

Stormin kaivostoiminnan päätyttyä tilakeskus myytiin asunnoksi vuonna 1997. Nykyisten omistajien hallussa tila on ollut noin kaksi vuotta. Tilan rakennuksia on maalattu vuosina 2001 ja 2002. Vanha hevostalli on kunnostettu vuonna 2001.

Rakennusryhmä sijaitsee peltojen ympäröimällä loivalla kumpareella Pirkanmaantien eteläpuolella. Pihaan johtaa kuusikuja.

Kohteen lähimaiseman säilyttäminen avoimena on tärkeää. Asuinrakennukset tulisi säilyttää. Uudis-, täydennys ja korjausrakentamisessa tulisi ottaa huomioon olevan rakennuskannan mittasuhteet, sijainti sekä materiaalit ja värit.