Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hanke sisältää PMK:n talon alkuperäisten ikkunoiden uusimisen puu-alumiini -ikkunoiksi. Ikkunoita uusittaisiin vaiheittain sisätilojen uusimisen ja tarpeen mukaan. Lisäksi ikkunaruutuihin suunnitellaan asennettavaksi tilakohtaisten ilmanvaihtolaitteiden ulkoyksiköitä.
Arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema Suomen Puuvillatehtaiden Myyntikonttorin konttori- ja varastorakennus rakennettiin vuonna 1938 ja arkkitehti Jaakko Tähtisen siihen suunnittelema kolmikerroksinen laajennus 1956. PMK:n lopetettua toimintansa vuonna 1974 rakennus jatkoi Finlaysonin varastona. Nykyään rakennuksessa toimii eri alojen yrityksiä ja harrastajia.
PMK:n talo on julkisivuiltaan hyvin säilynyt, funktionalistisen teollisuusarkkitehtuurin veistoksellinen monumentti kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla. Rakennus on suojeltu asemakaavalla. Suojelumerkinnän (sr-51) mukaan PMK:n talo on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus, jota ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että alkuperäiset materiaalit ovat osa rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. PMK:n talossa julkisivut ovat pohjoispäätä lukuun ottamatta säilyneet pääsääntöisesti erittäin hyvin. Alkuperäisten ikkunoiden säilyminen tähän päivään asti on merkittävä kulttuurihistoriallinen arvotekijä, ja ensisijaisena tavoitteena tulee pitää niiden kunnostamista. Mikäli tämä ei ole mahdollista, ikkunat tulee uusia myös materiaalien osalta alkuperäisiä vastaavina. Pirkanmaan maakuntamuseo vastustaa puuikkunoiden muuttamista puu-alumiini -ikkunoiksi.
Myös ilmanvaihtolaitteiden lisääminen rakennuksen ikkuna-aukkoihin muuttaa rakennuksen julkisivuja. PMK:n talolle ominaista on sen julkisivujen selkeys ja linjakkuus. Funktionalismia edustavassa rakennuksessa ei ole erillisiä koristeaiheita tai ulokkeita, vaan arkkitehtuuri perustuu massan mittasuhteisiin ja aukotukseen. Tällainen arkkitehtuuri on hyvin herkkää seinäpinnasta ulkonevien teknisten laitteiden lisäämiselle. Sen sijaan tehdasrakennus kestää jonkin verran ikkunaruutujen ummistamista esim. ilmanvaihtoritilöin. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että ilmanvaihtolaitteiden yksiköitä on mahdollista sijoittaa kohtuullisessa määrin ikkunaruutuihin, mikäli ne eivät ulkone rakennuksen julkisivuista tai muutoin näy häiritsevästi katukuvassa.
Muilta osin Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Lupapäätös pyydetään toimittamaan tiedoksi maakuntamuseoon.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hanke sisältää PMK:n talon alkuperäisten ikkunoiden uusimisen puu-alumiini -ikkunoiksi. Ikkunoita uusittaisiin vaiheittain sisätilojen uusimisen ja tarpeen mukaan. Lisäksi ikkunaruutuihin suunnitellaan asennettavaksi tilakohtaisten ilmanvaihtolaitteiden ulkoyksiköitä.
Arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema Suomen Puuvillatehtaiden Myyntikonttorin konttori- ja varastorakennus rakennettiin vuonna 1938 ja arkkitehti Jaakko Tähtisen siihen suunnittelema kolmikerroksinen laajennus 1956. PMK:n lopetettua toimintansa vuonna 1974 rakennus jatkoi Finlaysonin varastona. Nykyään rakennuksessa toimii eri alojen yrityksiä ja harrastajia.
PMK:n talo on julkisivuiltaan hyvin säilynyt, funktionalistisen teollisuusarkkitehtuurin veistoksellinen monumentti kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla. Rakennus on suojeltu asemakaavalla. Suojelumerkinnän (sr-51) mukaan PMK:n talo on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus, jota ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että alkuperäiset materiaalit ovat osa rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. PMK:n talossa julkisivut ovat pohjoispäätä lukuun ottamatta säilyneet pääsääntöisesti erittäin hyvin. Alkuperäisten ikkunoiden säilyminen tähän päivään asti on merkittävä kulttuurihistoriallinen arvotekijä, ja ensisijaisena tavoitteena tulee pitää niiden kunnostamista. Mikäli tämä ei ole mahdollista, ikkunat tulee uusia myös materiaalien osalta alkuperäisiä vastaavina. Pirkanmaan maakuntamuseo vastustaa puuikkunoiden muuttamista puu-alumiini -ikkunoiksi.
Myös ilmanvaihtolaitteiden lisääminen rakennuksen ikkuna-aukkoihin muuttaa rakennuksen julkisivuja. PMK:n talolle ominaista on sen julkisivujen selkeys ja linjakkuus. Funktionalismia edustavassa rakennuksessa ei ole erillisiä koristeaiheita tai ulokkeita, vaan arkkitehtuuri perustuu massan mittasuhteisiin ja aukotukseen. Tällainen arkkitehtuuri on hyvin herkkää seinäpinnasta ulkonevien teknisten laitteiden lisäämiselle. Sen sijaan tehdasrakennus kestää jonkin verran ikkunaruutujen ummistamista esim. ilmanvaihtoritilöin. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että ilmanvaihtolaitteiden yksiköitä on mahdollista sijoittaa kohtuullisessa määrin ikkunaruutuihin, mikäli ne eivät ulkone rakennuksen julkisivuista tai muutoin näy häiritsevästi katukuvassa.
Muilta osin Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Lupapäätös pyydetään toimittamaan tiedoksi maakuntamuseoon.
Jaa
Facebookissa