Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta, jonka tavoitteena on laatia alueelle kaupunkirakenteen tiivistämisen mahdollistava asemakaavamuutos. Tavoitteena on 9-kerroksisen asuinkerrostalon, 2-kerroksisen luhtitalon ja osittain maanalaisen rakenteellisen pysäköinnin toteuttaminen tontille. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja toteaa seuraavaa.

Suupankuja 12-14 on osa Suupankujan varteen rakentunutta kerrostalojen kokonaisuutta. Suupankujan varteen rakennettiin 1960-luvun puolesta välistä 1970-luvun puoleen väliin ajoittuvalla jaksolla asuntoja kunnan nopeasti kasvaneelle väestölle. Suunnitteluun käytettiin tunnettuja tamperelaisia arkkitehtejä: Suupankuja 8-10:n ja 12-14:n suunnittelusta vastasi arkkitehti Pekka Ilveskoski, ja Suupankuja 16-18 kerrostalot suunnitteli arkkitehti Olavi Suvitie. Suupankujan varteen sijoittui myös samaan aikaan rakentunut Pirkkalan koulukeskus. Suupankuja 12-14 on inventoitu osana Pirkkalan moderni rakennusperintö, Rakennetun ympäristön selvitys 2008 -selvitystä (Pirkanmaan maakuntamuseo). Selvityksessä kaava-alueen rakennetulla ympäristöllä on todettu olevan rakennusperinteistä ja maisemallisesti keskeiseen sijaintiin liittyvää arvoa. Inventoinnin mukaan "Suupankujan kerrostalot ovat säilyneet esimerkillisesti alkuperäisessä asussaan ja kertovat siksi hyvin aikansa rakennustekniikasta ja asuinaluesuunnittelusta". Inventoinnin toimenpidesuositusten mukaan "Suupankujan kerrostalojen arkkitehtoniset piirteet tulisi säilyttää mahdollisimman muuttumattomina, eikä julkisivuihin tulisi tehdä merkittäviä rakennuksen muotoa ja ilmettä muuttavia muutoksia." Pirkkalan  taajamayleiskaavassa 2020 kaava-aluetta koskee määräys: ”Modernin rakennusperinnön kulttuurihistoriallisesti arvokas kulttuuriympäristön kohde. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoituksen muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden yhteydessä tulee pyrkiä siihen, että alueen ja rakennusten rakennushistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne säilyy. Lähtökohtana tulee olla kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen, kuten inventoinnissa arvokkaaksi määriteltyjen rakennusten, säilyttäminen. Rakennusten purkamiseen tarvitaan lupa.”

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että suunnittelualueen rakennuksilla on erityistä arvoa osana Pirkkalan kuntakeskuksen 1960–1970-luvuilla suunniteltua ja rakennettua kokonaisuutta. Kyseessä on Pirkkalan kehitykselle keskeinen ajanjakso. Pirkanmaan maakuntamuseo kehottaakin Pirkkalan kuntaa noudattamaan yleiskaavan ohjausta ja  lisäämään kaavan tavoitteisiin kulttuuriympäristön arvojen vaalimisen. Pirkkalan moderni rakennusperintö, Rakennetun ympäristön selvitys 2008 soveltuu käytettäväksi kaavahankkeen rakennetun ympäristön inventointiaineistona. Kaavahankkeen yhteydessä on kuitenkin syytä varmistaa selvityksen tietojen ajantasaisuus. Kaavaratkaisussa tulee huomioida kohteen rakennetun ympäristön arvot. Lisäksi maakuntamuseo esittää huolensa Pirkkalan kuntakeskuksen aiempaa korkeamman rakentamisen sijoittumisesta ja toteaa, että sen olisi suotavaa perustua yleistasoiseen suunnitelmaan, jotta Pirkkalan korkeamman rakentamisen laatu olisi kaupunkikuvan ja yhdyskuntasuunnittelun osalta korkeaa. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Kaavaluonnos pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta, jonka tavoitteena on laatia alueelle kaupunkirakenteen tiivistämisen mahdollistava asemakaavamuutos. Tavoitteena on 9-kerroksisen asuinkerrostalon, 2-kerroksisen luhtitalon ja osittain maanalaisen rakenteellisen pysäköinnin toteuttaminen tontille. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja toteaa seuraavaa.

Suupankuja 12-14 on osa Suupankujan varteen rakentunutta kerrostalojen kokonaisuutta. Suupankujan varteen rakennettiin 1960-luvun puolesta välistä 1970-luvun puoleen väliin ajoittuvalla jaksolla asuntoja kunnan nopeasti kasvaneelle väestölle. Suunnitteluun käytettiin tunnettuja tamperelaisia arkkitehtejä: Suupankuja 8-10:n ja 12-14:n suunnittelusta vastasi arkkitehti Pekka Ilveskoski, ja Suupankuja 16-18 kerrostalot suunnitteli arkkitehti Olavi Suvitie. Suupankujan varteen sijoittui myös samaan aikaan rakentunut Pirkkalan koulukeskus. Suupankuja 12-14 on inventoitu osana Pirkkalan moderni rakennusperintö, Rakennetun ympäristön selvitys 2008 -selvitystä (Pirkanmaan maakuntamuseo). Selvityksessä kaava-alueen rakennetulla ympäristöllä on todettu olevan rakennusperinteistä ja maisemallisesti keskeiseen sijaintiin liittyvää arvoa. Inventoinnin mukaan "Suupankujan kerrostalot ovat säilyneet esimerkillisesti alkuperäisessä asussaan ja kertovat siksi hyvin aikansa rakennustekniikasta ja asuinaluesuunnittelusta". Inventoinnin toimenpidesuositusten mukaan "Suupankujan kerrostalojen arkkitehtoniset piirteet tulisi säilyttää mahdollisimman muuttumattomina, eikä julkisivuihin tulisi tehdä merkittäviä rakennuksen muotoa ja ilmettä muuttavia muutoksia." Pirkkalan  taajamayleiskaavassa 2020 kaava-aluetta koskee määräys: ”Modernin rakennusperinnön kulttuurihistoriallisesti arvokas kulttuuriympäristön kohde. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoituksen muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden yhteydessä tulee pyrkiä siihen, että alueen ja rakennusten rakennushistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne säilyy. Lähtökohtana tulee olla kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen, kuten inventoinnissa arvokkaaksi määriteltyjen rakennusten, säilyttäminen. Rakennusten purkamiseen tarvitaan lupa.”

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että suunnittelualueen rakennuksilla on erityistä arvoa osana Pirkkalan kuntakeskuksen 1960–1970-luvuilla suunniteltua ja rakennettua kokonaisuutta. Kyseessä on Pirkkalan kehitykselle keskeinen ajanjakso. Pirkanmaan maakuntamuseo kehottaakin Pirkkalan kuntaa noudattamaan yleiskaavan ohjausta ja  lisäämään kaavan tavoitteisiin kulttuuriympäristön arvojen vaalimisen. Pirkkalan moderni rakennusperintö, Rakennetun ympäristön selvitys 2008 soveltuu käytettäväksi kaavahankkeen rakennetun ympäristön inventointiaineistona. Kaavahankkeen yhteydessä on kuitenkin syytä varmistaa selvityksen tietojen ajantasaisuus. Kaavaratkaisussa tulee huomioida kohteen rakennetun ympäristön arvot. Lisäksi maakuntamuseo esittää huolensa Pirkkalan kuntakeskuksen aiempaa korkeamman rakentamisen sijoittumisesta ja toteaa, että sen olisi suotavaa perustua yleistasoiseen suunnitelmaan, jotta Pirkkalan korkeamman rakentamisen laatu olisi kaupunkikuvan ja yhdyskuntasuunnittelun osalta korkeaa. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Kaavaluonnos pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.