Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu kommentoitavaksi lukion kuntoselvitykset 5.10.2020 pidetyssä Nokian lukion tonttia koskevan asemakaavanmuutoksen viranomaisneuvottelussa sovitun mukaisesti. Alla kommentteja selvityksistä:

Asbesti- ja haitta-ainekartoitus, rkm-group, 2016

Asbestia on löydetty nykyisen tiilikatteen alle jätetyssä bitumihuopakatteesta, lattiapinnoitteiden muovilaattamattojen mustasta pikiliimasta sekä kellarikerroksen varastohuoneen lämmitysputkien pahvieristeistä.

Lyijyä on löydetty kerrosten 2-4 käytävien ikkunalautojen maalista sekä kellarikerroksen tilojen seinien alaosan sekä lattian maalista.

PAH-yhdisteitä ei ole tutkittu.

Maakuntamuseon kommentti: Melko vähäisiä, joskin muuten tyypillisiä löydöksiä aikakauden rakennuksille. Eivät aiheuta haittaa, mikäli rakenteita ei käsitellä. Purku- tai korjausvaiheessa tärkeä huolehtia jätteen asianmukaisesta käsittelystä ja työturvallisuudesta.

Kuntoarvio, rkm-group, 2016

Maakuntamuseon kommentti: Kuntoarvio korvautunut yksityiskohtaisemmalla 2017 laaditulla kuntotutkimuksella, siksi ei katsottu tarpeelliseksi kommentoida tätä pintapuolista kuntoarviota.

Kuntotutkimus, FCG, 2017

Maakuntamuseon kommentit:

Vaurioita on rakennuksen kaikissa eri-ikäisissä osissa.

Iso osa vaurioista johtuu rakennuksen puutteellisista huolto- ja kunnostustoimista (mm. vesikattojen vuodot) sekä puutteellisesta ja paikoin virheellisesti toteutetusta katto- ja hulevesien johtamisesta.

Uusinta osaa lukuun ottamatta, maanvastaisten rakenteiden kosteus johtuu osittain myös aikakauden rakenneratkaisuista ja kapillaarikatkon puuttumisesta. Pintavesien ajautuminen perustuksille on osaltaan pahentanut tilannetta.

Alkuperäisestä käyttötarkoituksesta poiketen kellarikerroksen aputiloja on myöhemmin muutettu jatkuvaan käyttöön lämpimiksi luokkatiloiksi ja mm. pinnoitettu liian tiiviillä muovimateriaaleilla, mikä on pahentanut maanvastaisten rakenteiden kosteusongelmia.

Rakenteeltaan kunnostuskelpoisin osa on massiivitiilirakenteinen korkea ja maisemallisesti erittäin merkittävä 1940-luvun luokkaosa.

Kellarikerroksen palauttaminen alkuperäiseen käyttöönsä aputiloiksi antaisi mahdollisuuden tutkia myös kevyempiä korjaustoimenpiteitä verrattuna rakenteiden täydelliseen uusimiseen.

Kirjastosiiven ja 1960-luvun laajennusosien vaurioiden korjaaminen vaikuttaa edellyttävän niin laajoja kunnostustoimia, että korjausten myötä menetettäisiin myös suuri osa niiden kulttuurihistoriallisesta arvosta.

Uusimpien 1990-luvun osien vauriot vaikuttavat oleva luonteeltaan paikallisia ja korjattavissa normaalein kunnostustoimin.

Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu kommentoitavaksi lukion kuntoselvitykset 5.10.2020 pidetyssä Nokian lukion tonttia koskevan asemakaavanmuutoksen viranomaisneuvottelussa sovitun mukaisesti. Alla kommentteja selvityksistä:Asbesti- ja haitta-ainekartoitus, rkm-group, 2016Asbestia on löydetty nykyisen tiilikatteen alle jätetyssä bitumihuopakatteesta, lattiapinnoitteiden muovilaattamattojen mustasta pikiliimasta sekä kellarikerroksen varastohuoneen lämmitysputkien pahvieristeistä.Lyijyä on löydetty kerrosten 2-4 käytävien ikkunalautojen maalista sekä kellarikerroksen tilojen seinien alaosan sekä lattian maalista.PAH-yhdisteitä ei ole tutkittu.Maakuntamuseon kommentti: Melko vähäisiä, joskin muuten tyypillisiä löydöksiä aikakauden rakennuksille. Eivät aiheuta haittaa, mikäli rakenteita ei käsitellä. Purku- tai korjausvaiheessa tärkeä huolehtia jätteen asianmukaisesta käsittelystä ja työturvallisuudesta.Kuntoarvio, rkm-group, 2016Maakuntamuseon kommentti: Kuntoarvio korvautunut yksityiskohtaisemmalla 2017 laaditulla kuntotutkimuksella, siksi ei katsottu tarpeelliseksi kommentoida tätä pintapuolista kuntoarviota.Kuntotutkimus, FCG, 2017Maakuntamuseon kommentit:Vaurioita on rakennuksen kaikissa eri-ikäisissä osissa.Iso osa vaurioista johtuu rakennuksen puutteellisista huolto- ja kunnostustoimista (mm. vesikattojen vuodot) sekä puutteellisesta ja paikoin virheellisesti toteutetusta katto- ja hulevesien johtamisesta.Uusinta osaa lukuun ottamatta, maanvastaisten rakenteiden kosteus johtuu osittain myös aikakauden rakenneratkaisuista ja kapillaarikatkon puuttumisesta. Pintavesien ajautuminen perustuksille on osaltaan pahentanut tilannetta.Alkuperäisestä käyttötarkoituksesta poiketen kellarikerroksen aputiloja on myöhemmin muutettu jatkuvaan käyttöön lämpimiksi luokkatiloiksi ja mm. pinnoitettu liian tiiviillä muovimateriaaleilla, mikä on pahentanut maanvastaisten rakenteiden kosteusongelmia.Rakenteeltaan kunnostuskelpoisin osa on massiivitiilirakenteinen korkea ja maisemallisesti erittäin merkittävä 1940-luvun luokkaosa.Kellarikerroksen palauttaminen alkuperäiseen käyttöönsä aputiloiksi antaisi mahdollisuuden tutkia myös kevyempiä korjaustoimenpiteitä verrattuna rakenteiden täydelliseen uusimiseen.Kirjastosiiven ja 1960-luvun laajennusosien vaurioiden korjaaminen vaikuttaa edellyttävän niin laajoja kunnostustoimia, että korjausten myötä menetettäisiin myös suuri osa niiden kulttuurihistoriallisesta arvosta.Uusimpien 1990-luvun osien vauriot vaikuttavat oleva luonteeltaan paikallisia ja korjattavissa normaalein kunnostustoimin.