Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Suunnittelualue sijaitsee Hämeenkyrön keskustassa ja käsittää hallinnon ja palveluiden rakennusten keskittymän sekä niitä ympäröivää puistomaista ympäristöä ja liikennealueita. Maakuntamuseo on tutustunut kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja toteaa seuraavaa.
Alueella on poikkeuksellisen merkittäviä rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman arvoja. Alue on ensinnäkin osa Hämeenkyrön vanhan keskustan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (peruste: Museovirasto, RKY-inventoinnin päivitys, 2009). Kunnanhallinnon rakennukset mainitaan arvoalueen kuvauksessa yhtenä alueen keskeisenä arvopiirteenä.
Alue on myös osa Hämeenkyrön kulttuurimaiseman valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (peruste: Ympäristöministeriö, VAMA 2021 -inventointi). Selvityksen mukaan ”yksi alueen maisemallisista kiintopisteistä on rakennuskannaltaan edustava Hämeenkyrön kirkonkylä, joka ilmentää erinomaisesti 1900-luvun alkupuolen kirkonkylärakennetta. Taajaman vanha keskusta sijoittuu Kirkkojärven ja siihen laskevan Pappilanjoen pohjoisrannalle avoimen viljelymaiseman ympäröimälle mäelle. Liike- ja virkamiestalojen reunustama kylänraitti on säilyttänyt vanhan ilmeensä hyvin.”
Lisäksi Hämeenkyrön kulttuurimaisema on määritelty yhdeksi Suomen kansallismaisemista (peruste: Ympäristöministeriö, Kansallismaisemat, 1993). Ne ovat laajalti tunnettuja maisemia, joilla on huomattavia symbolisia arvoja. Sekä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä että valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita koskevat Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Ko. tavoitteiden mukaisesti kaikessa maankäytössä tulee huolehtia, että alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät. Seikka tulisi lisätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (OAS).
Alueen ja sen rakennuskannan arvot on tunnistettu alueen käynnissä olevaa osayleiskaavan muutosta sekä tätä asemakaavan muutosta varten laadituissa inventoinneissa. Selvitykset ovat: Hollitien asemakaavamuutoksen rakennetun kulttuuriympäristön inventointi ja Hämeenkyrön osayleiskaavainventointi, jotka molemmat on laatinut Hämeenkyrön kunnan tilauksesta Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy vuonna 2017.
Selvitysten mukaan suunnittelualue sijaitsee näkyvällä, taajamakuvassa keskeisellä paikalla ja käsittää kunnan hallintorakennusten muodostaman kokonaisuuden. Suunnittelualueella näistä sijaitsevat: Kunnantalo laajennusosineen, entinen virkailijoiden asuintalo, kunnanlääkärintalo, eläinlääkärintalo ja kirkkoherranvirasto. Näistä ensimmäiseen, kulttuurihistorialliselta arvoltaan korkeimpaan arvoluokkaan on arvotettu Kunnantalon alkuperäinen osa, entinen virkailijoiden asuintalo ja kunnanlääkärintalo.
Alueen rakennusten julkisivut ja massoittelu ovat pääpiirteiltään säilyneet alkuperäistä vastaavina. Ne edustavat 1940-1950-lukujen jälleenrakennuskaudelle tyypillistä yksinkertaista, modernia rakennustapaa, jota rikastavat vähäiset koristeaiheet, kuten keveät, taivutetut, metalliset parvekekaiteet ja liuskekivilaatoin päällystetyt parvekelaatat. Rakennuksia ympäröi väljä puistoalue, jossa yhä on nähtävissä piirteitä 1950-luvulla laaditusta suunnitelmasta. Alue liittyy luontevasti Härkitien länsipuoliseen sosiaali- ja terveyspalvelujen alueeseen.
Suunnittelualueen rakennuksilla ja niitä ympäröivällä puistolla on keskeisen sijaintinsa vuoksi merkittävää maisemallista arvoa. Rakennuksilla on lisäksi arkkitehtonisia ja rakennusperinteisiä arvoja säilyneiden alkuperäisten rakennusosien ja -materiaalien sekä tyylipiirteidensä vuoksi ja sosiaali- ja hallintohistoriallista arvoa käyttötarkoituksensa vuoksi.
Kaavamuutoksen tavoitteiksi mainitaan mm. keskustan ja elävän taajamaympäristön kehittäminen, kulttuuriympäristön huomioiminen ja uudisrakentamisen sovittaminen maisemaan ja ympäristöön. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että tavoitteet ovat lähtökohtaisesti mahdollisia. Alueen poikkeuksellisen merkittävistä arvoista ja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista johtuen tavoitteissa mainittu kulttuuriympäristön huomioiminen ei voi toteutua siten, että kaikki nykyiset inventoinneissa arvokkaaksi tunnistetut rakennukset puretaan ja korvataan uudisrakentamisella. Hankkeessa tulisikin tutkia erilaisia vaihtoehtoja, joissa osa rakennuksista säilyisi ja aluetta täydennettäisiin siihen sovitetulla uudisrakentamisella. Tätä edellyttää myös alueella voimassa olevan Pirkanmaan maakuntakaavan RKY-alueita koskeva suunnittelumääräys, jonka mukaan: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että asemakaavan muutosta varten on kulttuuriympäristön osalta käytössä riittävät selvitykset, eikä lisäselvitystarpeita ole. OAS:ssa mainittuihin selvityksiin tulisi kuitenkin vielä lisätä Museoviraston laatima Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY2009-inventointi ja Suomen ympäristökeskuksen laatima selvitys Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (VAMA 2021).
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Aineistoja ja hankkeen lähtökohtia tulisi vielä kehittää edellä kuvatuilla tavoin. Kaavan valmisteluvaiheen aineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Suunnittelualue sijaitsee Hämeenkyrön keskustassa ja käsittää hallinnon ja palveluiden rakennusten keskittymän sekä niitä ympäröivää puistomaista ympäristöä ja liikennealueita. Maakuntamuseo on tutustunut kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja toteaa seuraavaa.
Alueella on poikkeuksellisen merkittäviä rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman arvoja. Alue on ensinnäkin osa Hämeenkyrön vanhan keskustan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (peruste: Museovirasto, RKY-inventoinnin päivitys, 2009). Kunnanhallinnon rakennukset mainitaan arvoalueen kuvauksessa yhtenä alueen keskeisenä arvopiirteenä.
Alue on myös osa Hämeenkyrön kulttuurimaiseman valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (peruste: Ympäristöministeriö, VAMA 2021 -inventointi). Selvityksen mukaan ”yksi alueen maisemallisista kiintopisteistä on rakennuskannaltaan edustava Hämeenkyrön kirkonkylä, joka ilmentää erinomaisesti 1900-luvun alkupuolen kirkonkylärakennetta. Taajaman vanha keskusta sijoittuu Kirkkojärven ja siihen laskevan Pappilanjoen pohjoisrannalle avoimen viljelymaiseman ympäröimälle mäelle. Liike- ja virkamiestalojen reunustama kylänraitti on säilyttänyt vanhan ilmeensä hyvin.”
Lisäksi Hämeenkyrön kulttuurimaisema on määritelty yhdeksi Suomen kansallismaisemista (peruste: Ympäristöministeriö, Kansallismaisemat, 1993). Ne ovat laajalti tunnettuja maisemia, joilla on huomattavia symbolisia arvoja. Sekä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä että valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita koskevat Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Ko. tavoitteiden mukaisesti kaikessa maankäytössä tulee huolehtia, että alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät. Seikka tulisi lisätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (OAS).
Alueen ja sen rakennuskannan arvot on tunnistettu alueen käynnissä olevaa osayleiskaavan muutosta sekä tätä asemakaavan muutosta varten laadituissa inventoinneissa. Selvitykset ovat: Hollitien asemakaavamuutoksen rakennetun kulttuuriympäristön inventointi ja Hämeenkyrön osayleiskaavainventointi, jotka molemmat on laatinut Hämeenkyrön kunnan tilauksesta Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy vuonna 2017.
Selvitysten mukaan suunnittelualue sijaitsee näkyvällä, taajamakuvassa keskeisellä paikalla ja käsittää kunnan hallintorakennusten muodostaman kokonaisuuden. Suunnittelualueella näistä sijaitsevat: Kunnantalo laajennusosineen, entinen virkailijoiden asuintalo, kunnanlääkärintalo, eläinlääkärintalo ja kirkkoherranvirasto. Näistä ensimmäiseen, kulttuurihistorialliselta arvoltaan korkeimpaan arvoluokkaan on arvotettu Kunnantalon alkuperäinen osa, entinen virkailijoiden asuintalo ja kunnanlääkärintalo.
Alueen rakennusten julkisivut ja massoittelu ovat pääpiirteiltään säilyneet alkuperäistä vastaavina. Ne edustavat 1940-1950-lukujen jälleenrakennuskaudelle tyypillistä yksinkertaista, modernia rakennustapaa, jota rikastavat vähäiset koristeaiheet, kuten keveät, taivutetut, metalliset parvekekaiteet ja liuskekivilaatoin päällystetyt parvekelaatat. Rakennuksia ympäröi väljä puistoalue, jossa yhä on nähtävissä piirteitä 1950-luvulla laaditusta suunnitelmasta. Alue liittyy luontevasti Härkitien länsipuoliseen sosiaali- ja terveyspalvelujen alueeseen.
Suunnittelualueen rakennuksilla ja niitä ympäröivällä puistolla on keskeisen sijaintinsa vuoksi merkittävää maisemallista arvoa. Rakennuksilla on lisäksi arkkitehtonisia ja rakennusperinteisiä arvoja säilyneiden alkuperäisten rakennusosien ja -materiaalien sekä tyylipiirteidensä vuoksi ja sosiaali- ja hallintohistoriallista arvoa käyttötarkoituksensa vuoksi.
Kaavamuutoksen tavoitteiksi mainitaan mm. keskustan ja elävän taajamaympäristön kehittäminen, kulttuuriympäristön huomioiminen ja uudisrakentamisen sovittaminen maisemaan ja ympäristöön. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että tavoitteet ovat lähtökohtaisesti mahdollisia. Alueen poikkeuksellisen merkittävistä arvoista ja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista johtuen tavoitteissa mainittu kulttuuriympäristön huomioiminen ei voi toteutua siten, että kaikki nykyiset inventoinneissa arvokkaaksi tunnistetut rakennukset puretaan ja korvataan uudisrakentamisella. Hankkeessa tulisikin tutkia erilaisia vaihtoehtoja, joissa osa rakennuksista säilyisi ja aluetta täydennettäisiin siihen sovitetulla uudisrakentamisella. Tätä edellyttää myös alueella voimassa olevan Pirkanmaan maakuntakaavan RKY-alueita koskeva suunnittelumääräys, jonka mukaan: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että asemakaavan muutosta varten on kulttuuriympäristön osalta käytössä riittävät selvitykset, eikä lisäselvitystarpeita ole. OAS:ssa mainittuihin selvityksiin tulisi kuitenkin vielä lisätä Museoviraston laatima Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY2009-inventointi ja Suomen ympäristökeskuksen laatima selvitys Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (VAMA 2021).
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Aineistoja ja hankkeen lähtökohtia tulisi vielä kehittää edellä kuvatuilla tavoin. Kaavan valmisteluvaiheen aineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa