Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty ennakkolausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Attila koostuu vuonna 1915 rakennetusta B-osasta ja vuonna 1954 valmistuneesta A-osasta. Kiinteistön rakennukset on suojeltu merkinnällä sr-2: Kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aiemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen.
Maakuntamuseolle on toimitettu rakennuksen ikkunoiden kuntotutkimus (Inspecta, 7.4.2015), jonka mukaan ikkunat olivat tutkimushetkellä kunnostuskelpoiset. Selvityksestä käy ilmi, että vanhemman B-osan ikkunat on uusittu 1980-luvulla hyödyntäen alkuperäisiä karmeja apukarmeina ja että A-osan ikkunat ovat alkuperäiset, mutta niiden ulkopuolelle on asennettu alumiininen lisäpuite. Lausuntopyynnössä kerrotaan lisäksi, että kohteesta on teetetty sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus (Sitowise Oy, 2022), johon liittyen myös ikkunoita on tutkittu lisää. Tutkimuksessa on havaittu A-osan karmiliittymien tilkkeissä ja karmien tervasivelyssä korkeita PAH-pitoisuuksia sekä B-osan karmiliittymien tilkkeissä laajoja mikrobivaurioita. Kaikissa karmiliittymissä havaittiin ilmavuotoja, jotka mahdollistavat haitta-aineiden pääsyn sisäilmaan.
Edellä esitetyn perusteella maakuntamuseo ei näe esteitä B-osan jo kertaalleen vaihdettujen ikkunoiden uusimiselle. A-osan alkuperäisten ikkunoiden uusiminen on valitettavaa, mutta karmien suuren PAH-pitoisuuden vuoksi perusteltua ja mahdollista. Suojelumääräyksen mukaisesti ikkunat tulee uusia puuikkunoina, joissa vähintään ulkopuitteen ruutujako vastaa alkuperäisten ikkunoiden jakoa ja on toteutettu aidoilla jakopuitteilla.
Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty ennakkolausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Attila koostuu vuonna 1915 rakennetusta B-osasta ja vuonna 1954 valmistuneesta A-osasta. Kiinteistön rakennukset on suojeltu merkinnällä sr-2: Kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aiemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen.
Maakuntamuseolle on toimitettu rakennuksen ikkunoiden kuntotutkimus (Inspecta, 7.4.2015), jonka mukaan ikkunat olivat tutkimushetkellä kunnostuskelpoiset. Selvityksestä käy ilmi, että vanhemman B-osan ikkunat on uusittu 1980-luvulla hyödyntäen alkuperäisiä karmeja apukarmeina ja että A-osan ikkunat ovat alkuperäiset, mutta niiden ulkopuolelle on asennettu alumiininen lisäpuite. Lausuntopyynnössä kerrotaan lisäksi, että kohteesta on teetetty sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus (Sitowise Oy, 2022), johon liittyen myös ikkunoita on tutkittu lisää. Tutkimuksessa on havaittu A-osan karmiliittymien tilkkeissä ja karmien tervasivelyssä korkeita PAH-pitoisuuksia sekä B-osan karmiliittymien tilkkeissä laajoja mikrobivaurioita. Kaikissa karmiliittymissä havaittiin ilmavuotoja, jotka mahdollistavat haitta-aineiden pääsyn sisäilmaan.
Edellä esitetyn perusteella maakuntamuseo ei näe esteitä B-osan jo kertaalleen vaihdettujen ikkunoiden uusimiselle. A-osan alkuperäisten ikkunoiden uusiminen on valitettavaa, mutta karmien suuren PAH-pitoisuuden vuoksi perusteltua ja mahdollista. Suojelumääräyksen mukaisesti ikkunat tulee uusia puuikkunoina, joissa vähintään ulkopuitteen ruutujako vastaa alkuperäisten ikkunoiden jakoa ja on toteutettu aidoilla jakopuitteilla.
Jaa
Facebookissa