Raivion asuinalueen synty liittyy kiinteästi rautatien ja aseman rakentamiseen 1890-luvulla. Hyvän liikenneyhteyden tarjonnut rautatie veti puoleensa erilaista liiketoimintaa, joka vastaavasti tarvitsi työväkeä. Sopivia tontteja asutukseen ja pienyritystoimintaan löytyi ratapihan itäpuolelta, johon syntyi nykyinen Raivion asuinalue 1900-luvun vaihteessa. Vastaava alue syntyi ratapihan pohjoispuolelle Nälkälän- tai Asemamäen nimellä. Raivion alueen tonttien vuokrauksesta on tieto vuodelta 1891, jolloin Jaatsin Raivion palstatilan omistaja Valter Gallén vuokrasi tontin Vihtori Liuksialalle. Nykyisin tämä tontti on Työväentaloa vastapäätä, (kts kuva 2). Samassa sopimuksessa on viittaus myös vuokranantajan rakennusjärjestykseen, jota tulisi noudattaa. Myös katulinja on sopimuksessa huomioitu, joskin yliviivattuna. Vuodelta 1903 oleva Raivion palstatilan palstoituskartta Raivion alue sijoittuu ratapihan itäpuolen jatkeeksi rautatien etelä- ja pohjoispuolelle. Suurin osa tonteista oli tällöin jo rakennettu, ainoastaan pohjoisin kärki oli vielä rakentamatta. Radan eteläpuolelle jäävän historiallisen Raivion alueen rajat olivat jo tällöin selkeät. Lännessä alue liittyi ratapihaan, etelässä rajana oli Asemakatu ja pohjoisessa rautatie. Idässä rajan muodosti Nuupalan ja Pappilan kyläraja, johon asutus Nuupalan puolella päättyi. Kuvaavasti kartassa lukee rajan itäpuolella ”Tyrvään pappilan metsä”. Asutus, muutamaa Asemakadun varrella olevaa poikkeusta lukuun ottamatta, levisi Pappilan puolelle vasta sotien jälkeen. Vuosisadan alun kartassa näkyy vielä alkuvaiheen ruutukaava. Tämä kapeista hiekkateistä muodostunut tieverkko jäi käytöstä vasta sotien jälkeen. Nykyisin tielinjat ovat karsiutuneet kahteen, joskin osan linjauksia on edelleen nähtävissä. Varsinaiseksi pääkatuna toimi Asemakadusta erkaneva katu, joka vei radan pohjoispuolella olevalle Raivion puoliskon kautta Nälkälänmäelle. Tie ylitti rautatien Raivion työväentalon kohdalla. Nykyinen Raivionkatu sai nykyisen linjauksensa ilmeisesti sotien jälkeen 1950-luvulla, jolloin myös Pappilan puolelle rakennettiin asuinrakennuksia.

Raivion 1900-luvun vaihteesta oleva asuinalue sijaitsee Asemakadun ja rautatien väliin jäävällä kapealla maa-alueella. Alue on vehreä ja tiet ovat hiekkapintaisia noudattaen maaston muotoja. Vanhin säilynyt rakennuskanta sijoittuu pääosin kahden säilyneen kadun, Raivionkadun ja sitä risteävän nimettömän poikkikadun varrelle. Raivionkatu muodostaa nykyisen läpiajettavan pääkadun. Poikkikatu oli aikaisemmin osa päätietä, joka johti työväentalon vierestä radan yli Nälkälänmäelle. Osa alkuperäisestä tieverkosta muutettu kevyen liikenteen väyläksi. Säilyneitä, ennen sotia rakennettuja asuinrakennuksia on 13 kappaletta ja ne ovat pääosin 1900-luvun alkupuolelta. Näiden lisäksi ovat Raivion työväentalo (1914) ja kaksi 1940/50-luvulta olevaa asuinrakennusta. Vanha rakennuskanta on pääosin säilynyt vanhassa asussaan ja mitoissaan. Useimpiin kuuluu myös vanha talousrakennus. Osassa rakennuksista on kuitenkin nähtävissä myöhempien aikojen korjaustöiden jälkiä ja tyylejä. Tontit ovat vaihtelevan kokoisia. Pienimmät ovat noin 400 ja suurimmat hiukan yli 1000 neliömetriä. Tontit ovat reheviä, runsaspuustoisia. Osa puutarhoista on hoidettuja, osa taasen asumattomuuden vuoksi umpeen kasvavia. Vaikka alueen rakennuskanta on reuna-alueilla uudistunut, muodostaa vanha alue selkeän tarkasti rajattavissa olevan alueen. Vanha, hyvin säilynyt asuinalue rajoittuu idässä ja lännessä 1900-luvun lopun rakennuskantaan. Idässä on Varikonkatu ja sen varrella on uudempaa asutusta 1970- ja 1980-luvulta mm. Helluntaiseurakunnan kirkko. Länsiosassa on purettu alueeseen kuulunutta rakennuskantaa ja tilalle on rakennettu rivitaloja ja liikeyrityksiä 1990-luvulla. Etelässä Asemakadun varteen on syntynyt kapea metsävyöhyke rakennuskannan purkamisen seurauksena. Pohjoisessa rautatie muodostaa selkeän rajan, joskin historiallisesti Raivion alue jatkui myös pohjoispuolelle. Raivion alueen kaavat ovat vuosilta 1959 ja 1970, lisäksi on tehty pieniä kaavamuutoksia reuna-alueiden uudisrakentamisen yhteydessä 1980-luvulla. Kaavojen toteuttaminen vaikuttaisi rakennuskantaan ja katujen leveyteen suuresti. Vanha kaava, joka tehtiin sen jälkeen kun Nuupala liitettiinVammalan kauppalaan vuonna 1955, on edelleen suurelta osin voimassa Raivion keskeisillä alueilla. Uudemmat kaavamuutokset ovat pieniä alueita ja keskittyvät alueen reunoille, joille on rakennettu 1980/90-luvulla. Vanha, vuoden 1959 kaavaan on merkitty alueelle useita 3-kerroksisia kerrostaloja.

Alun perin Raivion palstatilana tunnettu asuinalue jatkui kiilana radan pohjoispuolelle. Tämä alue on käsitelty Pirkanmaan maakuntamuseon Kulttuuriympäristöyksikön tekemässä Vammala, 6.kaupunginosa, Rakennusinventointi 2003 –raportissa. Raivion radan pohjoispuolen, kiilamaisen alueen rakennuskanta 1910/20-luvulta, joten se on eteläpuolen aluetta hiukan nuorempaa.

Rakennuskanta tulisi inventoida ja alueelle olisi hyvä laatia rakennustapaohjeet. Nykyinen kaavatilanne, jonka pohja on vuodelta 1959, mahdollistaa huomattavasti nykyistä raskaamman rakentamisen.

Vammala 2004

Hankkeen Vammala. Keskustan osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöinventointi 2004 liitteet:

- Alueinventointikortti