DIAR: 465/2023

Hei!

Maakuntamuseo sai kutsun osallistua 20.6. pidettyyn kaupunkikuvatoimikunnan kokoukseen, jossa käsiteltiin Tahera-hankkeeseen liittyviä suunnitelmia Tampereen valtatien ylittävien siltojen uudistamiseksi. Valitettavasti kutsu tuli sen verran lyhyellä varoitusajalla, etteivät aikataulut antaneet myöten osallistua. Tässä kuitenkin kommentteja seuraavaa kokousta (15.8.) ajatellen.

Kaupunkikuvatoimikunnan kesäkuussa pidettyä kokousta varten maakuntamuseolle toimitettiin ennakkomateriaalina kummastakin sillasta yksi havainnekuva, joihin sisältyi kaksi eri väritysvaihtoehtoa sekä asemapiirros. (Tahera Sillat RS Maisema- ja valaistussuunnittelu K3/ 6.6.2023) Maakuntamuseolla ei ole ollut käytettävissään KAUKU:n kokouksen jälkeen mahdollisesti muokattuja suunnitelmia.

Ainoastaan läntisemmästä Viinikanojan ylittävästä alikulkusillasta (Viinikanojan silta) on saatavilla tutkimustietoa. Silta sisältyy Tampereen rautatieasema, henkilöratapiha, eteläinen verturitalli ja Viinikanojan silta -rakennushistoriaselvitykseen (Vahanen rakennusfysiikka Oy / Anu Laurila, 2020). Kyseessä on vuonna 1930/1939 valmistunut, betoniarkuille perustettu rautatiesilta, jota levennettiin 1940-luvun puolivälin jälkeen sekä uudelleen 1960-1970 -lukujen taitteessa.

RHS:ssä todetaan, että Viinikanojan siltaa rakenteeltaan vastaavia siltoja on Väylän Taitorakennerekisterin mukaan Suomessa 114 kpl (ennen vuotta 1940 valmistuneita), joten siltarakenteena se ei edusta ainutlaatuista ratkaisua. Kuusi saman rakenteen omaavaa siltaa on rekisterissä merkitty historiallisesti merkittäviksi. Alun perin silta on ollut sopusuhtainen ja sopeutunut kauniisti maisemaan. Ympäristössä tapahtuneet muutokset ovat kuitenkin muuttaneet merkittävästi niin sillan mittasuhteita kuin asemaa maisemassa. Selvityksen mukaan sillalla ei voida katsoa olevan erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja lukuun ottamatta sitä, että samalla paikalla on ollut rautatiesilta jo vuodesta 1876.

Tältä pohjalta voidaan todeta, että tärkeintä jatkossakin on rautatiesillan säilyminen Viinikanojan alikulkusillan paikalla. RHS:ssä annettujen suositusten mukaan sillan ympäristöä on suositeltavaa kehittää siten, että sitä avarretaan vastaamaan paremmin alkuperäistä avointa tilaa, jossa silta oli eräänlainen kohokohta maisemassa. Viinikanoja olisi suositeltavaa saada paremmin havaittavaksi vesiaiheeksi, minkä toisaalta todetaan olevan hasteellista ojan jäätyä hyvin matalalle suhteessa sitä ympäröiviin teihin.

Itäisempää, Tampereen valtatie 19 kohdalla sijaitsevaa siltaa (Tampereen valtatien ylikulkusilta)  ei ole sisällytetty edellä mainittuun RHS:n tai muutenkaan inventoitu. Kyseessä on luonnonkiviverhoilluille arkuille rakennettu silta, jonka molempien päiden maapenkereissä on luonnonkiviset tukimuurit. Sillan tarkempien arvojen määrittäminen edellyttäisi sen inventoimista. Jo alustavasti voidaan kuitenkin todeta, että Tampereen valtatien ylikulkusillalla on huomattavaa kaupunkikuvallista arvoa. Sillan muoto ja arvokas kiviverhous tekevät siitä helposti tunnistettavan ja se toimii yhtenä porttiaiheena Tampereelle saavuttaessa. Nimenomaan kivisten arkkujen ja tukimuurien varaan rakennetut jykevät siltarakenteet ovat tyypillisiä maamme vanhoille rautatieympäristöille.

Suunnitelmissa luonnonkivipintaiset arkut on korvattu hoikemmilla betonipilareilla ja myös tukimuurit on ilmeisesti purettu ja korvattu eri mallisella kivimuurilla. Tältä osin havainnekuvat eivät kuvakulmasta johtuen anna ratkaisusta kovin selkeää käsitystä. Maakuntamuseo katsoo, että mikäli nykyinen silta purettaisiin, alueen historiallinen kerroksisuus ja kertovuus heikkenisivät ja kaupunkikuva muuttuisi yksipuolisemmaksi. Sillan uudistamisen tulisi perustua olemassaolevien tukimuurien ja arkkujen kunnostamiseen.

Laissa väylävirastosta 862/2009 2 §:ssä (23.11.2018/936) määrätään kohdassa 11, että yksi viraston tehtävistä on vaalia ja hoitaa hallinnassaan olevia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kiinteistökohteita, kulttuuriympäristöjä ja kulttuuriomaisuutta. Maakuntamuseo katsoo, että Tampereen valtatien alikulkusillan purkaminen ja korvaaminen uudenlaisella sillalla olisi ristiriidassa kyseisen pykälän kanssa.

DIAR: 465/2023Hei!Maakuntamuseo sai kutsun osallistua 20.6. pidettyyn kaupunkikuvatoimikunnan kokoukseen, jossa käsiteltiin Tahera-hankkeeseen liittyviä suunnitelmia Tampereen valtatien ylittävien siltojen uudistamiseksi. Valitettavasti kutsu tuli sen verran lyhyellä varoitusajalla, etteivät aikataulut antaneet myöten osallistua. Tässä kuitenkin kommentteja seuraavaa kokousta (15.8.) ajatellen.Kaupunkikuvatoimikunnan kesäkuussa pidettyä kokousta varten maakuntamuseolle toimitettiin ennakkomateriaalina kummastakin sillasta yksi havainnekuva, joihin sisältyi kaksi eri väritysvaihtoehtoa sekä asemapiirros. (Tahera Sillat RS Maisema- ja valaistussuunnittelu K3/ 6.6.2023) Maakuntamuseolla ei ole ollut käytettävissään KAUKU:n kokouksen jälkeen mahdollisesti muokattuja suunnitelmia.Ainoastaan läntisemmästä Viinikanojan ylittävästä alikulkusillasta (Viinikanojan silta) on saatavilla tutkimustietoa. Silta sisältyy Tampereen rautatieasema, henkilöratapiha, eteläinen verturitalli ja Viinikanojan silta -rakennushistoriaselvitykseen (Vahanen rakennusfysiikka Oy / Anu Laurila, 2020). Kyseessä on vuonna 1930/1939 valmistunut, betoniarkuille perustettu rautatiesilta, jota levennettiin 1940-luvun puolivälin jälkeen sekä uudelleen 1960-1970 -lukujen taitteessa.RHS:ssä todetaan, että Viinikanojan siltaa rakenteeltaan vastaavia siltoja on Väylän Taitorakennerekisterin mukaan Suomessa 114 kpl (ennen vuotta 1940 valmistuneita), joten siltarakenteena se ei edusta ainutlaatuista ratkaisua. Kuusi saman rakenteen omaavaa siltaa on rekisterissä merkitty historiallisesti merkittäviksi. Alun perin silta on ollut sopusuhtainen ja sopeutunut kauniisti maisemaan. Ympäristössä tapahtuneet muutokset ovat kuitenkin muuttaneet merkittävästi niin sillan mittasuhteita kuin asemaa maisemassa. Selvityksen mukaan sillalla ei voida katsoa olevan erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja lukuun ottamatta sitä, että samalla paikalla on ollut rautatiesilta jo vuodesta 1876.Tältä pohjalta voidaan todeta, että tärkeintä jatkossakin on rautatiesillan säilyminen Viinikanojan alikulkusillan paikalla. RHS:ssä annettujen suositusten mukaan sillan ympäristöä on suositeltavaa kehittää siten, että sitä avarretaan vastaamaan paremmin alkuperäistä avointa tilaa, jossa silta oli eräänlainen kohokohta maisemassa. Viinikanoja olisi suositeltavaa saada paremmin havaittavaksi vesiaiheeksi, minkä toisaalta todetaan olevan hasteellista ojan jäätyä hyvin matalalle suhteessa sitä ympäröiviin teihin.Itäisempää, Tampereen valtatie 19 kohdalla sijaitsevaa siltaa (Tampereen valtatien ylikulkusilta)  ei ole sisällytetty edellä mainittuun RHS:n tai muutenkaan inventoitu. Kyseessä on luonnonkiviverhoilluille arkuille rakennettu silta, jonka molempien päiden maapenkereissä on luonnonkiviset tukimuurit. Sillan tarkempien arvojen määrittäminen edellyttäisi sen inventoimista. Jo alustavasti voidaan kuitenkin todeta, että Tampereen valtatien ylikulkusillalla on huomattavaa kaupunkikuvallista arvoa. Sillan muoto ja arvokas kiviverhous tekevät siitä helposti tunnistettavan ja se toimii yhtenä porttiaiheena Tampereelle saavuttaessa. Nimenomaan kivisten arkkujen ja tukimuurien varaan rakennetut jykevät siltarakenteet ovat tyypillisiä maamme vanhoille rautatieympäristöille.Suunnitelmissa luonnonkivipintaiset arkut on korvattu hoikemmilla betonipilareilla ja myös tukimuurit on ilmeisesti purettu ja korvattu eri mallisella kivimuurilla. Tältä osin havainnekuvat eivät kuvakulmasta johtuen anna ratkaisusta kovin selkeää käsitystä. Maakuntamuseo katsoo, että mikäli nykyinen silta purettaisiin, alueen historiallinen kerroksisuus ja kertovuus heikkenisivät ja kaupunkikuva muuttuisi yksipuolisemmaksi. Sillan uudistamisen tulisi perustua olemassaolevien tukimuurien ja arkkujen kunnostamiseen.Laissa väylävirastosta 862/2009 2 §:ssä (23.11.2018/936) määrätään kohdassa 11, että yksi viraston tehtävistä on vaalia ja hoitaa hallinnassaan olevia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kiinteistökohteita, kulttuuriympäristöjä ja kulttuuriomaisuutta. Maakuntamuseo katsoo, että Tampereen valtatien alikulkusillan purkaminen ja korvaaminen uudenlaisella sillalla olisi ristiriidassa kyseisen pykälän kanssa.