Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Tampereen entinen teknillinen oppilaitos (Teku) sijaitsee Pyynikinrinteen kaupunginosassa (VII) Pyynikintien, Laiskolankujan ja Kisakentänkadun rajaamalla tontilla. Rakennukseen on tarkoitus tehdä mittava peruskorjaus, jossa julkisivuihin tehdään vain vähäisiä muutoksia, mutta sisätilat ja talotekniikka uudistetaan täysin. Rakennuksen on tarkoitus säilyä koulukäytössä; sinne on tarkoitus kunnostaa tilat lukiolle sekä väistökoululle, joka toimisi muiden keskusta-alueen koulujen peruskorjaushankkeiden aikaisena tilana. Yhteensä tilat palvelisivat noin 1100 oppilasta. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut rakennusluvan aineistoihin ja toteaa hankkeesta seuraavaa.
Monumentaalinen teknillinen oppilaitos on rakennettu kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen valmistui vuonna 1915 ja toinen vuonna 1934. Rakennus sijaitsee Pyynikinrinteen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella (Museovirasto, RKY-inventointi 2009). Tontilla on voimassa vuonna 1975 hyväksytty asemakaava, josta puuttuvat kulttuuriympäristön suojeluun tähtäävät merkinnät. Kaava onkin katsottava nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain näkökulmasta vanhentuneeksi maankäytön ohjauksen välineenä. RKY-aluerajaus on kuitenkin merkitty voimassa olevaan yleiskaavaan ja Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040. RKY-alueita koskevat valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden perusteella maankäytön suunnittelun lähtökohtana tulee olla alueen arvojen säilyminen. Rakennuksesta on peruskorjausta varten laadittu rakennushistoriaselvitys (Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen OY, 2014), josta käyvät hyvin ilmi rakennuksen poikkeuksellisen merkittävät kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot.
Peruskorjausta on esitelty maakuntamuseolle työneuvottelussa suunnittelun alkuvaiheessa 23.9.2020 ja valmiita rakennuslupasuunnitelmia 9.3.2021. Laajassa peruskorjauksessa julkisivujen rappausosat uusitaan kolmikerrosrappauksella, puhtaaksimuuratut tiilipinnat puhdistetaan, vauriot korjataan ja ikkunat uusitaan alkuperäisen mallin mukaisesti. Julkisivujen detaljiikka ennallistetaan alkuperäistä vastaavaksi. Värityksessä noudatetaan alkuperäisiä sävyjä ja pääjulkisivun upeat tammiset ulko-ovet kunnostetaan. Suurimmat muutokset ovat Kisakentänkadun puolelle ikkunan tilalle toteutettava huolto-ovi, myöhemmin lisättyjen sisäänkäyntikatosten muutokset sekä katolle toteutettavat alkuperäisiä piippuja imitoivat ilmanvaihtolaitteet. Julkisivujen ilmeeseen ja kaupunkikuvaan vaikuttavat muutokset on katsottavissa vähäisiksi ja keskeiset piirteet, kuten julkisivujen ilme ja alkuperäiset ovet, säilyvät. Valtaosa rakennuksen ikkunoista on vaihdettu jo 1980-90-luvuilla, ne ovat ilmeeltään varsin kömpelöitä, joten niiden uusiminen kohentaa rakennuksen ilmettä.
Sisätilojen ilme on pääosin peräisin 1970-90-lukujen muutosten ajalta. Alkuperäisiä rakennusosia, materiaaleja ja pintoja on säilynyt vain vähän ja näiden on tarkoitus säilyä myös tulevissa muutoksissa (esim. porraskaiteet). Rakennukseen koko talotekniikka uusitaan, myöhemmin lisätyt kevyet väliseinät ja porrashuoneiden palo-osastoinnit puretaan, kotelopalkkivälipohjat avataan ja tyhjennetään, lattiat uusitaan ja rakennetaan uusia kevyitä väliseiniä. Alkuperäiset kantavat väliseinät ja tilajaon perusperiaate, kuten käytävien sijainti, säilytetään. Erityisen positiivisena on pidettävä porrashuoneiden ja käytävien avartamista myöhemmin lisättyjä väliseiniä purkamalla. Positiivista on myös talotekniikan uusiminen siten, että aulojen ja käytävien alakatot säilyvät korkeina ja talotekniikasta vapaina ja runkolinjat sijoitetaan alakattokotelointeihin huonetilojen puolelle.
Myös pihaa uudistetaan. Rakennuksen perustusten vedeneristys ja salaojitus uusitaan, pihaa muotoillaan hulevesien ohjaamiseksi, parkkipaikat poistetaan, rinnettä pengerretään, puustoa karsitaan ja toteutetaan koulun pihalle tyypillisiä piharakenteita. Pihassa säilyvät kuitenkin olennaiset piirteet kuten Pyynikinharjulle nouseva maastonmuoto, suurimmat puut ja Kisakentänkadun puoleinen piha-aita, joskin siihen lisätään yksi kulkuaukko.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että peruskorjaus- ja muutossuunnitelmat on tehty pääosin huolellisesti, asiantuntevalla otteella, rakennuksen kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot huomioiden pyrkien osin palauttamaan aiemmissa remonteissa muokattua alkuperäistä ilmettä. Maakuntamuseo olisi toivonut, että arvorakennuksen peruskorjaus olisi suunniteltu toteutettavaksi enemmän restauroivalla otteella, välttäen ylikorjaamista, säästäen ja kunnostaen käyttökelpoisia rakennusmateriaaleja. Erityisesti rakennuksen eteläsivun säilyneiden 1930-luvun ikkunoiden kunnostamista ja säilyttämistä olisi syytä vielä tutkia. Näiden alkuperäisten ja näkyvien rakennusosien uusiminen ilman todettua, merkittävää kuntoperustetta hävittää tarpeettomasti sekä materiaaleja että niihin liittyviä rakennusperinteisiä arvoja.
Maakuntamuseo puoltaa rakennusluvan myöntämistä edellä mainituin varauksin.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Tampereen entinen teknillinen oppilaitos (Teku) sijaitsee Pyynikinrinteen kaupunginosassa (VII) Pyynikintien, Laiskolankujan ja Kisakentänkadun rajaamalla tontilla. Rakennukseen on tarkoitus tehdä mittava peruskorjaus, jossa julkisivuihin tehdään vain vähäisiä muutoksia, mutta sisätilat ja talotekniikka uudistetaan täysin. Rakennuksen on tarkoitus säilyä koulukäytössä; sinne on tarkoitus kunnostaa tilat lukiolle sekä väistökoululle, joka toimisi muiden keskusta-alueen koulujen peruskorjaushankkeiden aikaisena tilana. Yhteensä tilat palvelisivat noin 1100 oppilasta. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut rakennusluvan aineistoihin ja toteaa hankkeesta seuraavaa.
Monumentaalinen teknillinen oppilaitos on rakennettu kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen valmistui vuonna 1915 ja toinen vuonna 1934. Rakennus sijaitsee Pyynikinrinteen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella (Museovirasto, RKY-inventointi 2009). Tontilla on voimassa vuonna 1975 hyväksytty asemakaava, josta puuttuvat kulttuuriympäristön suojeluun tähtäävät merkinnät. Kaava onkin katsottava nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain näkökulmasta vanhentuneeksi maankäytön ohjauksen välineenä. RKY-aluerajaus on kuitenkin merkitty voimassa olevaan yleiskaavaan ja Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040. RKY-alueita koskevat valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden perusteella maankäytön suunnittelun lähtökohtana tulee olla alueen arvojen säilyminen. Rakennuksesta on peruskorjausta varten laadittu rakennushistoriaselvitys (Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen OY, 2014), josta käyvät hyvin ilmi rakennuksen poikkeuksellisen merkittävät kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot.
Peruskorjausta on esitelty maakuntamuseolle työneuvottelussa suunnittelun alkuvaiheessa 23.9.2020 ja valmiita rakennuslupasuunnitelmia 9.3.2021. Laajassa peruskorjauksessa julkisivujen rappausosat uusitaan kolmikerrosrappauksella, puhtaaksimuuratut tiilipinnat puhdistetaan, vauriot korjataan ja ikkunat uusitaan alkuperäisen mallin mukaisesti. Julkisivujen detaljiikka ennallistetaan alkuperäistä vastaavaksi. Värityksessä noudatetaan alkuperäisiä sävyjä ja pääjulkisivun upeat tammiset ulko-ovet kunnostetaan. Suurimmat muutokset ovat Kisakentänkadun puolelle ikkunan tilalle toteutettava huolto-ovi, myöhemmin lisättyjen sisäänkäyntikatosten muutokset sekä katolle toteutettavat alkuperäisiä piippuja imitoivat ilmanvaihtolaitteet. Julkisivujen ilmeeseen ja kaupunkikuvaan vaikuttavat muutokset on katsottavissa vähäisiksi ja keskeiset piirteet, kuten julkisivujen ilme ja alkuperäiset ovet, säilyvät. Valtaosa rakennuksen ikkunoista on vaihdettu jo 1980-90-luvuilla, ne ovat ilmeeltään varsin kömpelöitä, joten niiden uusiminen kohentaa rakennuksen ilmettä.
Sisätilojen ilme on pääosin peräisin 1970-90-lukujen muutosten ajalta. Alkuperäisiä rakennusosia, materiaaleja ja pintoja on säilynyt vain vähän ja näiden on tarkoitus säilyä myös tulevissa muutoksissa (esim. porraskaiteet). Rakennukseen koko talotekniikka uusitaan, myöhemmin lisätyt kevyet väliseinät ja porrashuoneiden palo-osastoinnit puretaan, kotelopalkkivälipohjat avataan ja tyhjennetään, lattiat uusitaan ja rakennetaan uusia kevyitä väliseiniä. Alkuperäiset kantavat väliseinät ja tilajaon perusperiaate, kuten käytävien sijainti, säilytetään. Erityisen positiivisena on pidettävä porrashuoneiden ja käytävien avartamista myöhemmin lisättyjä väliseiniä purkamalla. Positiivista on myös talotekniikan uusiminen siten, että aulojen ja käytävien alakatot säilyvät korkeina ja talotekniikasta vapaina ja runkolinjat sijoitetaan alakattokotelointeihin huonetilojen puolelle.
Myös pihaa uudistetaan. Rakennuksen perustusten vedeneristys ja salaojitus uusitaan, pihaa muotoillaan hulevesien ohjaamiseksi, parkkipaikat poistetaan, rinnettä pengerretään, puustoa karsitaan ja toteutetaan koulun pihalle tyypillisiä piharakenteita. Pihassa säilyvät kuitenkin olennaiset piirteet kuten Pyynikinharjulle nouseva maastonmuoto, suurimmat puut ja Kisakentänkadun puoleinen piha-aita, joskin siihen lisätään yksi kulkuaukko.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että peruskorjaus- ja muutossuunnitelmat on tehty pääosin huolellisesti, asiantuntevalla otteella, rakennuksen kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot huomioiden pyrkien osin palauttamaan aiemmissa remonteissa muokattua alkuperäistä ilmettä. Maakuntamuseo olisi toivonut, että arvorakennuksen peruskorjaus olisi suunniteltu toteutettavaksi enemmän restauroivalla otteella, välttäen ylikorjaamista, säästäen ja kunnostaen käyttökelpoisia rakennusmateriaaleja. Erityisesti rakennuksen eteläsivun säilyneiden 1930-luvun ikkunoiden kunnostamista ja säilyttämistä olisi syytä vielä tutkia. Näiden alkuperäisten ja näkyvien rakennusosien uusiminen ilman todettua, merkittävää kuntoperustetta hävittää tarpeettomasti sekä materiaaleja että niihin liittyviä rakennusperinteisiä arvoja.
Maakuntamuseo puoltaa rakennusluvan myöntämistä edellä mainituin varauksin.
Jaa
Facebookissa