Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Hervannan vapaa-aikakeskuksen peruskorjaushankkeen rakennuslupa-aineistosta. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoihin ja toteaa seuraavaa.

Raili ja Reima Pietilän vuonna 1977 suunnittelema ja vuonna 1979 valmistunut Hervannan vapaa-aikakeskus on osa Hervannan keskusakselin valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). Rakennukseen ei kohdistu voimassa olevassa, rakennuksen kanssa saman ikäisessä asemakaavassa suojelumerkintöjä. Asemakaava on nykyisen Maankäyttö- ja rakennuslain näkökulmasta vanhentunut. Alueella on voimassa Kantakaupungin yleiskaava 2040, jossa sille on osoitettu merkintä V8: Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Kaavamääräyksen mukaan alueella tapahtuva kehittäminen on sovitettava arvokkaan kulttuuriympäristön vaatimuksiin. Alue- tai rakennuskohtaisia suojelumääräyksiä ei ole annettu.

Vuonna 2021 on laadittu Hervannan seurakunta- ja vapaa-aikakeskuksen rakennushistoriaselvitys (Arkkitehtitoimisto Neva 2021), jossa on käyty läpi Hervannan rakentamisen taustaa, Pietilöiden Hervantaan suunnitteleman keskusakselin suunnittelua ja rakentamista sekä analysoitu vapaa-aikakeskuksen arkkitehtuuria. Selvityksessä on tuotu esiin rakennukselle ominaiset materiaalit, väritys ja muotokieli, sekä niiden säilyneisyys, joka on pääasiassa erittäin hyvä. Selvityksessä on määritelty rakennuksen arvot ja esitetty toimenpidesuositukset korjaus- ja muutoshankkeita ajatellen. Selvitys on toiminut tärkeänä lähtökohtana rakennuslupa-aineiston arvioinnissa.

Hankkeen kuvaus

Hervannan vapaa-aikakeskuksen peruskorjaushankkeessa toteutetaan korjaus- ja muutostöitä sekä osittainen käyttötarkoituksen muutos. Hankkeen aikana rakennuksen julkisivumuuraus puretaan ja rakennetaan uudestaan entiselleen. Rakennuksen tekniikka uusitaan täydellisesti. Rakennuksen ylimpään kerrokseen (2. krs) toteutetaan uudet kookkaat ilmastointikonehuoneet entisiin kuuluttamo- ja tulkkaustiloihin, jotka eivät enää ole käytössä. Katolle sijoitetaan uusia entistä korkeampia ilmanvaihdon piippuja, joiden näkösuojaksi rakennetaan teräsrakenteinen seinäke Lindforsinkadun ja Valtaraitin puolille. Palloiluhallin eteläiselle katonlappeelle on tarkoitus sijoittaa aurinkosähköjärjestelmä, joka käsittää 12 aurinkopaneelia. Paneelit kiinnitetään 10 asteen kulmaan lähes vesikaton suuntaisiksi. Muilta osin julkisivuihin ei tehdä muutoksia. Pihan järjestelyt säilyvät entisellään, pyöräpaikoitusta lisätään.

Sisätiloissa käsitellään hakemuksen mukaan kaikki tilapinnat. Sisätilojen ilme säilytetään hakemuksen mukaan alkuperäiselle arkkitehtuurille uskollisena. Merkittävimmät tilamuutokset tapahtuvat rakennuksen pohjakerroksessa (0.krs), johon toteutetaan nuorisotilat entisten kerhotilojen paikalle. Rakennuksen esteettömyyttä parannetaan ulko- ja väliovien oviautomatiikalla, korottamalla hissikuilua ylimpään kerrokseen asti ja sijoittamalla porrasnostin palloiluhallin katsomoon. Invavessojen lukumäärää lisätään.

Ulkopuoliset muutokset

Maakuntamuseo toteaa, että talotekniikan näkösuojaksi toteutettavan terässeinäkkeen lisääminen katolle on valitettavaa, mutta kuitenkin parempi ratkaisu kuin lukuisten piippujen jääminen näkyviin. Seinäkkeen sävyttäminen rakennuksen väripalettiin sopien tiilenpunaiseksi ja siniseksi on myönteinen muutos suunnitelmaluonnoksiin nähden. Aurinkosähköjärjestelmän ulkonäöstä ei ole käytettävissä havainnemateriaalia. Maakuntamuseo katsoo, että suunnitelma on toteutettavissa, mikäli laitteisto pystytään asentamaan riittävän hienovaraisesti siten, ettei se katutasosta tarkasteltuna herätä liikaa huomiota.

Rakennusta ympäröivät istutusalueet oli alun perin suunniteltu osaksi rakennusta, ja ne olivat olennainen osa Pietilän kokonaissuunnitelmaa. Maakuntamuseo esittää, että pensasistutukset ja kuuset palautettaisiin vaurioituneilta ja poistetuilta osin mahdollisuuksien mukaan.

Sisätilojen ominaispiirteet ja peruskorjauksen yleiset periaatteet

Rakennuksen sisätilat on RHS:ssä jaettu primääri- ja sekundääritiloihin julkisuusasteen ja käyttötavan mukaan. Tilojen muutoksensietokyky kytkeytyy niiden sijoittumiseen tähän jaotteluun. Primäärisiin tiloihin lukeutuvat pääkerroksen (1. krs) liikuntasali, siihen liittyvät eteis- ja aulatilat sekä kahvio. Kokonaisuutta korostaa varsinaisen rakennusmassan ulkopuolelle sijoitettu pääsisäänkäynnin tornimainen ulkoportaikko. Porrashuoneet eri puolilla rakennusta muodostavat merkittävän kokonaisuuden. Myös muodonannoltaan erityiset tilat, joissa arkkitehtuurin veistoksellisuus näkyy kaarevina seininä ja ovina, ovat erityisessä asemassa. Nämä tilat sijaitsevat pääasiassa rakennuksen kulmissa. Sekundäärisiin tiloihin lukeutuvat toimintaa tukevat harjoitus-, kerho- ja oheistilat, joita on erityisen paljon pohjakerroksessa, mutta myös muiden kerrosten seinustoilla. Näiltä osin sisätilojen arkkitehtuuri on osittain tavanomaista ja tilanjäsentely suunnitteluajankohdalle tyypillistä.

Pietilöiden ajatus kokonaistaideteoksesta näkyy siinä, että rakennukseen valitut materiaalit, värit ja detaljien muodonanto toistuvat läpi tilojen luoden johdonmukaisen interiöörikokonaisuuden. Sille luonteenomaisia piirteitä ovat puhtaaksi muurattu tai maalattu tiilimuuraus ja sen pyöristetyt kulmat, klinkkerilaatoitus erilaisilla tarkkaan valituilla väriyhdistelmillä, muovimatot, pelti- ja puupintaiset alaslasketut katot sekä sisä- ja ulkotiloissa toistuvat valetut betonipinnat, joissa on jätetty näkyviin muottijäljen diagonaalisuus. Maakuntamuseo painottaa, että nämä piirteet, materiaalit ja väritys tulee säilyttää tai korvata alkuperäistä vastaavilla. Myös alkuperäiset oranssit, punaiset ja valkoiset kiintokalusteet tulisi mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Näistä tärkeimpiä ovat Pietilöiden varta vasten vapaa-aikakeskusta varten suunnitelmat kalusteet. RHS:ssä huomionarvoisina yksityiskohtina on mainittu lisäksi mm. messinkiset detaljit ovissa, julisteiden kiinnittämiseen tarkoitetut tangot käytävillä, ovien leveät ja pyöristetyt koristelistat, keskusradiot, kaarevat ovet, tilanjakajina toimivat taitto-ovet, puiset potkupellit sekä valaisimet, jotka sinänsä edustavat aikansa standardivalaisimia, mutta ovat paikkaansa sijoitettuna ja sävytettyinä osa kokonaisuutta. Näitä piirteitä maakuntamuseo esittää säilytettäviksi, ellei sille ole pakottavaa estettä.

Sekundääriset tilat kestävät muutosta primääritiloja paremmin, mutta koska ne ovat hyvin alkuperäisessä kunnossa, tulee peruskorjauksen yhteydessä sisätilojen pinnoissa huomioida alkuperäinen materiaalimaailma ja värienkäyttö niiltä osin kuin sille ei ole erityistä estettä. Interiöörin ominaispiirteiden huomiotta jättäminen tulevissa muutoksissa rapauttaisi rakennuksen kokonaisvaltaista arkkitehtonista ilmettä. Rakennuslupa-aineistoon ei vielä sisälly tarkkoja tietoja kaikista pintamateriaaleista eikä lainkaan niiden värityksestä, joten näiltä osin maakuntamuseo ei vielä voi ottaa suunnitelmiin kantaa. RHS:n suosituksen mukaan maakuntamuseo esittää toteutettavaksi väritutkimusta niissä tiloissa, joiden osalta alkuperäinen väritys on epäselvä.

Sisätilamuutokset ja säilytettävät tilat

Merkittävimmät tilanjaon muutokset on suunniteltu tuleviin nuorisotiloihin, jossa pienempiä kerhotiloja on yhdistetty tilavammiksi ja Ahvenispuiston puoleisen lounaisen sisäänkäynnin yhteyteen on seiniä purkamalla muodostettu tilavammat eteis- ja naulakkotilat. Myös liikunta-, tuki- ja saniteettitiloissa on tarkoitus toteuttaa väliseinämuutoksia. Kuten Reima Pietilä on itse todennut, vapaa-aikakeskuksen olennaisia osia ovat vapaat muodot, värit ja materiaalit eikä niinkään väliseinien mahdollinen sijainti. Maakuntamuseo toteaa, että pienten suorakulmaisten huonetilojen on todettu sietävän muutosta hyvin, joten niihin voidaan tehdä esitetyt muutokset. Pyöreäseinäisten kulmahuoneiden on todettu kestävän muutosta melko huonosti ja käytävätilojen on katsottu sietävän muutosta vain jonkin verran. Osa alkuperäistä pyöreänurkkaista tiiliseinää täytyy eteistilojen laajentamiseksi purkaa ja osa julisteiden kiinnittämiseen tarkoitettua tankoa poistaa. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että tämä on kuitenkin mahdollisia, sillä uuden naulakkotilan käytävään liittyvä kulmaus muotoillaan Pietilöiden muotokieltä kunnioittaen pyöristetyksi. Uuden seinän pintakäsittelyn tulee olla entistä vastaava. Uusia naulakoita vastapäätä sijaitseva kaarevaseinäinen kerhotila avataan käytävään kahvioksi. Tilan on todettu sietävän muutoksia melko huonosti. Koska tilaa ei esim. jaeta pienemmiksi huoneiksi, vaan seinän veistoksellinen muotoilu on jatkossakin hyvin näkyvissä, maakuntamuseo katsoo, että esitetyt muutokset on mahdollista toteuttaa arvojen merkitsevästi kärsimättä. Rakennusta kiertävä käytävätila säilyy entisellään muissa osissa pohjakerrosta sekä 1. kerroksessa.

Liikuntasali sekä siihen liittyvät kahvio-, eteis- ja aulatilat porrastorneineen ovat primääritiloista huomattavimmat. Tiloilla on kokonaisuuden osina paitsi valtakunnallisesti merkittävää arkkitehtonista arvoa myös merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja aikakautensa kuvastajina. RHS:ssä on tuotu ilmi, miten erityisen suuri merkitys liikunnalla oli  Suomessa 1970-luvun lopulla. Liikuntasalin merkitystä kuvaavat myös siihen olennaisesti liittyvät televisiointitilat sekä tulkkien ja selostajien kopit, joilla varauduttiin kansainvälisiin kilpailuihin ja tapahtumiin. Liikuntahallin ja katsomon sekä selostamon vinon ikkunaseinän on todettu kestävän muutosta huonosti, mutta selostamon ja tulkkien tilojen hyvin. Koska tilat eivät enää ole alkuperäisessä käytössään, ne on suunnitelmissa muutettu IV-konehuoneiksi, joita tarvitaan moninkertainen määrä alkuperäiseen nähden. Suunnittelijan mukaan muutos toteutetaan siten, että vino ikkunaseinä säilyy liikuntahallin suuntaan entisellään. Maakuntamuseo toteaa, että muutos on mahdollista toteuttaa em. tavalla. Katsomon kiinteään sisustukseen kuuluvat istuimet maakuntamuseo esittää säilytettäväksi ja kunnostettavaksi. Esteettömyyteen liittyvät muutokset voidaan toteuttaa suunnitellusti.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Raili ja Reima Pietilän vuonna 1977 suunnittelema ja vuonna 1979 valmistunut Hervannan vapaa-aikakeskus on osa Hervannan keskusakselin valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). Rakennukseen ei kohdistu voimassa olevassa, rakennuksen kanssa saman ikäisessä asemakaavassa suojelumerkintöjä. Asemakaava on nykyisen Maankäyttö- ja rakennuslain näkökulmasta vanhentunut. Alueella on voimassa Kantakaupungin yleiskaava 2040, jossa sille on osoitettu merkintä V8: Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Kaavamääräyksen mukaan alueella tapahtuva kehittäminen on sovitettava arvokkaan kulttuuriympäristön vaatimuksiin. Alue- tai rakennuskohtaisia suojelumääräyksiä ei ole annettu.

Vuonna 2021 on laadittu Hervannan seurakunta- ja vapaa-aikakeskuksen rakennushistoriaselvitys (Arkkitehtitoimisto Neva 2021), jossa on käyty läpi Hervannan rakentamisen taustaa, Pietilöiden Hervantaan suunnitteleman keskusakselin suunnittelua ja rakentamista sekä analysoitu vapaa-aikakeskuksen arkkitehtuuria. Selvityksessä on tuotu esiin rakennukselle ominaiset materiaalit, väritys ja muotokieli, sekä niiden säilyneisyys, joka on pääasiassa erittäin hyvä. Selvityksessä on määritelty rakennuksen arvot ja esitetty toimenpidesuositukset korjaus- ja muutoshankkeita ajatellen. Selvitys on toiminut tärkeänä lähtökohtana rakennuslupa-aineiston arvioinnissa.

Hankkeen kuvaus

Hervannan vapaa-aikakeskuksen peruskorjaushankkeessa toteutetaan korjaus- ja muutostöitä sekä osittainen käyttötarkoituksen muutos. Hankkeen aikana rakennuksen julkisivumuuraus puretaan ja rakennetaan uudestaan entiselleen. Rakennuksen tekniikka uusitaan täydellisesti. Rakennuksen ylimpään kerrokseen (2. krs) toteutetaan uudet kookkaat ilmastointikonehuoneet entisiin kuuluttamo- ja tulkkaustiloihin, jotka eivät enää ole käytössä. Katolle sijoitetaan uusia entistä korkeampia ilmanvaihdon piippuja, joiden näkösuojaksi rakennetaan teräsrakenteinen seinäke Lindforsinkadun ja Valtaraitin puolille. Palloiluhallin eteläiselle katonlappeelle on tarkoitus sijoittaa aurinkosähköjärjestelmä, joka käsittää 12 aurinkopaneelia. Paneelit kiinnitetään 10 asteen kulmaan lähes vesikaton suuntaisiksi. Muilta osin julkisivuihin ei tehdä muutoksia. Pihan järjestelyt säilyvät entisellään, pyöräpaikoitusta lisätään.

Sisätiloissa käsitellään hakemuksen mukaan kaikki tilapinnat. Sisätilojen ilme säilytetään hakemuksen mukaan alkuperäiselle arkkitehtuurille uskollisena. Merkittävimmät tilamuutokset tapahtuvat rakennuksen pohjakerroksessa (0.krs), johon toteutetaan nuorisotilat entisten kerhotilojen paikalle. Rakennuksen esteettömyyttä parannetaan ulko- ja väliovien oviautomatiikalla, korottamalla hissikuilua ylimpään kerrokseen asti ja sijoittamalla porrasnostin palloiluhallin katsomoon. Invavessojen lukumäärää lisätään.

Ulkopuoliset muutokset

Maakuntamuseo toteaa, että talotekniikan näkösuojaksi toteutettavan terässeinäkkeen lisääminen katolle on valitettavaa, mutta kuitenkin parempi ratkaisu kuin lukuisten piippujen jääminen näkyviin. Seinäkkeen sävyttäminen rakennuksen väripalettiin sopien tiilenpunaiseksi ja siniseksi on myönteinen muutos suunnitelmaluonnoksiin nähden. Aurinkosähköjärjestelmän ulkonäöstä ei ole käytettävissä havainnemateriaalia. Maakuntamuseo katsoo, että suunnitelma on toteutettavissa, mikäli laitteisto pystytään asentamaan riittävän hienovaraisesti siten, ettei se katutasosta tarkasteltuna herätä liikaa huomiota.

Rakennusta ympäröivät istutusalueet oli alun perin suunniteltu osaksi rakennusta, ja ne olivat olennainen osa Pietilän kokonaissuunnitelmaa. Maakuntamuseo esittää, että pensasistutukset ja kuuset palautettaisiin vaurioituneilta ja poistetuilta osin mahdollisuuksien mukaan.

Sisätilojen ominaispiirteet ja peruskorjauksen yleiset periaatteet

Rakennuksen sisätilat on RHS:ssä jaettu primääri- ja sekundääritiloihin julkisuusasteen ja käyttötavan mukaan. Tilojen muutoksensietokyky kytkeytyy niiden sijoittumiseen tähän jaotteluun. Primäärisiin tiloihin lukeutuvat pääkerroksen (1. krs) liikuntasali, siihen liittyvät eteis- ja aulatilat sekä kahvio. Kokonaisuutta korostaa varsinaisen rakennusmassan ulkopuolelle sijoitettu pääsisäänkäynnin tornimainen ulkoportaikko. Porrashuoneet eri puolilla rakennusta muodostavat merkittävän kokonaisuuden. Myös muodonannoltaan erityiset tilat, joissa arkkitehtuurin veistoksellisuus näkyy kaarevina seininä ja ovina, ovat erityisessä asemassa. Nämä tilat sijaitsevat pääasiassa rakennuksen kulmissa. Sekundäärisiin tiloihin lukeutuvat toimintaa tukevat harjoitus-, kerho- ja oheistilat, joita on erityisen paljon pohjakerroksessa, mutta myös muiden kerrosten seinustoilla. Näiltä osin sisätilojen arkkitehtuuri on osittain tavanomaista ja tilanjäsentely suunnitteluajankohdalle tyypillistä.

Pietilöiden ajatus kokonaistaideteoksesta näkyy siinä, että rakennukseen valitut materiaalit, värit ja detaljien muodonanto toistuvat läpi tilojen luoden johdonmukaisen interiöörikokonaisuuden. Sille luonteenomaisia piirteitä ovat puhtaaksi muurattu tai maalattu tiilimuuraus ja sen pyöristetyt kulmat, klinkkerilaatoitus erilaisilla tarkkaan valituilla väriyhdistelmillä, muovimatot, pelti- ja puupintaiset alaslasketut katot sekä sisä- ja ulkotiloissa toistuvat valetut betonipinnat, joissa on jätetty näkyviin muottijäljen diagonaalisuus. Maakuntamuseo painottaa, että nämä piirteet, materiaalit ja väritys tulee säilyttää tai korvata alkuperäistä vastaavilla. Myös alkuperäiset oranssit, punaiset ja valkoiset kiintokalusteet tulisi mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Näistä tärkeimpiä ovat Pietilöiden varta vasten vapaa-aikakeskusta varten suunnitelmat kalusteet. RHS:ssä huomionarvoisina yksityiskohtina on mainittu lisäksi mm. messinkiset detaljit ovissa, julisteiden kiinnittämiseen tarkoitetut tangot käytävillä, ovien leveät ja pyöristetyt koristelistat, keskusradiot, kaarevat ovet, tilanjakajina toimivat taitto-ovet, puiset potkupellit sekä valaisimet, jotka sinänsä edustavat aikansa standardivalaisimia, mutta ovat paikkaansa sijoitettuna ja sävytettyinä osa kokonaisuutta. Näitä piirteitä maakuntamuseo esittää säilytettäviksi, ellei sille ole pakottavaa estettä.

Sekundääriset tilat kestävät muutosta primääritiloja paremmin, mutta koska ne ovat hyvin alkuperäisessä kunnossa, tulee peruskorjauksen yhteydessä sisätilojen pinnoissa huomioida alkuperäinen materiaalimaailma ja värienkäyttö niiltä osin kuin sille ei ole erityistä estettä. Interiöörin ominaispiirteiden huomiotta jättäminen tulevissa muutoksissa rapauttaisi rakennuksen kokonaisvaltaista arkkitehtonista ilmettä. Rakennuslupa-aineistoon ei vielä sisälly tarkkoja tietoja kaikista pintamateriaaleista eikä lainkaan niiden värityksestä, joten näiltä osin maakuntamuseo ei vielä voi ottaa suunnitelmiin kantaa. RHS:n suosituksen mukaan maakuntamuseo esittää toteutettavaksi väritutkimusta niissä tiloissa, joiden osalta alkuperäinen väritys on epäselvä.

Sisätilamuutokset ja säilytettävät tilat

Merkittävimmät tilanjaon muutokset on suunniteltu tuleviin nuorisotiloihin, jossa pienempiä kerhotiloja on yhdistetty tilavammiksi ja Ahvenispuiston puoleisen lounaisen sisäänkäynnin yhteyteen on seiniä purkamalla muodostettu tilavammat eteis- ja naulakkotilat. Myös liikunta-, tuki- ja saniteettitiloissa on tarkoitus toteuttaa väliseinämuutoksia. Kuten Reima Pietilä on itse todennut, vapaa-aikakeskuksen olennaisia osia ovat vapaat muodot, värit ja materiaalit eikä niinkään väliseinien mahdollinen sijainti. Maakuntamuseo toteaa, että pienten suorakulmaisten huonetilojen on todettu sietävän muutosta hyvin, joten niihin voidaan tehdä esitetyt muutokset. Pyöreäseinäisten kulmahuoneiden on todettu kestävän muutosta melko huonosti ja käytävätilojen on katsottu sietävän muutosta vain jonkin verran. Osa alkuperäistä pyöreänurkkaista tiiliseinää täytyy eteistilojen laajentamiseksi purkaa ja osa julisteiden kiinnittämiseen tarkoitettua tankoa poistaa. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että tämä on kuitenkin mahdollisia, sillä uuden naulakkotilan käytävään liittyvä kulmaus muotoillaan Pietilöiden muotokieltä kunnioittaen pyöristetyksi. Uuden seinän pintakäsittelyn tulee olla entistä vastaava. Uusia naulakoita vastapäätä sijaitseva kaarevaseinäinen kerhotila avataan käytävään kahvioksi. Tilan on todettu sietävän muutoksia melko huonosti. Koska tilaa ei esim. jaeta pienemmiksi huoneiksi, vaan seinän veistoksellinen muotoilu on jatkossakin hyvin näkyvissä, maakuntamuseo katsoo, että esitetyt muutokset on mahdollista toteuttaa arvojen merkitsevästi kärsimättä. Rakennusta kiertävä käytävätila säilyy entisellään muissa osissa pohjakerrosta sekä 1. kerroksessa.

Liikuntasali sekä siihen liittyvät kahvio-, eteis- ja aulatilat porrastorneineen ovat primääritiloista huomattavimmat. Tiloilla on kokonaisuuden osina paitsi valtakunnallisesti merkittävää arkkitehtonista arvoa myös merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja aikakautensa kuvastajina. RHS:ssä on tuotu ilmi, miten erityisen suuri merkitys liikunnalla oli  Suomessa 1970-luvun lopulla. Liikuntasalin merkitystä kuvaavat myös siihen olennaisesti liittyvät televisiointitilat sekä tulkkien ja selostajien kopit, joilla varauduttiin kansainvälisiin kilpailuihin ja tapahtumiin. Liikuntahallin ja katsomon sekä selostamon vinon ikkunaseinän on todettu kestävän muutosta huonosti, mutta selostamon ja tulkkien tilojen hyvin. Koska tilat eivät enää ole alkuperäisessä käytössään, ne on suunnitelmissa muutettu IV-konehuoneiksi, joita tarvitaan moninkertainen määrä alkuperäiseen nähden. Suunnittelijan mukaan muutos toteutetaan siten, että vino ikkunaseinä säilyy liikuntahallin suuntaan entisellään. Maakuntamuseo toteaa, että muutos on mahdollista toteuttaa em. tavalla. Katsomon kiinteään sisustukseen kuuluvat istuimet maakuntamuseo esittää säilytettäväksi ja kunnostettavaksi. Esteettömyyteen liittyvät muutokset voidaan toteuttaa suunnitellusti.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.