Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Petsamon pientaloalueen piharakentamiseen liittyvistä kulttuurihistoriallisista arvoista. Petsamo on rakentunut 1920-50-luvuilla. Alueen suunnittelun tavoitteena oli luoda laadukkaiden asuntojen ja vihreiden puutarhojen alue Tampereen työväestölle. Pihapiiri puutarhoineen oli olennainen osa petsamolaistaloja. Kotitarveviljely teki pihoista ennen kaikkea hyötypuutarhoja kasvimaineen, marjapensaineen ja omenapuineen. Asuinrakennuksen lisäksi tontille kuului aina myös ulkorakennus, johon sijoitettiin puuliiteri, varasto ja käymälä. Petsamon suunnittelua ohjanneet tavoitteet ovat edelleen alueen keskeisiä piirteitä, ja Petsamon vihreä puutarhakaupunkiolemus on säilynyt hyvin. Petsamo on maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jonka arvojen huomioimista ohjataan maakuntakaavassa suunnittelumäräyksellä: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen."

Petsamon omaleimaisen ilmeen säilymiseksi on tärkeää vaalia niitä piirteitä, jotka tekevät kaupunkikuvasta yhtenäisen ja tunnistettavan. Petsamon ominaispiirteitä ja arvoja on tutkittu vuonna 2006 laaditussa rakennetun ympäristön selvityksessä "Petsamo - Rakennetun ympäristön kulttuurihistorialliset ominaispiirteet". Petsamon yhtenäiselle kaupunkikuvalle tyypillisiä piirteitä ovat mm. rakennusten yhtenäinen mittakaava ja muoto, rakennusten säännöllinen sijoitus tontilla sekä katunäkymät. Puutarhakaupunkiajattelun mukaisesti rakennusten sijoittelu Petsamossa on melko väljää ja kaduilta avautuu näkymiä pihapiireihin. Asuinrakennukset sijaitsevat pääsääntöisesti kadun varressa, julkisivu kadulle päin. Sijoittelu luo kadunvarteen yhtenäisen julkisivunauhan. Pihat muodostavat korttelien keskelle rehevän puutarha-alueen. Talousrakennukset on sijoitettu tontin peräosaan, usein tontin rajaa vasten. Joillakin naapuritonteilla on yhteinen talousrakennus. Petsamon vanhat talousrakennukset ovat malliltaan loivan harjakattoisia tai pulpettikattoisia, jolloin lape nousee tontin sivurajaa kohden. Massoittelultaan piharakennukset ovat päärakennuksia eleettömämpiä ja pääsääntöisesti ilman katoksia tai ulokkeita. Koljontien pohjoispuolella ja Lusankadun pohjoispäässä tonttien piha-alueet sijaitsevat kuitenkin muusta alueesta poiketen pääosin kadun puolella, jolloin piharakennusten vaikutus kaupunkikuvaan on huomattava.

Rakennetun ympäristön selvitys antaa toimenpidesuosituksia Petsamon piharakentamiselle. Sen mukaan Petsamon tonttien puutarhamaisuus on alueen identiteetin säilymisen kannalta arvokasta. Tontteja ei suositella rakennettaviksi täyteen rakennusmassoja tai piharakenteita, vaan rehevyyttä ja pihan toiminnallista käyttöä tulisi edelleen suosia. Piharakennusten säilymistä osana asumista ja pihapiirejä suositellaan, ja autotallit tulisi sijoittaa alkuperäiseen tapaan pihan peräosaan erilleen päärakennuksesta. Petsamossa on suojelukaava, joka ohjaa alueen piharakennusten muotoa, kattokulmaa, sijoittumista tontille ja rakennusoikeutta rakennetun ympäristön arvot huomioivalla tavalla. Lisäksi kaavaa varten on laadittu samanaikaisesti asemakaavan kanssa rakentamistapaohje, joka antaa asiasta tarkempia ohjeita. Kaava ohjaa piharakennukset sijoittumaan asuinrakennusten taakse, erilleen asuinrakennuksista, ja rajoittaa niiden määrää ja kokoa siten, että jäljelle jää myös vapaata piha-aluetta.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Petsamossa piharakennuskannalla on erityinen merkitys maakunnallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön säilymiselle. Piharakennukset ovat alueelle tyypillisiä, mutta niiden sijoittelua, kokoa ja ulkoasua on syytä ohjata huolellisesti arvoalueen luonteen ja kaupunkikuvan säilyttämiseksi. Alueelle mahdollista piharakennuskantaa on arvioitu osana suojelukaavaprosessia, ja kaavassa ja rakentamistapaohjeessa esitetään kaavaprosessin myötä syntynyt ratkaisu asiasta. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että lähtökohtaisesti Petsamon alueen pihojen rakennettua ympäristöä tulisi ohjata asemakaavan ja sen rakentamistapaohjeen mukaan eikä alueelle saisi hyväksyä muita merkittävän kokoisia (yli 10 neliömetriä) rakennuksia tai rakennelmia. Mikäli Petsamon piharakennusten ja -rakennelmien ohjaaminen perustuu johonkin muuhun kuin alueen asemakaavaan ja rakentamistapaohjeeseen on mahdollista, että maakunnallisesti arvokkaan alueen kulttuurihistorialliset arvot vaarantuvat.