Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Aleksandra Siltasen puisto sijaitsee Tammerkosken rannassa, Tampellan entisen tehdasalueen pohjoisosassa. Alue on ollut osa metalliteollisuuden tuotantoaluetta koko Tampellan tehtaan toiminta-ajan 1840-luvulta 1990-luvulle. Metalliteollisuuden varhaisimmat toimitilat - masuuni, valimo, konepaja ja hiilivarasto - sijaitsivat juuri nykyisen Aleksandra Siltasen puiston eteläosassa ja eteläpuolella. Muistona varhaisesta teollisesta toiminnasta alueella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös Tampellan masuuni (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000002011, liitekartta 1). Edellä mainituista syistä johtuen paikalla on erityistä merkitystä Pirkanmaan metallialan suurteollisuuden syntypaikkana.
Alueen vanhimmat rakennukset on purettu jo 1800-luvulla, ja myös niiden jälkeen lähialueelle rakennetut, teolliseen toimintaan liittyneet rakennukset on purettu museokeskus Vapriikkiin kuuluvia rakennuksia lukuun ottamatta. Puiston ja sen lähiympäristön nykyinen ilme on Vapriikkia ja kosken rakenteita lukuun ottamatta 2000-luvulta. Puistossa sijaitsevan kallion länsirinteessä on Kalle Päätalon muistomerkki (Arja Renell': Maaltamuutto). Aleksandra Siltasen puisto on osa Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, joka on yksi Suomen kansallismaisemista.
Aleksandra Siltasen puistoon on suunniteltu kevytrakenteisen, väliaikaisen kahvilan rakentamista. Reunaehtoja kahvilan sijoittamiselle asettavat mm. alueella sijaitseva Tampellan masuunin muinaisjäännös, Maaltamuutto-teos, alueen kaupunkikuvallisesti merkittävät näkymät ja sijoittuminen Tammerkosken kulttuurihistoriallisesti merkittävälle ranta-alueelle sekä alueella sijaitseva puistomuuntamo. Maakuntamuseo on keskustellut hankkeesta Maaltamuutto-teoksen osalta Tampereen taidemuseon kanssa. Voimassa olevassa asemakaavassa puistoon on merkitty sen käyttöä palvelevan rakennuksen rakennusala, mutta puistomuuntamon sijoituspaikasta johtuen kahvilaa ei ole mahdollista rakentaa tuolle rakennusalalle. Puiston käyttötarkoitusmerkinnän määräyksen mukaan puisto tulee rakentaa ottaen huomioon alueen sijainti ja maisemallinen merkitys, ja puistoon sijoitettavan rakennuksen suunnittelua on ohjattu merkinnällä, jonka mukaan rakennuksen pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee olla lasia.
Alustavissa suunnitelmissa rakennukselle on haettu kevyttä, paviljonkimaista ilmettä, mutta suunnitelmat ovat vielä hyvin viitteellisiä. Maakuntamuseolle on esitetty kaksi suunnitelmavaihtoehtoa, joita maakuntamuseo kommentoi nyt ensi sijassa rakennuksen sijoittelun osalta. 5.5.2020 on päivätty suunnitelmaluonnos, jossa kahvila sijoittuu koillinen-lounais -suunnassa Aleksandra Siltasen puiston kallion ja Vapriikin väliselle alueelle, ja 11.3.2020 on tulostettu suunnitelma, jossa kahvila sijoittuu kaakko-luode -suunnassa samalle alueelle, mutta suuntauksestaan johtuen hiukan etäämmäs Tampellan masuunin muinaisjäännöksestä.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kulttuuriympäristöarvojen näkökulmasta rakentaminen alueelle on lähtökohtaisesti mahdollista, vaikkakin lukuisat reunaehdot tekevät hankkeesta haasteellisen. Kahvilan suunniteltu sijainti ei asetu Maaltamuutto-teoksen näkymien eteen, eikä hankkeella ole välitöntä vaikutusta teokseen. Esitettyjen vaihtoehtojen osalta maakuntamuseo toteaa, että kaakko-luode suuntainen sijoittelu myötäilee luontevammin Aleksandra Siltasen puiston kalliota eikä rajaa niin selkeästi puiston eteläpäätä kuin koillinen-lounais -suuntaisesti asettuva vaihtoehto. Aleksandra Siltasen puiston kalliota reunustava sijoittelu on ollut myös alueen asemakaavassa puiston rakennukselle suunniteltu sijoitussuunta. Kaakko-luode -suuntainen sijoittelu on myös kaupunkikuvallisesti luontevampi vaihtoehto. Kaakko-luode suuntainen vaihtoehto on parempi myös kiinteän muinaisjäännöksen kannalta, koska kahvila tässä vaihtoehdossa sijoittuu etäämmäs muinaisjäännöksestä.
Kahvilarakennuksen ja terassin etäisyys kiinteään muinaisjäännökseen tulee olla vähintään kaksi metriä. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Suunnitelmien mukaan kahvilan tai terassin rakentaminen ei vaadi maahan kajoavia toimenpiteitä. Sen sijaan kahvilan sähkö-, vesi- ja viemäriliittymien käyttöönotto tätä vaatii. Molemmat kahvilan sijaintivaihtoehdot sijoittuvat muinaisjäännösalueen ulkopuolelle, mutta ovat alueella, jolla tiedetään sijainneen Tampellan toimintaan liittyviä, 1800-luvun lopussa rakennettuja teollisuusrakennuksia. Tästä syystä Pirkanmaan maakuntamuseolle on varattava mahdollisuus tehdä tarkastus siinä vaiheessa, kun kahvilaan liittyviä kaapeleita- ja putkia yhdistetään alueella jo sijaitseviin sähkökaapeleihin ja vesi- ja viemäriputkiin. Kaivuuajankohdasta tulee olla yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija Kirsi Luotoon (kirsi.luoto@tampere.fi, p. 040 520 1281).
Kahvilan vaikutus alueen arvokkaaseen kulttuuriympäristöön riippuu ennen kaikkea sen arkkitehtisuunnittelusta. Pieni ja ilmava paviljonki on sovitettavissa ympäristöönsä, mutta se vaatii huolellista suunnittelua ja toteutusta. Rakennuksen asettuminen paikalleen edellyttää myös sen korkeussuhteiden ja perustusten sopeutumista paikkaan. Rakennuksen terassin ei tule olla hallitseva, ja maakuntamuseo esittääkin joko sen pienentämistä tai toteuttamista nykyistä maanpintaa myötäävänä, eleettömänä, kaiteettomana ratkaisuna. Tarkemmat suunnitelmat rakennuksesta ja havainnekuvat sen sijoittumisesta ympäristöönsä tulee lähettää lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Aleksandra Siltasen puisto sijaitsee Tammerkosken rannassa, Tampellan entisen tehdasalueen pohjoisosassa. Alue on ollut osa metalliteollisuuden tuotantoaluetta koko Tampellan tehtaan toiminta-ajan 1840-luvulta 1990-luvulle. Metalliteollisuuden varhaisimmat toimitilat - masuuni, valimo, konepaja ja hiilivarasto - sijaitsivat juuri nykyisen Aleksandra Siltasen puiston eteläosassa ja eteläpuolella. Muistona varhaisesta teollisesta toiminnasta alueella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös Tampellan masuuni (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000002011, liitekartta 1). Edellä mainituista syistä johtuen paikalla on erityistä merkitystä Pirkanmaan metallialan suurteollisuuden syntypaikkana.
Alueen vanhimmat rakennukset on purettu jo 1800-luvulla, ja myös niiden jälkeen lähialueelle rakennetut, teolliseen toimintaan liittyneet rakennukset on purettu museokeskus Vapriikkiin kuuluvia rakennuksia lukuun ottamatta. Puiston ja sen lähiympäristön nykyinen ilme on Vapriikkia ja kosken rakenteita lukuun ottamatta 2000-luvulta. Puistossa sijaitsevan kallion länsirinteessä on Kalle Päätalon muistomerkki (Arja Renell': Maaltamuutto). Aleksandra Siltasen puisto on osa Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, joka on yksi Suomen kansallismaisemista.
Aleksandra Siltasen puistoon on suunniteltu kevytrakenteisen, väliaikaisen kahvilan rakentamista. Reunaehtoja kahvilan sijoittamiselle asettavat mm. alueella sijaitseva Tampellan masuunin muinaisjäännös, Maaltamuutto-teos, alueen kaupunkikuvallisesti merkittävät näkymät ja sijoittuminen Tammerkosken kulttuurihistoriallisesti merkittävälle ranta-alueelle sekä alueella sijaitseva puistomuuntamo. Maakuntamuseo on keskustellut hankkeesta Maaltamuutto-teoksen osalta Tampereen taidemuseon kanssa. Voimassa olevassa asemakaavassa puistoon on merkitty sen käyttöä palvelevan rakennuksen rakennusala, mutta puistomuuntamon sijoituspaikasta johtuen kahvilaa ei ole mahdollista rakentaa tuolle rakennusalalle. Puiston käyttötarkoitusmerkinnän määräyksen mukaan puisto tulee rakentaa ottaen huomioon alueen sijainti ja maisemallinen merkitys, ja puistoon sijoitettavan rakennuksen suunnittelua on ohjattu merkinnällä, jonka mukaan rakennuksen pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee olla lasia.
Alustavissa suunnitelmissa rakennukselle on haettu kevyttä, paviljonkimaista ilmettä, mutta suunnitelmat ovat vielä hyvin viitteellisiä. Maakuntamuseolle on esitetty kaksi suunnitelmavaihtoehtoa, joita maakuntamuseo kommentoi nyt ensi sijassa rakennuksen sijoittelun osalta. 5.5.2020 on päivätty suunnitelmaluonnos, jossa kahvila sijoittuu koillinen-lounais -suunnassa Aleksandra Siltasen puiston kallion ja Vapriikin väliselle alueelle, ja 11.3.2020 on tulostettu suunnitelma, jossa kahvila sijoittuu kaakko-luode -suunnassa samalle alueelle, mutta suuntauksestaan johtuen hiukan etäämmäs Tampellan masuunin muinaisjäännöksestä.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kulttuuriympäristöarvojen näkökulmasta rakentaminen alueelle on lähtökohtaisesti mahdollista, vaikkakin lukuisat reunaehdot tekevät hankkeesta haasteellisen. Kahvilan suunniteltu sijainti ei asetu Maaltamuutto-teoksen näkymien eteen, eikä hankkeella ole välitöntä vaikutusta teokseen. Esitettyjen vaihtoehtojen osalta maakuntamuseo toteaa, että kaakko-luode suuntainen sijoittelu myötäilee luontevammin Aleksandra Siltasen puiston kalliota eikä rajaa niin selkeästi puiston eteläpäätä kuin koillinen-lounais -suuntaisesti asettuva vaihtoehto. Aleksandra Siltasen puiston kalliota reunustava sijoittelu on ollut myös alueen asemakaavassa puiston rakennukselle suunniteltu sijoitussuunta. Kaakko-luode -suuntainen sijoittelu on myös kaupunkikuvallisesti luontevampi vaihtoehto. Kaakko-luode suuntainen vaihtoehto on parempi myös kiinteän muinaisjäännöksen kannalta, koska kahvila tässä vaihtoehdossa sijoittuu etäämmäs muinaisjäännöksestä.
Kahvilarakennuksen ja terassin etäisyys kiinteään muinaisjäännökseen tulee olla vähintään kaksi metriä. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Suunnitelmien mukaan kahvilan tai terassin rakentaminen ei vaadi maahan kajoavia toimenpiteitä. Sen sijaan kahvilan sähkö-, vesi- ja viemäriliittymien käyttöönotto tätä vaatii. Molemmat kahvilan sijaintivaihtoehdot sijoittuvat muinaisjäännösalueen ulkopuolelle, mutta ovat alueella, jolla tiedetään sijainneen Tampellan toimintaan liittyviä, 1800-luvun lopussa rakennettuja teollisuusrakennuksia. Tästä syystä Pirkanmaan maakuntamuseolle on varattava mahdollisuus tehdä tarkastus siinä vaiheessa, kun kahvilaan liittyviä kaapeleita- ja putkia yhdistetään alueella jo sijaitseviin sähkökaapeleihin ja vesi- ja viemäriputkiin. Kaivuuajankohdasta tulee olla yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija Kirsi Luotoon (kirsi.luoto@tampere.fi, p. 040 520 1281).
Kahvilan vaikutus alueen arvokkaaseen kulttuuriympäristöön riippuu ennen kaikkea sen arkkitehtisuunnittelusta. Pieni ja ilmava paviljonki on sovitettavissa ympäristöönsä, mutta se vaatii huolellista suunnittelua ja toteutusta. Rakennuksen asettuminen paikalleen edellyttää myös sen korkeussuhteiden ja perustusten sopeutumista paikkaan. Rakennuksen terassin ei tule olla hallitseva, ja maakuntamuseo esittääkin joko sen pienentämistä tai toteuttamista nykyistä maanpintaa myötäävänä, eleettömänä, kaiteettomana ratkaisuna. Tarkemmat suunnitelmat rakennuksesta ja havainnekuvat sen sijoittumisesta ympäristöönsä tulee lähettää lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Jaa
Facebookissa