Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa kerrostaloalueen rakentaminen kaava-alueelle huomioiden sen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Kaava-alueen kulttuurihistorialliset arvot liittyvät erityisesti teollisuusperintöön, mutta myös Nokian kartanon varhaisempaan historiaan. Alue on ollut paperiteollisuuden käytössä; siellä on sijainnut kuorimo, saha ja kyllästämö. Alueella on yhä 1933 rakennettu rumpukuorimorakennus, jonka laajennukset ovat valmistuneet 1941, 1959 sekä 70-luvulla. Rumpukuorimolla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa, ja osa siitä on suojeltu voimassaolevassa asemakaavassa. Kaava alue kuuluu rumpukuorimon alueen osalta Nokian teollisuuslaitosten valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, jota koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Lisäksi koko kaava-alue on maisemaltaan osa Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevien erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöarvot säilyvät ja valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Hyväksytyssä maakuntakaavassa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, tämän kaavan osalta rumpukuivaamon aluetta, koskee seuraava suunnittelumääräys: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen." Maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta eli koko kyseessä olevaa kaava-aluetta, koskee maakuntakaavan suunnittelumääräys, jossa todetaan mm. seuraavaa: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota." Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että alueen merkittävät kulttuuriympäristöarvot tulisi tuoda esiin myös kaavakartalla. Kaavaratkaisu ei myöskään sisällöltään noudata vielä maakuntakaavan suunnittelumääräyksiä kulttuuriympäristön huomioimisen osalta.

Maakuntamuseo on lausunut aiemmin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (Dnro: 112/2015). Lausunnossaan maakuntamuseo toi esiin kaava-alueen kulttuurihistoriallisia arvoja ja totesi, että asemakaavamuutoksen lähtökohtana tulee olla maiseman keskeisten elementtien vaaliminen ja uudisrakentamisen sovittaminen niihin siten että haitalliset vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Maakuntamuseo edellytti kaava-alueen arkeologisen perinnön, rakennetun ympäristön sekä maiseman inventointia. Asianmukainen kokonaisvaltainen kulttuuriympäristöinventointi on nyt laadittu. Inventoinnissa alueen kulttuuriympäristön arvoihin ja ominaispiirteisiin on keskitytty asemakaavan vaikutustason tarkkuudella. Inventoinnin mukaan Lintuniemen rumpukuorimon alue on arvoalue, jossa on nähtävissä teollisuusrakentamista 1930-70-luvuilta sekä teollisen toiminnan jäänteitä. Inventoinnin suositusten mukaan alueen teollisuusluonne ja asema vesistömaisemassa tulisi säilyttää. Yksittäisistä rakennuksista kaikkein tärkeimmiksi on todettu kuorimon 1930-50-lukujen osat, jotka tulee ehdottomasti säilyttää. Lisäksi tulisi säilyttää kuorimon 1970-luvun rakennusosa sekä siihen liittyvät hihnakuljetin ja kääntöpöytä graffitteineen. Alueella on myös muita teollisuushistoriaan liittyviä rakenteita, joita suositellaan säilytettäviksi. Inventoinnin suositusten mukaan kuorimorakennuksen suojelun tulisi koskea rakennuksen julkisivuja, eikä rakennuksen ympäristöön tulisi osoittaa hallitsevaa uudisrakentamista. Lisäksi inventointi tuo esiin kaava-alueeseen liittyviä maisemallisia arvoja. Aiemmassa lausunnossaan maakuntamuseo edellytti myös havainnekuvien laatimista kaavan maisemallisten vaikutusten arvioimiseksi. Vastineessaan maakuntamuseon lausuntoon kaavoittaja on todennut, että havainnekuvia laaditaan kaavan ehdotusvaiheessa.

Kaavaluonnoksessa on hyvällä tavalla huomioitu Nokian kartanolta Putaanvirralle avautuva arvokas näkymäakseli. Lisäksi kaavaluonnoksessa on esitetty kuorimorakennusta suojeltavaksi 1933, 1941 sekä osittain 1959 valmistuneiden osien osalta merkinnällä sr "suojeltava rakennus". Suojelu ei näin ollen koskisi edes koko inventoinnissa kaikkein arvokkaimmaksi arvioitua rakennusvaihetta. Kaavamerkintä ei myöskään sisällä asianmukaisia määräyksiä siitä, mihin ominaisuuksiin suojelu kohdistuu ja mitä sillä tarkoitetaan. Myöskään rumpukuorimon lähiympäristön ja kaava-alueen maisemallisten arvojen huomioimiseen ei oteta kaavaluonnoksessa kantaa. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että asemakaavan suojelumerkintöjen ja muiden ratkaisuiden tulee perustua kaavaa varten laaditussa selvityksessä esiin tuotujen arvojen huomioimiseen. Myös kaavaluonnoksen vaikutusten arvioinnissa on vielä puutteita. Kaavan vaikutuksia tulee arvioida myös suhteessa olemassa olevaan ympäristöön, ei vain nykyiseen asemakaavaan. Kaavaa tulee näiltä osin kehittää edelleen. Maakuntamuseo esittää työneuvottelun järjestämistä kaavan kulttuuriympäristöä koskevista suojeluasioista.

Suunnittelualue sijoittuu historialliseen ja maisemalliseen solmukohtaan, erityisen tärkeälle paikalle Tampereen kaupunkiseudulla. Nokian kartanohistoria palautuu keskiajalle. Kaava-alueen länsipuolella sijaitsee kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kartanonpuistossa tehdyissä kaivaustutkimuksissa on talletettu esihistoriallista löytöaineistoa: kvartsi-iskoksia sekä varhaismetallikautista ja rautakauden tyypin keramiikkaa.

Alueen arkeologisessa inventoinnissa (Nokia Sahanranta; Peltoja, puistoja ja teollisuutta Nokian kartanon maisemassa - arkeologian, rakennetun ympäristön ja maisemahistorian selvitys) kaava-alueella ei havaittu sijaitsevan kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta inventoinnin mukaan alueella on kaksi kulttuuriperintökohdetta, jotka ovat Nokian kartanon puutarha ja puisto ja Lintuniemen tukimuuri 1800-luvun kivirakenne. Kohteet ovat sellaisia, että ne on syytä merkitä karttaan suojeltavina kohteina. Niiden tarkat tiedot ja sijainti löytyy inventoitiraportista s. 41-55. Nokian kartanon puutarha ja puisto tulee merkitä kaavakarttaan merkinnällä /s. Kyseisen merkinnän määräys on: Muu kulttuuriperintökohde. Alue on ollut puistona 1700-luvun lopulta lähtien. Puiston hoitoa suunniteltaessa ja muissa maankäyttöhankkeissa tulee ottaa huomioon mahdollisuus, että maan alla voi olla puistoon liittyviä historiallisia rakenteita. Aluetta koskevista suunnitelmista on kuultava museoviranomaisia. Lintuniemen tukimuuri tulee merkitä kaavaan suojelumerkinnällä s: Muu kulttuuriperintökohde. Rakenteen ja kerrostuman poistaminen on sallittu vain riittävästä syystä ja riittävän arkeologisen dokumentoinnin jälkeen. Aluetta koskevista suunnitelmista on kuultava museoviranomaisia.

Lisäksi asemakaava-alueen länsiosan rajalla sijaitsee Nokian kartano Nokiankivi -niminen kiinteä muinaisjäännös (muinaisjäännösrekisteri 100024403). Siihen kuuluu 1500-luvun alkupuolella rakennetun kappelin kiviperustus ja osittain tuhoutunut keskiaikainen hautakivi, jossa hakkauksia - ns. Nokiankivi. Kivikappelin perustuksen alta on löytynyt jäännöksiä varhaiskeskiaikaisesta puurakennuksesta sekä varhaisrautakautisesta kuoppaliedestä. Kartanon ympäristö on mahdollisesti ollut vuoden 1596 lopulla Nuijasodan tapahtumapaikkana. Kartanon ympärillä on ollut myös peltoja ja puutarha. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen ympäristön kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu kajoaminen on kielletty muinaismuistolailla (1 §). Alueelle tehdyn arkeologisessa inventoinnissa todettiin, että se ei jatku kaava-alueen puolelle. Arkeologisten kohteen arvon ja merkityksen turvaamiseksi, sen ympärille tulisi kuitenkin kuitenkin varata alue, joka tukee sen olemassaoloa. Muinaisjäännöksen ympäristön tulisi olla mahdollisimman avointa. Tämä ei toteudu riittävästi kaavassa.

Maakuntamuseo esittää työneuvottelun järjestämistä kaavan kulttuuriympäristöä koskevista suojeluasioista. Kaavaehdotus tulee toimittaa maakuntamuseolle lausuntoa varten.