Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut Lempäälän Hauralan kylässä, osoitteessa Hauralantie 194, sijaitsevien Hennerin tilan talousrakennusten purkulupahakemukseen. Kyseessä ovat kiinteistöllä 418-404-1-47 sijaitsevat navetta ja lampola. Pihapiiriin kuuluvat näiden lisäksi mm. päärakennus, makasiini ja talli/kuivuri. Hennerin tilakeskus on huomioitu Lempäälän kulttuuriympäristöohjelmassa 2006, jonka mukaan Henneri on yksi Hauralan vanhoista tiloista. Sen tilakeskus sijaitsee vanhan kylätontin läheisyydessä ja edustava päärakennus on rakennettu korkealle Kirkkojärven töyräälle. Kulttuuriympäristöohjelman selvitys on luonteeltaan erittäin yleispiirteinen, joten siinä mainitaan että Henneri on todennäköisesti arvokas rakennuskohde joka tulisi inventoida tarkemmin. Alueella on 2001 vahvistettu, oikeusvaikutukseton Kuljun-Marjamäen-Moision-Keskustan osayleiskaava, jossa Hennerin tilakeskusta ei ole suojeltu. Kaavan valmistelu on tapahtunut ennen nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia, eikä se Lempäälän kulttuuriympäristöohjelman antamien tietojen perusteella todennäköisesti ole kulttuuriympäristön arvojen osalta ajan tasalla.

Maakuntamuseo on tehnyt kohteeseen 25.6.2019 maastotarkastuksen, jossa purkulupahakemuksen kohteena olevien rakennusten kuntoa arvioitiin ulkopuolelta ja havaittiin seuraavaa: Pihapiirin sisääntulotie on navetan ja lampolan välissä, varsin lähellä niitä molempia, ja on tien pinnan noustessa aiheuttanut rakennusten perustuksille kosteus- ja routavaurioita. Puurakenteinen lampola on toisin paikoin pudonnut perustuksiltaan niin, että sen runko liittyvine rakennusosineen on vääntynyt. Tiilinavetan perustusten liikkuminen tien puolelta on johtanut halkeamiin seinärakenteissa, ja romahtaneen vinttisillan alunen on täytetty maalla, mikä aiheuttaa suunnittelematonta painetta ja ylimääräistä kosteusrasitusta päädyn tiiliseinään. Lampolan profiilipeltikate ja navetan kuitusementtiaaltokate eivät vuoda merkittävästi, joskin navetan kattolevyt ovat monin paikoin reunoistaan lohkeilleet ja pinnastaan yleisesti rapautuneet. Molempien rakennusten ikkunat ovat heikossa kunnossa ja liittyvät seinärakenteisiin epätiiviisti, mikä on edesauttanut seinien vaurioiden etenemistä. Yhteenvetona voidaan todeta, että rakennukset ovat olleet pitkään huoltamatta ja niiden kunnostaminen esimerkiksi varastokäyttöön vaatisi laajoja toimenpiteitä ja merkittäviä panostuksia. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että rakennuksilla on kulttuurihistoriallista arvoa osana Hennerin tilakeskuksen kokonaisuutta. Talousrakennukset ovat erityisen merkittäviä maatilan tilakeskusten ominaispiirteiden ja luonteen säilymiselle. Maakuntamuseo pitää Hennerin navetan ja lampolan huonoa kuntoa ja purkamissuunnitelmia erittäin valitettavina. Lähtökohtaisesti Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla purkamista. Kyseiset rakennukset eivät kuitenkaan kuulu pihapiirin edustavimpaan rakennuskantaan. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että navetan ja lampolan kulttuurihistorialliset arvot eivät ole niin merkittäviä, että niiden purkaminen olisi mahdotonta.

Purettavaksi suunnitellut talousrakennukset sijaitsevat lähellä kiinteää muinaisjäännöstä Henneri 1 (muinaisjäännösrekisteritunnus 418010005). Rautakautiseen röykkiökalmistoon kuuluneet kolmetoista kiven- ja maansekaista röykkiötä ovat sijainneet Hauralantien itäpuolisella peltoalueella, Hennerin talon päärakennuksesta noin 110 metriä lounaaseen. Suurin osa hautaraunioista on tuhoutunut, ja jäljellä onkin enää kolme kiinteänä muinaisjäännöksenä pidettävää röykkiötä. Peltoalueelta on lisäksi löydetty rautakautisia irtolöytöjä, muun muassa kolme miekkaa, viisi keihäänkärkeä ja kirves. On myös mahdollista, että jossain kalmiston läheisyydessä sijaitsee ennestään tuntematon kiinteä muinaisjäännös kuten rautakautinen asuinpaikka tai muinaispelto. Muinaismuistolain mukaan luvaton kajoaminen kiinteään muinaisjäännökseen on kielletty (MML 1 §).

Edeltävän perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että mikäli rakennukset päätetään purkaa, maakuntamuseolle on varattava tilaisuus tehdä paikalla virkatyönä arkeologinen maastotarkastus rakennuksen perustuksia purettaessa. Rakennuksen perustusten purkutyön ajankohdasta tulee ottaa yhteyttä maakuntamuseon arkeologiin vähintään kolme viikkoa etukäteen (p. 040 520 1281). Tällainen työ tulee pääsääntöisesti tehdä lumettomana ja roudattomana ajankohtana rakennuksen paikalla olevan maapohjan luotettavan havainnoinnin varmistamiseksi.

Edeltävien tietojen tulee ilmetä purkamista koskevasta lupapäätöksestä, joka tulee lähettää tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseoon. Tämä maakuntamuseon lausunto pyydetään välittämään tiedoksi myös luvan hakijalle.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut Lempäälän Hauralan kylässä, osoitteessa Hauralantie 194, sijaitsevien Hennerin tilan talousrakennusten purkulupahakemukseen. Kyseessä ovat kiinteistöllä 418-404-1-47 sijaitsevat navetta ja lampola. Pihapiiriin kuuluvat näiden lisäksi mm. päärakennus, makasiini ja talli/kuivuri. Hennerin tilakeskus on huomioitu Lempäälän kulttuuriympäristöohjelmassa 2006, jonka mukaan Henneri on yksi Hauralan vanhoista tiloista. Sen tilakeskus sijaitsee vanhan kylätontin läheisyydessä ja edustava päärakennus on rakennettu korkealle Kirkkojärven töyräälle. Kulttuuriympäristöohjelman selvitys on luonteeltaan erittäin yleispiirteinen, joten siinä mainitaan että Henneri on todennäköisesti arvokas rakennuskohde joka tulisi inventoida tarkemmin. Alueella on 2001 vahvistettu, oikeusvaikutukseton Kuljun-Marjamäen-Moision-Keskustan osayleiskaava, jossa Hennerin tilakeskusta ei ole suojeltu. Kaavan valmistelu on tapahtunut ennen nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia, eikä se Lempäälän kulttuuriympäristöohjelman antamien tietojen perusteella todennäköisesti ole kulttuuriympäristön arvojen osalta ajan tasalla.

Maakuntamuseo on tehnyt kohteeseen 25.6.2019 maastotarkastuksen, jossa purkulupahakemuksen kohteena olevien rakennusten kuntoa arvioitiin ulkopuolelta ja havaittiin seuraavaa: Pihapiirin sisääntulotie on navetan ja lampolan välissä, varsin lähellä niitä molempia, ja on tien pinnan noustessa aiheuttanut rakennusten perustuksille kosteus- ja routavaurioita. Puurakenteinen lampola on toisin paikoin pudonnut perustuksiltaan niin, että sen runko liittyvine rakennusosineen on vääntynyt. Tiilinavetan perustusten liikkuminen tien puolelta on johtanut halkeamiin seinärakenteissa, ja romahtaneen vinttisillan alunen on täytetty maalla, mikä aiheuttaa suunnittelematonta painetta ja ylimääräistä kosteusrasitusta päädyn tiiliseinään. Lampolan profiilipeltikate ja navetan kuitusementtiaaltokate eivät vuoda merkittävästi, joskin navetan kattolevyt ovat monin paikoin reunoistaan lohkeilleet ja pinnastaan yleisesti rapautuneet. Molempien rakennusten ikkunat ovat heikossa kunnossa ja liittyvät seinärakenteisiin epätiiviisti, mikä on edesauttanut seinien vaurioiden etenemistä. Yhteenvetona voidaan todeta, että rakennukset ovat olleet pitkään huoltamatta ja niiden kunnostaminen esimerkiksi varastokäyttöön vaatisi laajoja toimenpiteitä ja merkittäviä panostuksia. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että rakennuksilla on kulttuurihistoriallista arvoa osana Hennerin tilakeskuksen kokonaisuutta. Talousrakennukset ovat erityisen merkittäviä maatilan tilakeskusten ominaispiirteiden ja luonteen säilymiselle. Maakuntamuseo pitää Hennerin navetan ja lampolan huonoa kuntoa ja purkamissuunnitelmia erittäin valitettavina. Lähtökohtaisesti Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla purkamista. Kyseiset rakennukset eivät kuitenkaan kuulu pihapiirin edustavimpaan rakennuskantaan. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että navetan ja lampolan kulttuurihistorialliset arvot eivät ole niin merkittäviä, että niiden purkaminen olisi mahdotonta.

Purettavaksi suunnitellut talousrakennukset sijaitsevat lähellä kiinteää muinaisjäännöstä Henneri 1 (muinaisjäännösrekisteritunnus 418010005). Rautakautiseen röykkiökalmistoon kuuluneet kolmetoista kiven- ja maansekaista röykkiötä ovat sijainneet Hauralantien itäpuolisella peltoalueella, Hennerin talon päärakennuksesta noin 110 metriä lounaaseen. Suurin osa hautaraunioista on tuhoutunut, ja jäljellä onkin enää kolme kiinteänä muinaisjäännöksenä pidettävää röykkiötä. Peltoalueelta on lisäksi löydetty rautakautisia irtolöytöjä, muun muassa kolme miekkaa, viisi keihäänkärkeä ja kirves. On myös mahdollista, että jossain kalmiston läheisyydessä sijaitsee ennestään tuntematon kiinteä muinaisjäännös kuten rautakautinen asuinpaikka tai muinaispelto. Muinaismuistolain mukaan luvaton kajoaminen kiinteään muinaisjäännökseen on kielletty (MML 1 §).

Edeltävän perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että mikäli rakennukset päätetään purkaa, maakuntamuseolle on varattava tilaisuus tehdä paikalla virkatyönä arkeologinen maastotarkastus rakennuksen perustuksia purettaessa. Rakennuksen perustusten purkutyön ajankohdasta tulee ottaa yhteyttä maakuntamuseon arkeologiin vähintään kolme viikkoa etukäteen (p. 040 520 1281). Tällainen työ tulee pääsääntöisesti tehdä lumettomana ja roudattomana ajankohtana rakennuksen paikalla olevan maapohjan luotettavan havainnoinnin varmistamiseksi.

Edeltävien tietojen tulee ilmetä purkamista koskevasta lupapäätöksestä, joka tulee lähettää tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseoon. Tämä maakuntamuseon lausunto pyydetään välittämään tiedoksi myös luvan hakijalle.