Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa asiakohdassa mainitusta korjaushankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa seuraavaa. Korjauksen kohteena on kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävällä paikalla Pispalanharjun laella sijaitseva Pispalan (ent. Pispan) koulu, joka on rakennettu kolmessa vaiheessa vuosien 1915 ja 1941 välillä. Rakennuksen eri rakennusvaiheet näkyvät niin ulko- kuin sisätiloissa mm. yksittäisinä rakennusosina, mutta tyylillisesti leimaavin on 1940-luvun viimeisimmän laajennuksen jälkeinen funktionalistishenkinen muotokieli. Korjaushankkeen tavoitteet ovat lähtökohtaisesti hyvät ja on ilahduttavaa jos haastavia alakattopanelointeja tai muita rakennuksen historiallista kertovuutta lisääviä materiaaleja on mahdollista säilyttää.

1990-luvulta peräisin olevat nykyiset ikkunat, lukuun ottamatta kellarin muutamaa alkuperäistä ikkunaa, on tarkoitus uusia. Suunnitelmassa esitetään ikkunoiden palauttamista hengeltään 1940-luvun asuun. Toisena vaihtoehtona on nähty palauttaa julkisivut yleisilmeeltään sellaiseen asuun, joka niillä on ollut viimeisen laajennuksen yhteydessä. Tuolloin rakennuksessa oli ikkunoita kaikilta eri rakentamisajankohdilta. Maakuntamuseo katsoo, että koska alkuperäisiä ikkunoita ei ole enää muutamaa yksittäistä ikkunaa lukuun ottamatta jäljellä on kumpikin vaihtoehto perusteltu. Maakuntamuseo ei katso tarpeelliseksi ehdottomasti puoltaa jompaa kumpaa vaihtoehdoista. Sen sijaan maakuntamuseo muistuttaa, että ikkunoiden tulee kuitenkin olla puuta ja profiileiltaan mahdollisimman sirot, aidoin jakopuittein varustetut ja muodoltaan sekä yksityiskohdiltaan perinteisiä ikkunoita vastaavat.

Koulun piha on määritelty asemakaavassa arvokkaaksi ja sen ominaispiirteet suojeltaviksi. Pihan yksinkertaiset muodot ja materiaalit, porrastukset sekä harjulle luonteenomaiset puut antavat lähtökohdan pihan kunnostuksen suunnittelulle. Pihasuunnitelmaa on syytä vielä tarkistaa siten, että em. seikat tulevat mahdollisimman hyvin huomioiduksi. Pihan eri toiminnallisten osa-alueiden muotoa ja materiaalien käyttöä tulee vielä yksinkertaistaa ja selkeyttää. Lisäksi tulee varmistaa, että erityisesti pihassa olevat männyt säilytetään.

Arkeologisen perinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että vuosina 1915-1917 Pispalaan rakennettiin laaja linnoitusjärjestelmä, jonka jäännökset ovat rauhoitettuja kiinteinä muinaisjäännöksinä. Lähimmät säilyneet linnoitukset sijaitsevat alle 20 m koulusta lounaaseen. Kaikkien maan alla säilyneiden linnoituslaitteiden sijainti ei kuitenkaan ole tiedossa. Vuoden 2008 arkeologisessa inventoinnissa kerättyjen tietojen mukaan linnoituksia on todennäköisesti ollut mm. koulun laajennusosan kohdalla, ja v. 1918 alussa koulun pihassa sijaitsi tykkiasema. Tämän vuoksi lupaehtoihin on kirjattava, että mikäli hankkeeseen liittyvissä maapohjan kaivutöissä tavataan mahdollisia sotahistoriallisia jäännöksiä, kuten betoni-, kivi- tai hirsirakenteita, tulee työt pysäyttää ja ilmoittaa havainnoista viipymättä maakuntamuseoon (MML 14 §). Osa kaivutöistä on myös mahdollista tehdä arkeologin valvonnassa, jolla varmistetaan mahdollisten muinaisjäännösten havaitseminen ja dokumentointi; valvonnan tarpeesta ja järjestämisestä hankkeesta vastaava voi neuvotella maakuntamuseon kanssa (tutkija Vadim Adel, s-posti: vadim.adel@tampere.fi, puh. 0408004872).