Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut otsikossa mainittuun kaavahankkeeseen, jossa tavoitteena on ajantasaistaa kaava vastaamaan rakennuskannan suojelutavoitteita rautatieaseman valtakunnallisesti arvokkaassa kulttuuriympäristössä, tutkia yhdyskuntarakenteen tiivistämistä alueella ja lisätä keskustamaista rakentamista.

Suunnittelualue omaa erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja, joista keskeisimmät liittyvät rautatiehen ja asema-alueeseen. Myös entisen Tyrvään kunnan keskus-tan rakennuskanta ja keskustaa halkova pääkatu ovat kulttuuriympäristölle ominaisia piirteitä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tulee liittää tiedot alueen arvokkaista tällä hetkellä tiedossa olevista kulttuurihistoriallisista ominaispiirteistä sekä tieto asema-aluetta koskevasta suojelusopimuksesta. Aiemmat keskustaa koskevat rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnit tulee ottaa mukaan suunnitteluun ja mainita osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Aineistot tulee päivittää ja tarkistaa vastaamaan asemakaavan tarkkuutta ja tavoitteita. Lähtökohtana tulee olla alueen rakennetun kulttuuriympäristön arvojen, erityisesti asema-alueen rakennuskannan säilyttäminen ja ominaispiirteiden vaaliminen.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että rautatien ja asemarakennuksen rakentamisen yhteydessä 1890-luvulla löydettiin useita rautakautisia keihäänkärkiä ja kalmistoon viittaavia rakenteita. Alueella on sijainnut löytöjen perusteella Tyrvään asema-alue –niminen rautakautinen kalmisto (mj.rek.nro 912010015). Kiinteän muinaisjäännöksen todettiin tuhoutuneen rautatietä, asemarakennusta ja maantietä rakennettaessa. Aseman piha-alueella tehtiin vuonna 1986 arkeologisia koekaivauksia, joissa tutkittiin kaksi osa-aluetta aseman pihalla. Tuolloin todettiin, että pihaa on muokattu monin tavoin ja maata on myös siirretty. Tutkimusten perusteella rautakautisen kalmiston todettiin tuhoutuneen. Kalmiston laajuutta ja säilyneisyyttä ei ole selvitetty sen jälkeen enempää.

Vammalaa koskeneissa arkeologisissa inventoinneissa ja rautatieaseman pihan tutkimuksissa aseman aluetta ei ole tarkastettu kuitenkaan kattavasti eikä ase-man lähiympäristössä selvitetty, sijaitseeko siellä ennestään tuntemattomia kiin-teitä muinaisjäännöksiä. Asemakadun eteläpuolella on nykyisin asuin- ja liikerakennuksia pihoineen sekä rakentamatonta puistomaista aluetta ja joutomaata. Maasto on peitteistä. Kaikki pihat ja rakentamattomat alat eivät ole maankäytössä muokattuja. Kaava-alueen maaston korkeusasema on n. 59-62 m mpy; samoilta korkeuksilta tunnetaan Liekoveden rannoilta, kaava-alueen ympäristöstä, rautakautisia ja muun ikäisiä kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueella saattaa sijaita esimerkiksi ennestään tuntemattomia rautakauden kalmistoon liittyneitä kiinteitä muinaisjäännöksiä kuten muinaispelto ja asuinpaikka. Tästä syystä asemakaavahankkeen johdosta tulee tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukainen arkeologinen tarkkuusinventointi. Siinä tulee kaivaa riittävästi koekuoppia kaava-alueella. Tarkastus tulee ulottaa myös rautatieaseman piha-alueelle siltä osin, kuin sitä ei tutkittu vuoden 1986 koekaivauksissa ja maapohja ei ole merkittävästi kajottua ja muokattua.

Tarkkuusinventointi tulee tehdä lumettomana ja roudattomana ajankohtana ja siinä tulee käyttää Museoviraston laatimia arkeologisten kohteiden inventointiohjeita sekä historiallisen ajan muinaisjäännösten tunnistamis- ja suojeluohjeita (Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3, 2009). Inventointia koskevat Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeet (http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/laatuohjeet). Inven-toinnin tekijöistä saa tarkempia tietoja Pirkanmaan maakuntamuseosta ja Mu-seovirastosta (http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_kulttuuriperin-to/arkeologisten_kenttatoiden_tilaaminen). Tarkkuusinventoinnin raportti tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Kaavaluonnos pyydetään lähettämään Pirkanmaan maakuntamuseoon.