212109

MOUHIJÄRVI

V. 1791 kartan mukaan kartanon tontin laajuus on n. 120 m (NW-SE) x 100 m.

Kohde sijaitsee Mätikön järven (58,3 m mpy) länsiperukassa olevasta Myllylahdesta 0,7 km NW, siihen lännestä laskevasta Myllyojasta n. 200 m NNE, Tampere-Pori -tiestä 0,7 km N, siihen pohjoisesta liittyvän Selkeentien varrella, Selkeen kartanon päärakennuksesta n. 250 m WNW, Pajamäellä.

Selkeen kylä mainitaan asiakirjoissa v. 1509, jolloin sen myllystä on annettu tuomio. Vielä aiemmin, Turun tuomiokapitulin ns. Mustassa kirjassa on Satakunnan erämaiden luettelossa noin vuodelta 1450 mainittu "Alhutis skoga vj mans skoga som Sellilth tilhører". 1540-luvulla Selkeen kylässä (Selkis by) oli 19 taloa. Virallisia talonnimiä taloilla ei ole ollut. Koko kylä on vähitellen 1600-luvulla yhdistetty säteriksi, josta reduktiossa tuli everstin palkkatila. V. 1613 perustetun kartanon päärakennus ja piharakennukset ovat v. 1759 ja 1791 karttojen mukaan sijainneet Selkeentien W-puolella, mutkan kohdalla. Päärakennus paloi v. 1758; uusi, tien itäpuolella sijaitseva päärakennus on vuodelta 1786.

Vanha kartanon paikka on suhteellisen tasaista heinää kasvavaa joutomaata tai niittyä, jossa kivikeskittymiä ja kuopanteita. Sen korkein kohta, jossa on myös kivikeskittymä, sijaitsee välittömästi tien W-puolella, navetan vastapäätä. Paikalla, mj-alueen SE-osassa, melko lähellä tietä, on havaittu yksi matala kiven- ja maansekainen röykkiö, mahdollisesti tulisijan raunio. Sen ympärillä on kiviä näkyvissä laajemminkin. Maakerroksen paljastumilla on monin paikoin havaittavissa tiilenpaloja. Osa kartanon vanhasta pihasta oli aikoinaan raivattu pelloksi, jolta siirrettyjä kiviä on heinikon/niityn S-puolella, Myllyojaan laskevan rinteen yläosassa, nuoressa koivikossa (myös entistä peltoa?). Alueen NW-osassa sijaitsee omakotitalo ja heti sen pihapiirin SE-puolella kanalintujen häkkejä. Paikalla, mj-alueen SE-osassa, melko lähellä tietä, on havaittu yksi matala kiven- ja maansekainen röykkiö, mahdollisesti tulisijan raunio.

Pajamäen omakotitalosta n. 40 m S, koivikossa on kiviröykkiö, jonka mitat ovat n. 5 (W-E) x 2,5 x 0,8 m, kivet halkaisijaltaan 0,2-0,6 m, puoleksi sammaloituneita. Myös röykkiön ympärillä on melko kivikkoista. Kivet on todennäköisesti raivattu nyk. talon kohdalle tai sen itäpuolelle aikoinaan tehdystä pellosta.

Vielä yksi kiviröykkiö sijaitsee ok-talon NE-puolella, Selkeentiestä n. 15 m W ja siitä länteen erkanevasta pienestä tiestä n. 15 m N, kuusimetsikössä, vadelmapensaikossa. Röykkiön mitat ovat n. 2,5 x 1,5 m, kivien koko n. 0,3-0,4 m, sammalen peitossa; röykkiössä on yksi isompi maakivi (mitat n. 0,7 x 0,5 x 0,5 m). Röykkiö saattaa liittyä Selkeentien toisella eli itäpuolella olevaan peltoon (?).

Perimätiedon mukaan Pajamäen ok-talosta pohjoiseen, sivutien N-puolella, metsikössä on joskus sijainnut sepän paja. Paikka on melko kivikkoinen ja kasvaa vanhoja kuusia. Pajaan liittyviä kiinteitä rakenteita ei havaittu. N. 50 x 50 cm kokoisessa koekuopassa todettiin turvekerroksen alla n. 30 cm vahva kerros mustanharmaata, nokipitoista multaa, jossa oli runsaasti tiilenpaloja ja pari tehtaalla valmistettua rautanaulaa; joissakin tiilenpaloissa todettiin nokista pintaa. Kohde ajoittunee aikaisintaan 1800-luvun loppuun.

Selkeentiestä n. 40 m SE, Selkeen päärakennuksesta n. 220 m WSW olevalla moreenikumpareella todettiin todennäköinen rakennuksen pohja: 4 x 2 m laaja ja 0,5 m syvä kuopanne, jota ympäröi n. 1,0-1,5 m leveä maavalli ja muutama kivi, mm. kaksi todennäköistä kulmakiveä (halk. yli 0,5 m) ja kuopanteen SW-puolella, vallin päällä ja kummun rinteellä - kaksi louhittua, pitkänomaista kiveä (mitat n. 1,5 x 0,4 x 0,4 m, yhdessä poran jälkiä), todennäköisesti myös kivijalasta. Paikalla kasvaa heinää. Kuopanteen SW-puolelle tehdystä koekuopasta, n. 30 cm vahvasta tummanruskeasta multakerroksesta löytyi yksi tiilenpala (ei otettu talteen).

tiilenpaloja ja hiiltä tien SE-puolelta (ei luetteloitu)