212305

NOKIA

Vuoden 2008 inventointiraportin mukaan

n. 1 ha

Kehon kalmistoalue sijaitsee noin 4 km Nokian kirkosta lounaaseen Pyhäjärven Saviselän kohdalla olevassa noin 400 metriä leveässä niemessä, Liukuslahteen johtavan Pikkuvirran rannalla vastapäätä Latosaarta. Niemen itäosa on siirtolapuutarhakäytössä, länsiosa puolestaan nykyisin vanhoina peltoina. Niemen keskellä sen korkeimmalla kohdalla sijaitsee 1960-luvulla rakennettu ev.lut srk:n pappila piharakennuksineen, jonka edeltäjä kappalaisen virkatalo rakennettiin 1800-luvun puolivälissä. Kappalaisen virkatalon päärakennus on nykyisin jo purettu. Alue on suhteellisen tasaista peltomaata, joka laskee loivasti kohti ympäröivää vettä. Aivan vesirajassa on paikoin kivikkoa ja paikoin jyrkkä rantatörmä. Ainoastaan kapea rantakaista ja muutama peltosaareke oli runsaamman kasvillisuuden peitossa, jossa kasvaa harvaa puustoa, kuten mäntyä, pihlajaa, koivuja ja muutamia katajia. Maaperä alueella on savikkoa ja soraa.

Liukuslahti on ollut tärkeä vesiliikenteen solmukohta, jonka kautta on kuljettu Kulovedeltä Pyhäjärvelle. Sen kautta kierrettiin Nokianvirta. Reitti kulki Taivalkunnasta ojaa pitkin Teernijärvelle ja sieltä Kahtalammille, josta pientä puroa pitkin laskettiin Liukuslahteen (Suvanto 1973: 46).

Kehon kalmistoalueella on ollut viisi röykkiötä. Röykkiöt sijaitsevat Pyhäjärven Liukuslahteen johtavan Sotkavirran rannalla ent. kappalaisen virkatalon, nyk. Pappilan tontilla ja vastapäisessä Latosaaressa. Ilmeisesti suurelta osin tutkitun ja tuhoutuneen röykkiön 1 paikalla erottuu matala kivisekainen kumpu ja saunan kivijalka. Röykkiöt 2 ja 4 erottuvat yhä selkeästi maastossa. Röykkiö 3 sijaitsee läheisessä Latosaaressa. Röykkiötä 5 ei enää ole.

Röykkiö 1 päälle rakennettiin vuosisadan alussa pappilan sauna. Tuolloin kohdetta tutkittiin (Rinne 1905). Sauna on purettu todennäköisesti 1970-luvulla. Turun yliopisto tutki aikanaan saunan alle jääneitä kerrostumia vuonna 1990. Röykkiön koko on ollut 11 x 8 x 1 m. Röykkiötä on tutkittu ja se on ainakin osittain tuhoutunut. Nykyisin paikalla erottuu matala röykkiö.

Röykkiö 2 on kiven ja maansekaisen röykkiö, jonka koko on 8 x 11 x 0,6 m. Röykkiötä on tutkittu vuosina 1991 ja 1993. Röykkiö sijaitsee noin 160 m pohjoiseen röykkiöstä 1.

Röykkiö 3 sijaitsee läheisessä Latosaaressa ja sen halkaisija on 9 m. Röykkiö on ajoittamaton.

Röykkiö 4 sijaitsee rantatörmällä metsänreunassa. Alun perin Erä-Eskon v. 1948 paikantaman röykkiön sijainnista ja koosta on ollut epävarmuutta (Renvall 1985), sillä niemen kärkeen alueelle on tehty partiolaisten käytössä oleva aidattu lentopallokenttä ja nuotiopaikka. Vuosien 1994 ja 95 tutkimuksissa röykkiö paikannettiin aivan rantatörmän päälle ja sen oli aiemmista tiedoista poiketen laaja ja matala, lähes polttokenttäkalmistomainen kiven ja maansekainen röykkiö.

Röykkiö 5 oli silmäkivellinen kooltaan 4 x 4 m oleva röykkiö, jonka Rinne tutki v 1907. Röykkiötä ei ole enää nykyisin.

Alueelta on tutkittu yksi ajoitukseltaan kansainvaellusaikainen ja toinen kansainvaellus- ja merovingiaikaisia hautauksia sisältänyt röykkiö sekä yksi silmäkivellinen löydötön röykkiö. Vuoden 1994 kaivauksissa paikalla todettiin lisäksi maantasainen latomus, joka sisälsi 3-5 hautausta nuoremmalta roomalaisajalta merovingiajalle.

Kesällä 2010 röykkiö 1 erottui rantatöyrään muodostaman niemekkeen juuressa, peltoalueen etelälaidassa matalana kumpareena, joka päällä kasvoi haapa. Röykkiön etelä- ja kaakkoislaidassa on saunan kivijalka. Saunan kivijalassa voitiin yhä erottaa punaisella maalilla maalattuja merkintöjä, jotka todennäköisesti liittyvät paikalla 1990-luvun alussa toteutettuun kaivaukseen. Saunan itäpuolella havaittiin mahdollinen 1990-luvun kaivauksen kallioon tai suurehkoon maakiveen maalattu merkintä KP ja risti. Kyseessä lienee kaivauksen kiintopiste.

2

Peltosaarekkeet, jolla röykkiöt sijaitsevat.

Kivikautinen asuinpaikka-alue Liukuslahti (mj. rek. nro 536010035) 200 m luoteeseen.

Kivikautinen asuinpaikka-alue Sotkanvirta (mj. rek. nro 536010022) 200 m länteen.

Rautakautinen hautaröykkiöalue Sotkanlinna (mj. rek. nro 536010017) 200 m pohjoiseen.

Pronssi- ja/tai rautakautinen röykkiö Kirkkosaari (mj. rek. nro 536010023) noin 600 m itään.