Kyseessä on alun perin laajemman asuinpaikan pohjoisosa, jonka laajuus on n. 130 m (S-N) x 35 m. Eteläisempää löytöaluetta pidetään kokonaan tutkittuna; sen päälle on rakennettu v. 1982 tutkimusten jälkeen lomamökkejä. Myös säilyneen osan alueella on lukuisia merkkejä leirikeskuksen aikaisesta toiminnasta: kiviperustus (grillipaikasta tms.?), kaksi betonikaivoa, monin paikoin kulunut maanpinta.

Vuoden 2019 tarkastuksessa asuinpaikan keskiosassa, rinteen yläosassa havaittiin muodoltaan suorakulmainen painanne, jonka pituus (W-E) on 2,5 m, leveys 2 m, syvyys n. 0,4 m. Painanne sijaitsee 75 m leirikeskuksen rantahuvilasta NNE, rantapolusta 7 m E ja sijoittuu suunnilleen v. 1981 koekuoppien nro 23, 28 ja 30 väliin (GPS-koordinaatit: p = 6901 080, i = 298 383, tarkkuus +/- 5 m).

Asuinpaikan pohjoispuolelta v. 2004 löytynyt ja silloin samaan kohteeseen liitetty hiilikerrosalue on erotettu omaksi kohteekseen (Pyhäniemi 2), johon kuuluu lisäksi kaksi todennäköisesti historiallisen ajan elinkeinoihin liittyvää kuoppaa kiinteistönrajan N-puolella.