212302

Siuro

Kylätontin reunapisteet (rajaus kartta-analyysin ja maastotarkastuksen perusteella)

Pohjois—etelä-suunnassa 50—100 m ja itä—länsisuunnassa noin 40—130 m. Kohteen arvioitu kokonaispinta-ala on noin 0,6 ha.

Huhtaan keskiaikainen kylätontti sijaitsee Nokian kaupungin eteläosassa, Pyhäjärven länsi- ja Huhtaanlahden luoteisrannalla, matalalla savikoiden keskellä olevalla moreenimäellä. Tontin kaakkoispuolella on Huhtaanlahteen johtava notkelma - Huhtaanlahden rannalla sijaitsi aiemmin laivaranta ja talvitien pää.

Kylätontin alue on kokonaisuudessaan asuttua aluetta, avointa pihamaata ja nurmikkoa. Nykyään paikalla olevat rakennukset ovat pääasiassa 1900-luvulta (vanhimmat ilmeisesti 1800-luvun lopulta), ja koostuvat lähinnä omakotitaloista ja tilojen piharakennuksista. Kyläntontin ympärillä on peltoja, jotka liittyvät maisemallisesti sen yhteyteen.

Huhtaan kylä mainitaan ensimmäistä kertaa maakirjoissa vuonna 1540, jolloin alueella on sijainnut neljä taloa (Kaarninen 1998: 19; Suomen asutus 1560-luvulla: 113—115; Suvanto 1973: 217; 2001: 1041—1042) - Huhtaa-nimen lisäksi kylä esiintyy lähteissä nimillä Huctisby, Huchtis, Huctann ja Huchtain (Suvanto 2001: 1041). Kylätontti on mahdollista paikantaa vuonna 1765 tehdyn tiluskartan perusteella (H. Löfvendahl), jota on myös käytetty vuoden 1787 isojakokartan pohjana (C.H. Vallenström). Näiden karttojen avulla on edelleen mahdollista erottaa pääpiirteet: tontit, tielinjat ja tietyt peltokuviot. 1700-luvun karttoihin alueelle on merkitty neljä tonttia: näistä tontit 1 ja 2 sijaitsevat Huhtaantanhuan etelä- ja tontti 3 pohjoispuolella, sekä tontti 4 Huhtaantien itäpuolella (vuoden 1765 kartassa tontin 4 itäpää on erotettu omaksi alueekseen no 5, jolla on sijainnut torppa - vuoden 1787 kartassa tontti 4 kattaa molemmat alueet).

Karttojen asemoinnin perusteella rajattu kylätontti edelleen täysin asuttu. Kartoihin merkityt tontit 1 ja 2 sijaitsevat nykyään Poukan talon ja sen suuren piharakennuksen sekä pihamaan alueella ja alla. Tontti 3 on jaettu nykyään kahtia, ja sillä sijaitsee kaksi asuinrakennusta piharakennuksineen. Myös tonttia 4 peittää modernit rakennukset ja pihamaa. Vaikka osassa rakennuksista on kellarit ja alueella kerrotaan tehdyn runsaasti putki-, kaapeli- ja muita kaivuutöitä, rakennusten välissä voi olla jäljellä historiallisesti arvokkaita rakenteita ja kerroksia. Kohteen tarkempi rajaus sekä säilyneisyyden selvittäminen vaatii kuitenkin lisätutkimuksia (valvonta, koekaivaukset).

Kylätontin itäosassa (tontti 4) havaittiin kaksi kivikasaa kooltaan 2 x 3 x 0,4 m (i=3308065, p=6816730, z=83 ja i=3308079, p=6816724, z=83). Raunioiden alkuperälle ei saatu luotettavaa selvitystä: ne voivat olla 1900-luvun kaivuutöiden jälkiä, mutta myös vanhempia.

Kylätontin pohjoisosassa, Huhtaantanhuan pohjoispuolella tontin 3 eteläreunassa on sijainnut tien suunnassa vanha navetta. Rakennus on ollut nykyisin tontilla (Huhtaantanhua 3) olevan punaisen asuinrakennuksen ja tien välisellä alueella (keskikoordinaatti noin i=2468194, p=6811620, z=84). Asukkaiden mukaan navetta on purettu 1950- tai 1960-luvuilla ja alunperin peräisin 1800-luvulta. Punaisen talon lounaiskulmassa ja Huhtaantahnua 5:n pihatien itäpuolella on näkyvissä navetan sillan suorakulmainen kivinen perustus. Tämän lisäksi navetan alueella, joka jatkuu perustuksista kaakkoon lähelle Huhtaantanhua 3:n pihatietä, näkyy joitain (perustus)kiviä sekä tiilen paloja, mutta sillan perustusten lisäksi varsinaisia rakenteita ei maanpinnalle näkynyt.

Saman tontin (nro 3) pohjoisosassa on lisäksi kertoman mukaan sijainnut 1800-luvulla kaksi päärakennusta. Huhtaantanhua 5 tontilla ollut päärakennus on sijainnut nykyisen asuinrakennuksen takana nykyisellä pihamaalla (noin i=2468195, p=6811671, z=85). Siitä on näkyvissä keskellä pihaa oleva kivikasa (jossa istutuksia), joka kertoman mukaan on uunin pohja. Huhtaantanhua 3 tontilla ollut päärakennus on sijainnut nykyisen keltaisen saunamökin paikalla (päärakennukset ovat sijainneet lähellä toisiaan, päädyt vain joitain metrejä toisistaan) (noin i=2468213, p=6811638, z=85). Tästä rakennuksesta on jäljellä kellari saunamökin heti kaakkoispuolella.

Tiet näyttävät kulkevan suurin piirtein samassa paikassa kuin 1700-luvun kartoissa, joskin ovat aikojen kuluessa siirtyneet joitain metrejä etelään. Tiessä ollut jyrkkä mutka on myös loiventunut: Poukan tilan edellisen päärakennuksen mahdollinen vanha nurkkakivi näkyy mutkan länsireunassa - näin ollen aivan tonttien 1 ja 2 pohjois- ja itäreunat ovat saattaneet jäädä tien/ojien alle. Samoin tien kylän alueelle lounaasta tuleva linjaus on muuttunut hieman, sillä vuoden 1765 kartassa näkyvä silta on sijainnut 1800-luvulla rakennetun Pappilan talon kohdalla, parikymmentä metriä nykysillasta kaakkoon. Kartoissa näkyvä aukea risteysalue edelleen on avoin ja rakentamaton, eikä siinä ilmeisesti koskaan ole rakennuksia ollutkaan.

Alue, jolla sijaitsee muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (historiallisen kartta-aineiston perusteella paikannettu ja edelleen asuttu kylätontti). Kohteen tarkempi rajaus sekä säilyneisyyden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia (valvonta, koekaivaukset).

Rauniot 1 ja 2: luokka 2.

Rauniot 1 ja 2: lakisääteinen (2 m näkyvistä reunoista)