täyttömaakerrosten vahvuudesta 20-75 cm:n välillä. Päällimmäisinä (20-50 cm syvyyteen saakka)

kaikissa koekuopissa olivat yhtenäinen moderni multakerros tai useita päällekkäisiä, moderneja

multa- ja täyttömaakerroksia. Pohjakerroksena suurimmassa osassa koekuopista oli tummankeltai-

nen hiekka. Neljässä kuopassa tuli vastaan peruskallio.

Rautakautista keramiikkaa, ns. yleis- tai käyttökeramiikkaa, löytyi koekuopista 3-5, 7-9, 11 ja 12.

Eniten sitä tuli tutkimusalueen keskiosasta, tontin 2:44 länsikulmassa sijaitsevan saunan vierestä,

koekuopasta 3 (n. 59 g). Toiseksi suurin keramiikan määrä (10 g) saatiin koekuopasta 7, saman

tontin päärakennuksen SW-kulman vierestä. Saviastianpalojen lisäksi rautakaudelle ajoittuu aina-

kin osa muista luetteloiduista löytölajeista (palanut luu, palanut savi, rauta- ja savikuona). Myös

palanut luu keskittyi tontin 2:44 länsikulman tuntumaan (kk 3, 1, 4). Vähiten löytöjä tuli koekuo-

pasta 12, joka oli kaikista koillisin ja kauimpana kalmiston mäeltä.

Rautakautisen kulttuurikerroksen jäännöksiä tai muuten suhteellisen häiriintymättömiä, vain rauta-

kautisia löytöjä sisältyviä konteksteja todettiin neljässä koekuopassa. Koekuopassa 7 havaittiin

pintamullan ja pohjahiekan välissä 5-10 cm paksu kerros hiekan sekaista multaa, joka sisälsi rauta-

kautista keramiikkaa, palanutta luuta ja hiilen muruja; vähän hiiltä tuli myös tämän kerroksen alta,

pohjahiekasta. Koekuopassa 8 ruskehtavanharmaan multakerroksen pohjaosa (35-40/50 cm)

sisälsi vain rautakautista keramiikkaa. Sen alla olleen keltaisen hietakerroksen yläosassa, 45-55

cm:n syvyydessä tutkittiin ruskehtavanharmaita multaläikkiä, joista löytyi pieni rautakautisen sa-

viastian pala sekä vähän kuonaa ja palanutta savea. Koekuopassa 9 rautakautinen kulttuurimaa -

ruskehtavantummanharmaa likamaa – esiintyi multakerroksen alla, 35/40-55 cm:n syvyydessä

kolmena erikokoisena läikkänä pohjahiekassa eli kolmen pienen kuopan täyttönä, josta löytyi pala-

nutta luuta ja keramiikkaa. Koekuopassa 11 pintamullan ja ohuen, mahdollisesti modernin hiili-

kerroksen alta tuli 5-15 cm paksu kerros ruskehtavantummanharmaata, nokipitoista mul-

taa/likamaata, josta löytyi keramiikkaa, kvartsi-iskos, palanutta luuta ja jonkin verran hiiltä.

Mahdollisia rautakaudelle ajoittuvia rakenteita tai niiden jäännöksiä havaittiin vain yhdessä koe-

kuopassa (kk 9). Kyseessä on kolme pientä, n. 10-20 cm x 10-30 cm kokoista ja enintään 15-20 cm

multakerroksen alapuolelle ulottuvaa, rautakautisen kulttuurimaan täyttämää kuoppaa pohjahiekas-

sa. Niiden tarkoitus/alkuperä on epäselvä. Mahdollisesti ne ovat syntyneet asumiseen tai kalmiston

käyttöön liittyvän toiminnan tuloksena tai ovat vain kulttuurikerroksen täyttämiä luontaisia pai-

naumia.

Löytöjen levinnän perusteella rautakautinen toiminta on ulottunut tonteille 2:7 ja 2:44, mutta sen

intensiteetti laskee koillissuunnassa. Mahdollisesti ko. toiminta liittyi enemmän asumiseen kuin

kalmiston käyttöön, ja pienen kalliomäen vieressä, sen itäpuolella sijaitseva laajempi ja loivarintei-

sempi, hiekkapohjainen mäki onkin toiminut asuinpaikkana kuten myös mäkien tasainen välialue.

Rautakautinen kulttuurikerros ja rakenteet ovat tutkitulla alueella pääosin tuhoutuneet historiallisen

ajan toiminnan seurauksena. Niiden fragmentteja on kuitenkin säilynyt paikoin modernin multaker-

roksen alla.