Kohde

Kohde on Epilän harjulla sijaitseva 1930-luvun alussa rakennetettu roomalaistyyppinen kylpylä, jonka läheisyydessä oli myös rakennuttajan Sixtus Syrjäsen asuintalo Rauhalinna. Rauhalinnan tontti oli alunperin n. 3,5 hehtaarin ja puutarha n. 0,45 hehtaarin kokoinen. Sixtus Syrjäsen huvilan tilalla on nykyään rivitaloja.

Sijainti

Kohde sijaitsee Epilän harjulla, joka jatkaa Kangasalan, Kalevan ja Pyynikin harjujonoa. Se on yksi maamme merkittävimmistä harjujaksoista, joka saa alkunsa jo Salpauselältä ja kulkee aina Hämeekyröön yhtyen Hämeenkankaaseen. Se kulkee Tampereen kaupungin kautta kaakko-luode-suunnassa. Harju jää kahden tien, Epilänkadun ja Paasikiventien, väliin. Vieressä sijaitsee Lielahden voimala. Kohde sijaitsee Epilän harjun kaakkoiskulmassa luonnonmuodostamassa suppapainanteessa.

Lyhyt historia

Epilän harjun itäpäässä sijaitsee jääkauden vaikutuksesta syntynyt suppa, jonka länsipuolelle Oy Sahanterän johtaja Sixtus Syrjänen rakennutti 1800-luvun lopulla itselleen huvilamaisen asunnon, ja josta hän kiinnostui kun sen pohjalle kertyi vettä Porin radan lisäraiteen rakentamisen yhteydessä. Hän sai ajatuksen rakennuttaa suppaan muodostuneeseen lampeen saaren ja sen reunamille paviljongin. Roomalainen kylpylä ja puutarha valmistuivat vuonna 1939. Paikka poikkeaa huomattavasti perinteisestä suomalaisesta rakentamisesta. Kohdetta kutsutaan roomalaiseksi kylpyläksi, koska se on suvussa kulkenut nimitys eräälle puutarhan rakennuksista. Epilän kylpylässä on havaittavissa joitakin vaikutteita roomalaisista kylpylöistä, kuten pylväät, katokset, kapiteelit, mutta se ei vastaa täysin roomalaista rakentamista. Puutarhan rakennelmat ovat syntyneet 1920-1930-luvuilla. Ne olivat aikanaankin outoja ja ihmeellisiä rakennelmia. Epilään rakennettiin muun muassa kaarisilta, jolta saattoi katsella suppaa sekä tahkonkivi, josta saattoi heilutella junalle. Ajalle tyypillistä huvimajaa alueelta ei löydy, koska kylpylä on oletettavasti toiminut eräänlaisena huvimajana ja ehkä jonkinlaisena kokoontumis-ja esiintymispaikkana.

1930-luvulla rakennettuun kylpylään kuului pylväistä ja kaiteista muodostuva kaarevamuotoinen kylpylärakennus, jonka päähän rakennettiin sauna ja käymälä, joita ei tosin Syrjäsen suvun mukaan koskaan käytetty. Ylätasanteelle muodostui allasmaisia syvänteitä, jotka täytettiin hiekalla. Betoniin tarvittu maa-aines otettiin harjusta, josta on vieläkin muistuttamassa suuri kuoppa. Lampi ruopattiin ja keskelle jätettiin saari. Ajan saatossa saari painui huomattavasti alaspäin.

Kuvat ovat arkistoitu....

- kartta rakenteiden sijainnista

Lähteet:

Siltanen, Pauliina 2005: Sixtus Syrjäsen puutarhan, "Epilän kylpylän" historiaselvitys ja maastoinventointi. Opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu, Maisemasuunnittelun koulutusohjelma.