Mongon talon pihapiiri käsittää kaksi asuinrakennusta ja useita talousrakennuksia. Rakennuksia ympäröi puutarha, jossa useita omenapuita, marjapensaita ja muuta vanhaa kasvillisuutta. Katuvarressa oleva nuorempi asuinrakennus paloi talvella 1009-2010.

Heiskanen (2009): Toijalan kyläraitin varrella sijaitsevassa Mongon talon tilakeskuksessa on kaksi, 1890- ja 1910-luvulla rakennettua asuinrakennusta. Niiden lisäksi pihapiiriin kuuluu samalta aikakaudelta navetta, talli, saunamökki ja joen rannassa puimalato. Pihapiirissä on lisäksi runsaasti vanhoja omenapuita. Vanhin rakennus on pieni aitta, joka on siirretty paikalleen kyläpalon jälkeen 1880-luvulla. Mongon kantatalon rakennusryhmä edustaa taajamaa edeltänyttä maatilarakentamista taajama-alueella.

Mongon talo on yksi kylän vanhimpia tiloja ja se mainitaan jo keskiajalla muodossa Mongoi tai Mongoila. Toijalan palossa Mongon talo tuhoutui kylän muiden rakennusten tavoin, mutta se rakennettiin heti palon jälkeen uudelleen. Tielinjasta kauempana sijaitsee vanha päärakennus, joka ilmeisesti valmistui 1880-luvulla. Aivan tien varrella on Mongon uudempi päärakennus noin vuodleta 1909-12. Talo on ollut saman suvun hallussa jo lähes 100 vuotta.

Vanha päärakennus on tehty harmaakiviperustalle, se on hirsirunkoinen ja satulakattoinen. Katteena on tiilli. Vaaleasävyisen, vaakalaudoitetun talon ullakkopäädyt on peiterimavuorattu. Pihasivulla on pulpettikattoinen eteiskuisti, joka ei ole alkuperäinen, vaan sen paikalla on ollut satulakattoinen, nykyistä kapeampi eteiskuisti. Vanhassa osassa on kuusiruutuiset ikkunat. Rakennuksen alla on holvattu kellari, joka osittain tuhoutui kun talon länsipään pohjoispuolelle rakennettiin lisäsiipi vuonna 1964. Toinen asuinrakennuksista oli pian valmistuttuaan venäläisen esikunnan käytössä. Rakennus on hirsirunkoinen ja seisoo harmaakiviperustalla. Satulakattoisen talon pihasivulla on poikkipääty ja kaksi eteiskuistia. Tien puoleisella sivulla on frontoni. Pysty- vaaka- ja pystyvyöhykkeisiin laudoitetut seinät on maalattu alaosiltaan vaaleansinisiksi, ullakkovyöhyke on valkoinen, samoin listoitus. Yksityiskohdissa on piirteitä jugendista ja nikkarityylistä. Mm. T-puitteisten ikkunoiden kehyksissä on siroja kasviornamenttileikkauksia. On mahdollista että samat rakentajat työskentelivät myös viereisen Toukolan rakennuksella vuoden 1912 vaiheilla.

Pihapiirissä oleva aitta on peräisin ajalta ennen Toijalan paloa ja se on siirretty nykyiselle paikalleen Lontilanjoen rannasta. Mongon aitta on hirsikehikolle rakennettu lamasalvosrakenteinen, pitkänurkkainen rakennus, jonka oviaukon yllä on viisto, ns. poskien kannattama etukatos. Tyyppinä se siis kuuluu varsinaissuomalaiseen ja lounaishämäläiseen aittaryhmään.

Vanhan päärakennuksen takana, luoteis- ja pohjoispuolella sijaitsevat navetta, talli, sauna ja puimalato, jotka kaikki ovat varsin huonokuntoisia (tieto vuodelta 1989). Navetta ja talli ovat satulakattoisia osittain hirsi- osittain lautarunkoisia. Tallin pitkällä sivulla on ajo- ja lastausluiska parsille.

Saunamökki on satulakattoinen, peiterimavuorattu ja punamullattu rakennus. Myös hieman muita rakennuksia kauempana, joen rannassa oleva puimalato on satulakattoinen rakennus.

Mongon tilan varsin hyvin säilyneet asuinrakennukset kuuluvat Toijalan kylän vanhimpaan ja paikallisesti arvokkaaseen rakennuskerrostumaan ja muodostavat yhdessä talousrakennusten kanssa yhtenäisen vuosisadan alun tilakokonaisuuden.

Heiskanen et al 2009, Toijalan rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema

Toijalan rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema - inventointiraportti 1989: Konsulttitoimisto Kulttuuritieto Oy, Tiina Lehto