212309

TAMPERE

Alikulkutunnelin sijainti

Tunnelin koko nykyasussaan on noin 15 metriä x 3 metriä.

Radan alittava alikulkutunneli sijaitsee Pispalanharjun pohjoisrinteessä Pispalan kirkosta noin 50 metriä pohjoisluoteeseen. Alikulkutunnelin ympäristö on kasvanut voimakkaasti umpeen.

Tukkiteitä pitkin kuljetettiin 1860-1920-luvuilla tukkeja Näsijärvestä Pispalan kannaksen yli Pyhäjärveen. Ensimmäisen tukkitien rakensi Porin Höyrysaha (Isonsannan saha) v. 1863-1864. V. 1871 saha ja tukkitie siirtyivät Rosenlewin omistukseen. Tukkitie oli rakennettu punaisiksi maalattujen hirsirakenteiden varaan, josta johtuen sitä kutsuttiin "punaiseksi" tukkitieksi. Se toimi alkujaan hevosvoimalla, mutta muutettiin v. 1873-74 höyryvoimalla toimivaksi (Helenius 2001, 82-83, 87). Tukkitiet jäivät käytöstä v. 1930 ja purettiin 1930-luvulla. Ensimmäisen tukkitien linja paikallistettiin vanhojen karttojen ja maaston topografian perusteella.

Alikulkutunneli on noin 2 metriä korkea ja se on Näsijärven puoleisessa päässä noin 2 metriä ja kirkon puoleisessa päässä noin 1,8 metriä leveä. Koko rakenteella on pituutta 14,2 metriä. Tunneli on ilmeisesti rakennettu kahdessa vaiheessa, koska rakenne on viistoseinäinen noin 9 metrin etäisyydelle kirkonpuoleisen sisäänkäynnistä, jonka jälkeen seinät ovat suorat.

Alikulkutunneli sijaitse Punaisen tukkitien linjauksen kohdalla. Vanhojen ilmakuvien (1946) perusteella tukkitien linjaus on alittanut radan nykyisen alikulkutunnelin kohdalla.

Ei kiinteä muinaisjäännös. Kyseessä on kuitenkin todennäköisesti paikalla on sijainnut laadultaan ja mitoiltaan melko harvinainen ja paikallisesti merkittävä teollisuuslaite 1800-luvun loppupuolella (vrt. Adel 2008: kohde 4, Pispalan tukkitie 1; Luoto 2009: kohde 5), jonka säilyttäminen kaavoituksen keinoin on suositeltavaa.

Punaiseen tukkitiehen kuuluvat myös muinaisjäännöskohde Pispalan tukkitie 1 (Adel 2008: kohde 4) noin 125 metriä etelälounaaseen ja muu kohde Erämiehenkatu (Luoto 2009: kohde 6).

Muita kohteita: Adel 2008: kohde 3, Pöllipuistu