212107

Vammala

Vammalan kirkosta 2,2 km itäkoilliseen.

Pyhän Olavin kirkko on rakennettu noin vuosien 1490-1550 välillä. Arkkitehtuuriltaan se kuuluu keskiajan satakuntalaiseen kirkkotyyppiin, jonka luonnonkivestä rakennetut seinät on päätykolmioissa korotettu tiilimuurauksella koristekomeroineen. Kirkko paloi syksyllä 1997, minkä jälkeen sen sisätilat ja katto on uusittu.

Kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen laella sijainnut kellotapuli purettiin jo 1800-luvulla, samoin ovat kirkkotarhassa sijainneet hautakappelit hävinneet. Kellotapulin paikka on todettu v. 2011 tarkkuusinventoinnissa ja erottuu maastosta. Sen kaakkosipuolella, Vanhankirkonniemeen kulkevan mökkitien pohjoispuolella on kaksi raunioitunutta kivikellaria, joiden seinät oli kylmämuurattu luonnon- ja lohkokivistä ilman porauksen jälkiä (inv. 1995 ja 2019).

Vanhan kirkon lattian alta on löydetty merkkejä myöhäisen rautakauden kalmistosta ja muutamia esineitä 1200-luvulta. Palanutta luuta on löydetty v. 1995 sekä kirkkomaan lounais- että koillispuolelta. Kirkon kiviaidan etelä- ja kaakkoispuolelta sekä kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen pohjois- ja itärinteiltä on tehty löytöjä mahdollisesti rautakautisesta tai varhaiskeskiaikaisesta asuinpaikasta (palanutta savea, vähän keramiikkaa, kuonaa). Tapulinpaikan ja kellariraunioiden välissä, kalliolla on v. 2011 inventoinnissa todettu lisäksi matala kiven- ja maansakeinen röykkiö, mahdollisesti rautakautinen hauta.

Keväällä 2010 kaivettiin kirkotarhassa kaapeliojaa kirkon koillis- ja itäpäässä. Täytettyjen kaapelilinjojen täytemaasta löydettiin jonkin verran palanutta savea, tiilenpaloja, muutamia putkiluiden katkelmia sekä kaksi rautanaulaa.

Kirkon ja ympäristön muinaisjäännösalue on rajattu VARK-inventoinnissa (2019).