rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus 001 on rakennettu kahdessa vaiheessa vuosina 1881 ja 1910. Pohjakaavan kerrotaan olleen ns. yhteiskeittiö. Rakennus edustaa alueen vanhinta kerrostumaa, joskin sen nykyinen asu on pääosin peräisin 1940-50-luvun kuisti- ja julkisivumuutosten ajalta. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Alueella 1800-1900-luvun taitteessa tyypillinen asumisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, on säilynyt hahmotettavissa.

Kohde on Pispalan valtatien, Mäkikadun ja Vähävartiankatujen rajaama. Se sijaitsee runsaasti valtatien katutasoa alempana, etelään viettävässä rinteessä. Katuliittymä on Vähävartiankadulta. Tontilla sijaitsee kahdessa vaiheessa 1800-luvun lopun 1910-luvun välissä rakennettu asuinrakennus.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta pihoineen. Tontti on lohkottu Simolan maista ja se on ollut pitkään vuokralla. Kiinteistön omistajan kertoman mukaan rakennuksen vanhin osa olisi peräisin vuodelta 1881 ja laajennus olisi tehty 1910. Pohjakaava olisi ollut alkujaan ns. yhteiskeittiö. 1940-luvulla rakennukset on ostanut nykyisen kiinteistön omistajan isä, jolloin asuinrakennuksessa on tehty paljon muutoksia. Tontin eteläreunalla on sijainnut pitkä suorakaiteen muotoinen, satulakattoinen piharakennus, jossa ovat olleet ulkohuoneet, liiterit ja varastoa. Alkujaan 1200 neliön tontista on eteläpäädystä pakkolunastettu 1960-luvulla Mäkikadun jatkeen rakentamista varten 200 neliötä. Piharakennus on kadun rakentamisen yhteydessä purettu. Kiinteistön nykyinen omistaja on perinyt asuinrakennuksen 1970-luvulla, jolloin myös tontti on lunastettu omaksi Hugo Simolan perikunnalta.

Kohteen lähiympäristössä on pääasiassa erityyppisiä 1900-luvun alun rakennuksia, mutta myös muutamia uudisrakennuksia. Itäpuolelta on purettu ns. Vesijohto Mäkelän omistamat 1900-luvun alun asuinrakennukset. Ne on korvattu 1980-luvulla kookkailla liike- ja asuinrakennuksilla.

Tonttia on rajattu pystyrima-aidalla. Tontin eteläreunaa Mäkikadulle on pengerretty pulterimuurilla. Kasvillisuus on melko runsasta vaahteraa, sireeniä, angervoa, mäntyjä, omenapuu, marjapensaita sekä mansikkamaa. Pihan pinta on pääosin nurmea, kuistin edustalla on soraa. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; kiinteistön omistajan hallussa.

Kiinteistön omistaja