rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus 001 ja puurunkoinen piharakennus 002 ovat peräisin 1910-20-luvuilta. Asuinrakennus on laajennuksen ja korotuksen vuoksi menettänyt alkuperäisen asunsa, piharakennus on säilynyt hieman paremmin. Rinnepihan eteläosassa on säilynyt vanhoja betonirakenteita, kuten portaita ja maakellari. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat säilyneet osin perinteisenä.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, asunto puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt hahmotettavissa.

Portaanpään ja Ajurinkatujen päässä, Harmaan tukkitien puiston reunassa sijaitsevalla pihapiirillä ja asuinrakennuksella 001 on vähäinen maisemallinen merkitys katunäkymissä.

Kohde sijaitsee Portaanpään ja Ajurinkatujen päässä, Harmaan tukkitien puiston laidalla, lounaaseen viettävässä rinteessä. Katuliittymä tontille on Portaanpään päästä. Tontilla on 1900-luvun alussa rakennettu ja 1978 laajennettu asuinrakennus sekä vanha piharakennus ja maakellari.

Kohde muodostuu asuin- ja piharakennuksesta sekä maakellarista pihoineen. Tontti on ollut Simolan vuokratontti ja alkujaan nykyistä pienempi. Tontin Mäkikatuun rajoittuva rakentamaton pohjoisosa on ostettu 1976. Rakennukset on todennäköisesti rakennettu 1910-20-luvuilla. Rakentaja on saattanut olla ajuri, sillä piharakennuksessa on ollut talli ja Ajurinkatu on saatettu nimetä tässä asuneen henkilön ammatin mukaan. Säilyneen 1939 alkaen pidetyn talonkirjan mukaan omistajana on ollut 1939-61 Oskari Everd Vähäoja. 1960-luvulla omistajat ovat vaihtuneet tiheään, kunnes nykyinen omistajasuku on ostanut talon 1960-luvun puolivälissä. Talon osoite on ollut Pispala 124. Asuinrakennus on peruskorjattu, korotettu ja laajennettu poikkeusluvalla 1978, juuri ennen nykyisen asemakaavan valmistumista. Kannaksenkatu on 1945 asemakaavan mukaisesti ollut tarkoitus siirtää kulkemaan nykysen Ajurinkadun paikalta, mutta suunnitelma on jäänyt toteutumatta.

Kohteen lähiympäristö on uudistunut melko voimakkaasti 1900-luvun jälkipuoliskolla. Koillis-, itä- ja laounaispuolilta on purettu vanhat rakennukset ja korvattu kookkailla moderneilla omakotitaloilla. Lisäksi kaakonpuoleista vanhaa rakennus on korotettu ja korjattu voimakkasti. Tontin itäpuolitse on kulkenut Harmaan tukkitie vuoteen 1935. Nykyisin paikalla on puisto ja kevyenliikenteenväylä.

Tonttia on rajattu pystylauta-aidalla. Kasvillisuutena on pihlajia, vaahteroita, kuusi, koivuja, marjapensaita, sireeniä sekä muita pensaita. Pihaa on pengerretty maavallein, kivin ja betonimuurein, minkä lisäksi pihassa on säilynyt säästöbetonisia portaita ja vanha maakellari. Pihan yleisilme on eteläosassa perinteinen, pohjoisosa on ilmeetön.

Rakennukset ja rakenteet tulisi pyrkiä säilyttämään. Uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pihapiirin ja asuinrakennuksen aseman säi-lyminen katumaisemassa.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; kiinteistön omistajan hallussa.

Kiinteistön nykyinen ja entinen omistaja.