henkilöhistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen useita asuntoja käsittävä asuinrakennus 001 peräisin 1800-luvun lopun ja 1940-luvun alun väliseltä ajalta. Sen tarkempi ajoittaminen on lähteiden ristiriitaisuuden ja voimakkaan peruskorjauksen vuoksi mahdotonta. Rakennuksen ja pihan vanhat materiaalit ja tyylipiirteet ovat kadonneet. Suullisen perimätiedon mukaan asuinrakennus olisi ollut entisen valtakunnansovittelija Jorma Reinin (1942-1998) kotitalo.

Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän ja Puusepänkadun kulmauksessa sijaitsevalla pihapiirillä ja aivan katulinjassa sijaitsevalla asuinrakennuksella on maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän ja Puusepänkadun kulmauksessa, valtatieltä etelään laskevassa rinteessä. Ajoliittymä tontille on Puusepänkadulta. Tontilla sijaitsee omakotitalotyyppinen usean asunnon asuinrakennus sekä pieni saunamökki.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta ja pienestä piharakennuksesta pihoineen. Tontin tiedot ovat ristiriitaisia. Tontilla on vanhan valokuvan perusteella ollut 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkuvuosien välillä rakennettu, itä-länsisuuntainen asuinrakennus, jossa oli kaunis lasikuisti eteläsivulla. 1930-luvun kartoissa tontilla on nykyistä pienempi, pohjois-eteläsuuntainen asuinrakennus, jossa on kuisti itäsivulla. Varhaisimmassa ilmakuvassa vuodelta 1946 näkyy jo nykymuotoinen asuinrakennus. Rakennus on peruskorjattu niin rajusti, että sen ajoittamiseen vaadittavia tyylipiirteitä ei ole säilynyt. Tila on 1930-luvulla ollut nimeltään Aho. Suullisen perimätiedon mukaan asuinrakennus olisi ollut entisen valtakunnansovittelija Jorma Reinin (1942-1998) kotitalo. Vanha piharakennus on sijainnut tontin lounaiskulmassa. Se on purettu ja korvattu uudella 1970-80-luvulla. Piharakennuksessa on sauna ja sen kylkeen on rakennettu varastoa. Rakennusta ei ole inventoitu erikseen sen vähäisen kulttuurihistoriallisen merkityksen vuoksi.

Kohteen lähiympäristö on uudistunut voimakkaasti 1900-luvun jälkipuoliskolla. Ympäröivillä tonteilla sijainneet 1900-luvun alun rakennukset on purettu ja korvattu kookkailla uudisrakennuksilla. Ainoastaan itäpuolella on säilynyt 1930-luvun vuokratalo.

Tonttia on rajattu pensasaidoilla. Valtatien puolella on lisäksi betonimuuri sekä raskasrakenteinen metalliaita. Pihan puusto on kaadettu muutamaa vaahteraa ja jalavaa lukuun ottamatta, tontin pinta tasattu ja päällystetty sepelillä ja betonilaatoituksella. Perinteiset piirteet ovat pääosin kadonneet, piha on ilmeetön.

Rakennukset ja rakenteet tulisi pyrkiä säilyttämään. Uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen 001 kattomuodon ja runkomuodon säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Lisäksi: Asuinrakennuksen ja pihan 1900-luvun alkupuolelle tyypillisten rakennusmateriaalien ja piirteiden palauttaminen on suositeltavaa.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt