rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin mansardikattoinen useita asuntoja käsittänyt asuinrakennus on korjauksista huolimatta säilyttänyt hyvin 1920-luvun piirteensä. Äärimmäisen persoonallinen säästöbetoninen piharakennus on todennäköisesti 1930-luvulta ja täysin alkuperäiskuntoinen. Pihan yleisilme on perinteinen ja siellä on säilynyt perinteiselle pihalle tyypillisiä elementtejä, kuten betoniportaita, tasanteita ja kasvillisuutta.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asunto puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa on säilynyt.

Pihapiiri sijaitsee Kannaksenkadun ja Vähävartiankadun kulmauksessa, maisemallisesti näkyvällä paikalla. Asuinrakennuksella 002 on merkitystä sekä Vähävartian- että Kannaksenkadun katumaisemassa.

Kohde sijaitsee Mäkikadun ja Kannaksenkadun risteyksen kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A4).

Kohde sijaitsee Kannaksenkadun ja Vähävartiankadun kulmauksessa, Kannaksenkadulta koilliseen nousevassa rinteessä. Tontilla on 1925 rakennettu mansardikattoinen asuinrakennus, 1930-luvun betoninen piharakennus sekä ilmeisesti 1920-luvulla rakennettu 1980-luvulla erittäin voimakkaasti peruskorjattu toinen asuinrakennus.

Kohde muodostuu kahdesta asuinrakennuksesta ja piharakennuksesta pihoineen. Tontin pohjoisin mansardikattoinen useita asuntoja käsittänyt asuinrakennus on rakennettu mahdollisesti 1925. Betoninen piharakennus on 1930-luvulta. Lisäksi tontin lounaisosassa on toinen satulakattoinen omakotitalotyyppinen asuinrakennus, joka saattaa olla 1920-luvulla rakennettu ja 1980-luvulla voimakkaasti peruskorjattu. Vanha rakennus on myös saatettu purkaa ja korvata samankokoisella hieman uusvanhalla uudisrakennuksella 1980-luvulla. Rakennusta ei ole sen vähäisen rakennushistoriallisen arvon vuoksi inventoitu erikseen. Tontti on 1930 tonttikartassa ollut jaettuna itä-länsisuuntaisesti kahteen osaan. 1960-luvun kartassa tontit on yhdistetty ja tila on nimeltään Kirkkala.

Kohteen lähiympäristössä on sekä 1900-luvun alun rakennuksia että uudisrakennuksia. Etelä- ja idänpuolisten tonttien vanhat rakennukset on purettu ja korvattu kookkailla moderneilla uudisrakennuksilla.

Tonttia on rajattu pystyrima-aidalla sekä angervo- ja sireeniaidanteella. Kasvillisuus pihassa on runsasta, mm. sireeniä, vaahteroita, villiviiniä, ruusuja ja hedelmäpuita ja erilaisia perennoja. Pihaa on pengerretty maa- ja kivivallein ja siellä on säilynyt säästöbetonisia portaita. Pihan yleisilme on perinteinen.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen ja rakenteiden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa 002.

Rakennuksen 002 aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 18.4.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 129.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.