arkkitehtoninen

henkilöhistoria
sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Tontin huvilatyylinen aumakattoinen asuinrakennus 001 on valmistui vuonna 1901 ja se on ilmeisesti arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelema. Rakennus poikkeaa voimakkaasti alueen työväenrakentamisesta. Se edustaa alueella harvinaista arkkitehdin suunnittelemaa tyyliarkkitehtuuria, uusrenessanssia, mikä näkyy mm. räystään alusten kuvioleikatuissa konsoleissa, julkisivujen yläosan listoituksessa ja peilinauhassa sekä koristeellisissa ikkunoiden kehyksissä. Pihapiirin kokonaisuus on tontin jakamisesta johtuen kadonnut, mutta kasvillisuus ja pihan pinnat ovat kuitenkin pääosin perinteiset.

Asuinrakennus oli alueella laajasti vaikuttaneen tilallisen Frans Simolan ja hänen vaimonsa Annin kotitalo.

Asuinrakennus poikkeaa voimakkaasti perinteisestä pispalalaisesta työväenrakentamisesta ja kertoo alueella harvinaisesta ylemmän yhteiskuntaluokan rakentamisen ja asumisen tavasta.

Mäkikadun ja Vähävartiankadun kulmauksessa sijaitsevalla avoimella pihalla ja erityisesti aivan katulinjassa sijaitsevalla asuinrakennuksella on maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Mäkikadun ja Kannaksenkadun risteyksen kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A4).

Kohde sijaitsee Mäkikadun ja Vähävartiankadun kulmauksessa, Mäkikadulta loivasti koilliseen nousevassa rinteessä. Tontin asuinrakennus Frans ja Anni Simolan häälahja talo vuodelta 1901.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta pihoineen. Alkujaan paljon suurempi pihapiiri on kuulunut Simolan maihin ja tila on ollut nimeltään Rauhala. Tila on käsittänyt tämän tontin lisäksi kaksi pohjoisenpuoleista naapuritonttia sekä eteläpuolisen kaistan, jossa nykyisin kulkee Mäkikatu (ent. Tukkimiehenkatu). Asuinrakennus on ollut alkujaan maanviljelijä Frans Simolan perheen koti. Frans Simola oli alueen suurmaanomistajan ja paikallispolitiikassakin vaikuttaneen Hugo Simolan poika. Uusrenessanssia edustava rakennus on valmistunut 1901. Se oli Frans Simolan ja Anni Kölhin häälahja. Talon suunnittelijaksi mainitaan useissa yhteyksissä arkkitehti Wivi Lönn. Talosta on käytetty nimitystä Pikku-Simola.

Pihapiiriin on kuulunut ainakin viisi muuta rakennusta. Asuinrakennuksen pohjoispuolelle rakennettiin 1900-luvun alun ja 1910-luvun välisenä aikana pieni, aumakattoinen rakennus, jossa oli korkea kivijalka (Vähävartiankatu 4). Rakennus toimi palvelusväen asuntona ja myöhemmin ns. Karin kauppana. Se on 2000-luvulla korotettu kerroksella ja muutettu satulakattoiseksi, eikä se ole enää tunnistettavissa vanhaksi rakennukseksi. Koillispuolelle rakennettiin 1920-luvun lopulla mansardikattoinen asuinrakennus Simolan lapsille (Vähävartiankatu 2). Lisäksi pihapiiriin kuuluivat tontin länsireunalla pieni pihasauna, betonista ja tiilestä rakennettu maakellari sekä suurehko suorakaiteen muotoinen navettarakennus. Navetta sijaitsi tontin kaakkoiskulmassa pääty Pispalan valtatielle päin. Se purettiin 1940-luvulla valtatien leventämisen ja suoristamisen yhteydessä. Pihasauna purettiin 1990-luvulla päärakennuksen peruskorjauksen yhteydessä. Maakellari on säilynyt Vähävartiankatu 2 tontilla. Nykyisen Mäkikadun paikalla oli päärakennuksen puutarha, joka pakkolunastettiin kadun rakentamisen yhteydessä 1960-luvulla. Etupiha, josta oli ajotie Pispalan valtatielle oli päärakennuksen pohjoispuolella.

Päärakennuksessa asui Frans Simolan jälkeen hänen poikansa Aimo perheineen. Irja ja Aimo Simola olivat Hyhkyn koulun opettajia. Heidän mukaansa taloa alettiin nimittää Opettaja-Simolan taloksi. Simolan sukua asui päärakennuksessa 1980-luvulle saakka. Kiinteistön nykyiset omistajat ostivat Mäkikatu 80 kiinteistön 1989 Aimo Simolan perikunnalta, joka oli välillä ehtinyt myydä tontin rakennusliikkeelle. Rakennusliikkeen toimesta tontti jaettiin kolmeen osaan, eikä aiemmin yhtenäinen pihapiiri ole enää havaittavissa. Päärakennus on peruskorjattu 1990-luvulla.

Kohteen lähiympäristö on säilynyt hyvin. Lähitonteilla on muita 1900-luvun alun asuinrakennuksia. Pohjoispuolinen asuinrakennus on hiljattain korotettu, eikä se ole enää tunnistettavissa vanhaksi rakennukseksi.

Tonttia on aidattu osin pensas- ja sireeniaidanteilla. Ajotie pihaan on hiekkapintainen, sisäänkäyntien edustoilla on pienet betonilaatoitukset. Pääosin nurmipintaisessa pihassa kasvaa vaahteraa, sireeniä, pihlaja, ruusuja, omenapuu sekä perennaistutuksia. Kasvillisuus ja pihan pinnat ovat pääosin perinteiset, mutta alkuperäinen kolmen asuinrakennuksen ja piharakennusten muodostama pihapiiri puutarhoineen on kadonnut.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 13.8.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 95 (Mäkikatu 6).

- Helenius Kyllikki, Pispala, Tampereen pääkaupunki. Tampere-seura. Tampere 2001.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; kiinteistön omistajan hallussa.

Kiinteistön omistaja ja vuokralainen