rakennusperinteinen

henkilöhistoria
sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Iso-Simolana tunnetun pihapiirin puurakenteinen L-muotoinen pienkerrostalotyyppinen asuinrakennus 001 ja piharakennus 002 ovat vuodelta 1928. Rakennukset ovat voimakkaan peruskorjauksen myötä menettäneet osan alkuperäisistä tyylipiirteistään. Asuinrakennuksen puuklassismin tyylipiirteet näkyvät kuitenkin yhä katon lunetti-ikkunoissa, päätyihin kääntyvissä räystäissä ja julkisivujen aukotuksessa. Puurakenteisessa piharakennuksessa on toiminut pesutupa ja mankeli, joskin tilat on sittemmin muutettu autotalleiksi ja varastoksi.

Laulaja ja näyttelijä Olavi Virta (1915-1972) asui Iso-Simolassa viimeiset vuotensa.

Tilallisen Hugo Simolan työväelleen rakennuttama vuokratalo. Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pienehköjä asuntoja puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Mäkikadun ja Vähävartiankadun kulmauksessa sijaitseva avoin pihapiiri, jonka massiivisella katulinjaa sijoitetulla asuinrakennuksella 001 on suuri maisemallinen merkitys katunäkymässä ja lähiympäristössään.

Kohde sijaitsee Mäkikadun ja Kannaksenkadun risteyksen kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A4).

Kohde sijaitsee Mäkikadun ja Vähävartiankadun kulmauksessa, Mäkikadulta loivasti etelään viettävässä rinteessä. Tontilla on 1928 valmistunut kookas vuokratalo sekä entinen mankeli- ja pesutuparakennus.

Kohde muodostuu kookkaasta asuinrakennuksesta ja piharakennuksesta pihoineen. Tontti on kuulunut Simolan maihin. Rakennukset on rakennuttanut 1920-luvun lopulla Hugo Simola. Kookas vuokratalo tunnetaan nimellä Iso-Simola. Rakennuksessa on 17 huoneen ja keittiön asuntoa, kivijalassa sekä kahdessa asuinkerroksessa. Vintillä on varastotilaa. Olavi Virta on asunut talossa viimeiset vuotensa. Piharakennuksessa on toiminut ympäristön asukkaiden käyttämä pesutupa ja mankeli. Kiinteistö on nykyisin osakeyhtiömuotoinen. Rakennukset on peruskorjattu vuosina 1987-88.

Kohteen lähiympäristössä on sekä 1900-luvun alun rakennuksia että uudisrakennuksia. Koillis-, itä- ja kaakkoispuolen vanhat rakennukset on purettu ja korvattu 1980-90-luvuilla melko moderneilla uudisrakennuksilla.

Tontti on aitaamaton. Piha alue on pääasiassa karua sorakenttää, puustoa ei ole. Etelärajaa koristaneet sireenit on hiljattain kaadettu. Asuinrakennusta ympäröivä kapea nurmialue on hoitamaton. Mahdolliset perinteiset piirteet pihassa ovat kadonneet. Piha on ilmeetön.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen ja pihan muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Asuinrakennuksen hallitsevan aseman säilyminen katumaisemassa.

Lisäksi: Asuinrakennuksen ja pihan rakennusajalle tyypillisten piirteiden palauttaminen on suositeltavaa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 18.4.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 128.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Naapuri ja inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt