rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin yksittäispientalotalotyyppinen asuinrakennus 001 ja piharakennus 002 on rakennettu useassa vaiheessa 1900-luvun alun 1940-luvun välisenä aikana. Rakennukset ovat säilyttäneet rakennusvaiheille tyypilliset piirteensä erinomaisesti. Erityisesti asuinrakennuksessa on nähtävissä kerrostumia ja piirteitä kaikista rakentamis- ja korjausvaiheista. Esim. uusrenessanssivaikutteinen koristelistoitus, 1940-luvun pyöröikkunat. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Kiinteistön historia liittyy tukkiteiden historiaan, sillä sen rakentajina ovat olleet ensin Rosenlewin piiripäällikkö Eriksson ja sitten työnjohtaja Wihlman. Rakennukset edustavat Pispalassa yleistä esikaupunkimaista tapaa laajentaa taloa perheen tilantarpeen kasvaessa tai varallisuuden lisääntyessä. Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa on säilynyt.

Pihapiiri sijaitsee Kannaksenkadun ja Vannekadun välissä, maisemallisesti näkyvällä paikalla. Asuinrakennuksella 001 on merkitystä Kannaksenkadun ja piharakennuksella Vannekadun katu-maisemassa.

Kohde sijaitsee Kannaksenkadun ja VAnnekadun välissä, Kannaksenkadulta etelään laskevassa rinteessä. Tontilla on 1900-luvun alkupuolella useassa vaiheessa rakennetut alussa rakennetut asuin- ja piharakennus.

Kohde muodostuu omakotitalotyyppisestä useita asuntoja käsittävästä asuinrakennuksesta ja kookkaasta piharakennuksesta pihoineen. Tontti on ollut pitkään Simolan vuokratontti. Asuinrakennuksen sekä hevostallina olleen piharakennuksen on 1900-luvun alussa rakentanut Rosenlewin piiripäällikkö Eriksson. 1913 Rosenlewillä työnjohtajana ollut Janne Wihlman osti rakennukset ja laajensi sekä asuin- että piharakennusta 1920-luvun alkuun mennessä. Asuinrakennuksessa oli Wihlmanin perheen asunnonlisäksi vuokralaisasunto ja myös piharakennuksen luoteispäässä oli pieni asunto. Asuinrakennusta laajennettiin toistamiseen 1940-luvulla, jolloin omistajat saivat lisätilaa, ja vuokralaisasunto länsipäässä säilyi. Janne Wihlman kuoli 1953, jolloin kiintistö siirtyi hänen kahdelle tyttärelleen. Toinen tyttäristä asui talossa aina 2000-luvulle asti. Kiinteistö on nykyisin ilmeisesti hänen perikuntansa omistuksessa.

Kohteen lähiympäristössä on sekä 1900-luvun alun rakennuksia että uudisrakennuksia. Pohjois-, koillis-, lounais- ja länsipuolille on 1980-2000-luvulla rakennettu melko kookkaat uudisrakennukset. Kannaksenkadun kapea katulinja on säilynyt hyvin.

Tonttia on aidattu pystyrima- ja pystylauta-aidalla sekä metalliverkkoaidalla ja pensasaidanteilla. Pääosin nurmipintaisella pihalla kasvaa koivuja, mänty, sireeniä, omenapuita, ruotsinpihlajia ja marjapensaita. Koillisrajalla on vanha kaivo. Pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennus- tai muutosajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa 001.

Pihapiirin ja rakennusten aseman säilyminen katumaisemissa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 10.8.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 92.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt