rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin yhden perheen asuinrakennus 001 on pystytetty paikoilleen vanhan talon hirsistä 1800-luvun lopussa ja laajennettu huoneella 1921. Rakennus edustaa katoamassa olevaa pie-nimittakaavaista huoneen ja keittiön rakennustyyppiä. Peruskorjattu asuinrakennus on säilynyt yleisilmeeltään melko hyvin (avoräystäät, julkisivujen laudoitus ja listoitus). Kasvillisuus ja pihan pinnat ovat perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, perheen asunto puutalossa, on säi-lynyt.

Vannekadun, Mooseksenmäen ja Tahmelan viertotien kulmauksessa, liikenteen solmukohdassa, sijaitsevalla pihapiirillä ja asuinrakennuksella 001 on suuri maisemallinen merkitys ka-tunäkymissä.

Kohde sijaitsee Vannekadun, Mooseksenmäen ja Tahmelan viertotien kulmauksessa, Vannekadulta etelään laskevassa rinteessä. Tontilla on pienikokoinen huoneen ja keittiön asuinrakennus.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta pihoineen. Tontti on alkujaan ollut suurempi käsittäen myös läntisen naapuritontin. Asuinrakennus, pieni hellahuoneen mökki on siirretty tontille 1800-luvun lopussa. Runko on tuotu mahdollisesti Ikaalisista. Taloon on muuttanut Järvisen perhe, nykyisen kiinteistön omistajan isoisoisä vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa. Lauri Järvinen on laajentanut taloa kamarilla 1921. Piharakennus, jossa olivat ulkohuoneet, sikala, talli ja sauna sijaitsi tontin länsireunalla. Rakennus on purettu, kun tontti on 1996 jaettu kahtia ja sen läntiseen osaan rakennettiin uudisrakennus. Vannekatu 1 asuinrakennus on peruskorjattu vuonna 1996. Kiinteistö on säilynyt 1800-luvun lopulta alkaen samalla suvulla.

Kohteen lähiympäristössä on sekä 1900-luvun alun rakennuksia että uudisrakennuksia. Kaakkois- ja länsipuolille on rakennettu modernit omakotitalot.

Tonttia on aidattu angervoaidanteella sekä pystylauta-aidalla. Eteläpuolella on korkea pulterikivipenger. Myös pihamaata on pengerretty paikoin pulterikivillä. Itäkulmassa on sorapintainen autopaikka. Tontilla kasvaa muutamia omenapuita sekä mänty, sireeniä ja muita pensaita. Pihan yleisilme on perinteinen.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen harvinaistuneen rakennustyypin, pikkutalo, säilyminen.

Pihapiirin ja asuinrakennuksen aseman säi-lyminen katumaisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 15.4.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 112.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja (Kerro rakennetun ympäristön kohteesta -nettilomakkeella)