rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin kookas huvilatyyppinen asuinrakennus 001 ja puurakenteinen piharakennus 002 ovat peräisin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun väliseltä ajalta. Asuinrakennusta on laajennettu 1920-30-luvuilla. Rakennukset ovat säilyneet erittäin hyvin 1900-luvun alun asussaan. Säilyneitä piirteitä ovat mm. viistetyt ristipäiset ikkunan kehykset, avoräystäät ja asuinrakennuksen moniruutuiset ikkunat. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat säilyneet perinteisenä.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pienehköjä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt hahmotettavissa.

Asuinrakennus tunnetaan Uittoyhdistyksen talona. Rakennukset on rakennuttanut Kokemäen lauttausyhtiö. Pihapiiri liittyy alueella merkittävään tukinuitonhistoriaan toimiessaan vuosikym-meniä tukkilaisten tukikohtana. Uiton päätyttyä 1960-luvulla työnjohtajien asunnot olivat pitkään vuokra-asuntoina.

Uittajankadun ja Rimminkadun kulmauksessa sijaitsevalla pihapiirillä ja aivan katulinjassa si-jaitsevilla kookkailla rakennuksilla on suuri maisemallinen merkitys katunäkymissä.

Kohde sijaitsee osin Rimminkadun varren kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A3).

Kohde sijaitsee Uittajankadun varressa, kookkaan tontin ulottuessa aina Rimminkadulle asti. Tasamaatontilla on kookas 1920-luvulla laajennettu tukkilaisten useita asuntoja käsittävä asuinrakennus sekä 1900-luvun alkupuolella rakennettu kookas piharakennus sekä pieni 1960-70-luvun pihasauna.

Kohde muodostuu asuin- ja piharakennuksesta pihoineen. Alun perin talo rakennettiin ilmeisesti vuonna 1892 pieneksi, huoneen ja keittiön käsittäväksi mökiksi. Rakennuttajana on ollut Kokemäenjoen lauttausyhtiö, joka rakensi talon työnjohtajien asunnoksi. Ns. punainen tukkitie kulki läheltä tontin itäpuolelta. 1900-luvun alussa otetuissa valokuvissa näkyy, että rakennuksen etupuolella on ollut piharekennus ja saunarakennus ja tontin kaakoiskulmassa Uittajankadun ja Rimminkadun kulmassa on ollut suurehko talousrakennus, mahdollisesti lato. Uittajankadun kohdalla on ollut 1900-luvun alussa vain kapea polku.

1920-luvulla asuinrakennus on laajennettu nykyisiin mittoihinsa ja yläkerta on otettu asuinkäyttöön. Se toimi uittajien tukikohtana tukinuiton päättymiseen saakka 1960-luvulle. Tämän jälkeen rakennus on ollut asuinkäytössä. Siinä on ollut kolme asuntoa. Vanha lato ja pihasauna on purettu. Etupihan pieni perustamaton pihasauna on ilmeisesti 1960-70-luvulta.

Asuinrakennus on ollut asumattomana 2000-luvun puolivälistä alkaen. Kiinteistön omistussuhteet ovat poikkeukselliset, sillä tontti on myyty rakennusliikkeelle, mutta rakennukset omistaa yksityishenkilö. Rakennusten vuokraoikeus tontilla on kuitenkin päättynyt. Rakennusliike suunnittelee tontin uudisrakentamista.

Kohteen lähiympäristö on säilynyt hyvin, siellä on muita 1900-luvun alun rakennuksia.

Erittäin suurikokoisen tontin eteläosa on hoitamaton niittyä. Rakennusten rajaama piha-alue on hoitamaton ja villintynyt ja siellä kasvaa vesakkoa, mutta myös vanhoja puutarhakasveja, kuten sireeniä, omanapuita sekä muutamia koivuja ja vaahteroita.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Pihapiirin ja rakennusten aseman säilyminen erityisesti Uittajankadun katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 2.6.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 11.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Museoviraston lausunto 26.10.2000 ns. uittoyhdistyksen talon suojelusta rakennussuojelulailla.

- Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto Tampereen kaupungin rakennusvalvonnalle, 8.6.2001 (diar. /5423/2001).

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; http://www.pispala.fi/pispalakuvia.

Tonttimaan omistajan edustaja ja rakennuksen omistajan edustaja