rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus 001 ja puurakenteinen piharakennus 002 ovat peräisin 1920-luvulta. Asuinrakennus on kahdessa vaiheessa rakennettu harjakattoinen hirsitalo, jossa on nähtävissä selkeitä ajan puutaloklassismin tyylipiirteitä, kuten sisäänkäyntien puisten pylväiden kannattamat pienet kolmion muotoiset katokset ja erkkeri-ikkuna. Rakennus on säilyttänyt ulkoasunsa pieniä muutoksia lukuun ottamatta hyvin. Vaatimaton piharakennus on lähes alkuperäisasussaan. Pensasaitojen rajaaman tasaisen pihan pinnat ja kasvillisuus ovat säilyneet pääosin perinteisenä.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt hahmotettavissa.

Uittajankadun ja Rimminkadun kulmauksessa sijaitsevalla pihapiirillä ja erityisesti aivan katulin-jassa sijaitsevalla asuinrakennuksella on maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Rimminkadun varren kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A3).

Kohde sijaitsee Uittajankadun ja Rimminkadun kulmauksessa. Tasamaatontilla on 1920-luvun alussa rakennetut asuin- ja piharakennus.

Kohde muodostuu asuin- piharakennuksesta pihoineen. Rakentajat, nevalaiset tulivat Oulusta ja rakensivat ensin tontille pienen huoneen ja keittiön talon 1921, jota 1920-luvulla laajenneettiin kahdella huoneella. Nevalainen on mahdollisesti suunnitellut talon itse. Pienehkö ja vaatimaton piharakennus on samalta ajalta. Vanhat pispalaiset tuntevat talon "Ikimummun talona" tai Nevalaisen talona. Rakentajien jälkeen talossa asui heidän poikansa Mikko Nevalainen Eeva vaimoineen. Nykyiset asukkaat ovat ostaneet kiinteistön 2008. Asuinrakennusta on kunnostettu vähitellen 1970-luvulta lähtien.

Kohteen lähiympäristö on hyvin säilynyt, siellä on muita 1900-luvun alun rakennuksia.

Tasamaatontilla kasvaa runsaasti erilaisia kukkaistutuksia, koivuja ja pensaita. Tonttia on rajttu orapihlaja-aidalla, jonka alla on katujen puolilla matala pulterikivimuuri. Pihan yleisilme on hoidettu, osin perinteinen ja osin jälleenrakennuskaudelle tyypillinen.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Pihapiirin ja asuinrakennuksen aseman säi-lyminen katumaisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 8.8.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 77.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; http://www.pispala.fi/pispalakuvia.

Kiinteistön omistaja ja inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt