rakennusperinteinen

taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin kaupunkipuutalotyyppinen asuinrakennus 001 on peräisin aivan 1900-luvun alusta. Rakennusta on ilmeisesti laajennettu ja muokattu useita kertoja ja se on peruskorjattu, jolloin osa alkuperäisistä tyylipiirteistä on kadonnut. Säilyneitä piirteitä ovat mm. loivat satulakatot, avoräystäät ja moniruutuiset ikkunat. Rakennuksen ajalle tyypillinen perusmuoto on säilynyt hahmotettavissa.

Pihapiirin rakennus 001 on ollut asuin- ja liikerakennus, jossa on toiminut 1900-luvun alkupuo-lella Joutselan sekatavarakauppa ja myöhemmin leipomo ja ravintola.

Uittajankadun päässä ja Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän, varressa sijaitsevalla pihapiirillä ja erityisesti lähellä katulinjaa sijaitsevalla asuinrakennuksella 001 on maisemallinen merkitys katunäkymissä.

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien varressa, kadulta etelään laskevassa rinteessä. Tontilla sijaitsee 1910-luvulla rakennettu kookas entinen asuin- ja liikerakennus.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta pihoineen. Tontti on ollut nykyistä paljon suurempi käsittäen sekä itäsen että läntisen tontin. Itäinen tontin osa (Uittajankatu 2) on erotettu omaksi tontikseen. Sillä sijaitsee nykyisin kahvila Amandana tunnettu 1930-luvun asuinrakennus. Kohteen kookas L-muotoinen asuin- ja liikerakennus on rakennettu 1910-luvulla, mahdollisesti useammassa vaiheessa. Pispalan valtatien puoleisessa rakennuksen osassa on toiminut 1900-luvun alkupuolella Joutselan kauppa, jonka kerrotaan olleen Pohjois-Pirkkalan suurin sekatavarakauppa 1920-luvulla. Rakennuksen tiilisen kivijalan lounais-päädyssä on toiminut leipomo. Leipomon työntekijät mahdollisesti ovat asuneet asuinhuoneissa. Vanhat pispalalaiset muistavat vielä Leipuri-Kallen, joka omisti yrityksen ja asui itse talossa. Leipomon jälkeen rakennuksessa on toiminut 1940-luvun tienoilla Pirunnyrkki-niminen ravintola, jonka pitäjät asuivat itse rakennuksen eteläpuolella Uittajankatu 8:ssa.

Piharakennus sijaitsi päärakennuksen länsipuolella. 1990-luvulla tontti rakennuksineen myytiin. Uusi omistaja korjaili taloa, purki piharakennuksen ja rakennutti sen tilalle useita asuntoja käsittävän uudisrakennuksen. Tämän jälkeen tontit erotettiin toisistaan ja rakennukset tontteineen myytiin. Asuinrakennusta on peruskorjattu edelleen 2000-luvulla. Siinä on nykyisin kolme asuntoa.

Kohteen lähiympäristössä on sekä 1900-luvun alun rakennuksia että uudisrakennuksia.

Piha-alue on tontin jakamisesta johtuen pienehkö, pääosin tasainen ja sorapintainen. kasvillisuus on vähäistä. Pihan keskellä olevalla nurmialueella kasvaa muutamia sireenejä. Puusto on kaadettu. Pihan perinteinen ilme on kadonnut.

Rakennukset ja rakenteet tulisi pyrkiä säilyttämään. Uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen valtatien katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 7.8.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 81.

- Ainutlaatuinen Pispala : muistelmia ja kuvauksia Pispalasta ja sen asukkaista. Toim. Toivo Järvinen ja Uuno Sinisalo. Pispalan moreeni, Tampere 1973.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt