rakennusperinteinen

taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus 001 on rakennettu 1936. Asuinrakennus on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä hyvin. Siinä selkeitä ajan puutaloklassismille tyypillisiä piirtei-tä, kuten symmetrinen julkisivujen aukotus, kuusiruutuiset risti-ikkunat ja päätyihin taittuvat räystäät. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat säilyneet perinteisenä.

Asuinrakennus on 1980-luvulla muutettu ravintolaksi. Kahvila Amanda toimi rakennuksessa aina 2000-luvun lopulle asti.

Uittajankadun päässä ja Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän, varressa sijaitsevalla pihapiirillä ja erityisesti lähellä katulinjaa sijaitsevalla asuinrakennuksella 001 on maisemallinen merkitys katunäkymissä.

Kohde sijaitsee Uittajankadun päässä, Pispalan valtatien ja Mäkikadun kulmauksen tuntumassa, valtatieltä etelään laskevassa rinteessä. Tontilla on 1936 rakennettu ravintolaksi muutettu entinen asuinrakennus ja 1980-luvun piharakennus.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta ja piharakennuksesta pihoineen. Asuinrakennus on peräisin vuodelta 1936. Rakennuksessa asuivat ja sen omistivat Joutselat, jotka pitivät lännenpuolisella tontilla kauppaa. Viimeisenä talossa asui Varma Joutsela, joka myi talonsa sen nykyisille omistajille 1985. Uudet omistajat muuttivat rakennuksen lounasravintolaksi (Kahvila-ravintola Pispalan Amanda). Vanha piharakennus purettiin 1980-luvulla ja korvattiin uudella vanhoja pispalalaisia piharakennuksia muistuttavalla pihavarastolla. Ravintolatoiminta on päättynyt ja kohteen uudiskäyttöä pohditaan.

Kohteen lähiympäristö Pispalan valtatien varressa on uudistunut melko voimakkaasti 1900-luvun jälkipuoliskolla. Eteläpuolella on säilynyt myös vanhoja rakennuksia.

Piha-alue on pispalalaisittain melko laaja. Pääosin nurmipintaisella pihalla kasvaa koivuja, runsaasti vanhoja omenapuita, sireeniä ja perinteisiä perennoja. Polut ja ajoliittymä ovat sorapintaisia. Pispalan valtatieltä on päärakennukselle kulku kestopuista kulkusiltaa pitkin. Pihaan on 1980-90-luvuilla tehty 6-kulmainen huvimaja. Pihan yleisilme on vehreä ja perinteinen.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvil-lisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Pihapiirin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen valtatien katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 7.8.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 82.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistajat