rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen rankorunkoinen asuinrakennus 001 on rakennettu 1923. Peruskorjauksesta johtuen rakennuksen alkuperäiset piirteet ovat osin kadonneet, vaikka pe-rusmuoto onkin säilynyt hyvin. Vanhan piharakennuksen kivijalasta on tehty varastotila. Rinne-pihassa on säilynyt runsaasti betonisia portaita ym. rakenteita. Kasvillisuus ja pihan pinnat ovat perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt hahmotettavissa.

Tahmelan viertotien varressa, jyrkästi kadulta pohjoiseen nousevassa rinteessä sijaitsevalla pihapiirillä ja asuinrakennuksella 001 on maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Tahmelan viertotien varressa, kadulta pohjoiseen nousevassa jyrkässä rinteessä. Tontilla on 1923 rakennettu alkujaan useita asuntoja käsittänyt asuinrakennus sekä pihavarasto.

Kohde muodostuu asuin- ja piharakennuksesta pihoineen. Tila on lohkottu joko Simolan tai Provastin maista ja se on nimeltään Mäkirinne. Rankorakenteinen asuinrakennus on peräisin 1920-luvulta, todennäköisesti vuodelta 1923. Siinä on alkujaan ollut 6 asuntoa, kooltaan yksiöitä ja hellahuoneita. Talonkirjan mukaan asukkaat ovat vaihtuneet tiheästi ja olleet lähinnä työmiehiä ja yksinasujia. Tontin pohjoisrajalla, lähellä koilliskulmaa on ollut 1930 tonttikartan mukaan suorakaiteen muotoinen piharakennus, joka on sittemmin purettu. Mahdollisesti 1930-luvulla itärajalle, lähelle tontin luoteiskulmaa on rakennettu ulkohuonerakennus. Se on ollut rakennettu luoteissivultaan yhteen naapuritontin piharakennuksen kanssa, mikä Pispalassa on ahtailla tonteilla ollut tyypillistä. Molemmat piharakennuksen puolikkaat on sittemmin purettu ja korvattu oleskelutasanteilla. Tontin nykyinen varastorakennus on peräisin todennäköisesti 1940-50-lukujen taitteesta. Sen puurakenteinen yläosa on sittemmin purettu ja kivijalasta tehty varastotila. Asuinrakennusta on peruskorjattu 1990-2000-luvuilla.

Kohteen lähiympäristössä on pääasiassa muita saman tyyppisiä peruskorjattuja asuinrakennuksia. Tahmelan viertotien leventäminen ja laskeminen 1990-luvulla on vaikuttanut kiinteistön asemaan. Se sijaitsee nykyisin korkean pulterikivimuurin päällä, runsaasti katutason yläpuolella.

Tonttia on rajattu pystylauta-aidalla ja jyrkkää rinnepihaa pengerretty pulterikivillä. Pihassa on säilynyt vanhoja säästöbetonisia portaita. Pihan polkuja on päällystetty nelikulmaisin betonilaatoin. Tontilla kasvaa omenapuita, sireniä, koivu sekä runsaasti erilaisia pensaita ja kukkaistutuksia. Pihan yleisilme on perinteinen.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen ja säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pihapiirin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 8.8.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 85 (Tahmelan valtatie 64).

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistajat